K-S:n Ely ja Arja Koistinen: Ei ole YVA-direktiivin mukaista, että 297 km pituiselle voimajohdolle annetaan 5 päivää lausuntoaikaa!

—

Lausunto sähköisenä viimeistään 8.3.2023 osoitteella kirjaamo.keski–suomi@ely–keskus.fi tai Keski–Suomen elinkeino–, liikenne– ja ympäristökeskus, PL 250, 40101 Jyväskylä

Viite mainittava: KESELY/548/2022.

Lisätietoja antaa limnologi Arja Koistinen K-S:n Ely-keskus, p. 0295 024 760, etunimi.sukunimi@ely–keskus.fi

https://www.ymparisto.fi/metsalinjanvahvistaminenYVA

—

HE 165/2003

”Hallituksen esitys Eduskunnalle tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn yleissopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi eräiden ympäristön käyttöön vaikuttavien hankkeiden käsittelystä lunastusmenettelyssä ja ydinenergialain muuttamisesta”

– – ”Muutoksenhakuoikeuden käyttäminen edellyttää sinänsä valitusoikeutta, josta säädetään yleisesti hallintovalitusten osalta hallintolainkäyttölaissa ja kunnallisvalitusten osalta kuntalaissa. Sopimuksen tarkoittamissa ympäristöhankkeissa valitusoikeudet perustuvat lisäksi erityissääntelyyn, jossa on otettu huomioon myös ympäristö- ja luonnonsuojelujärjestöjen valitusintressien turvaaminen näiden järjestöjen toimialoilla ilmenevien ympäristövaikutusten suhteen. Näissä sääntelyissä ei ole mitään kansalaisuusvaatimuksia. Syrjimättömyyskielto on kirjattu useisiin kansainvälisiin ympäristösopimuksiin, kuten Pohjoismaisen ympäristönsuojelusopimuksen (SopS 74—75/1976) 3 artiklaan, valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista tehdyn yleissopimuksen 2 artiklan 6 kappaleeseen ja teollisuusonnettomuusyleissopimuksen 9 artiklaan (SopS 26/2000). Lisäksi OECD on antanut asiasta vuonna 1977 erillisen suosituksen (OECD Recommendation on the Implementation of a Regime Equal Right to Accession and Non-Discrimination in Relation to Transfrontier Pollution, C (77) 28 Final (1977)).

4 artikla. Ympäristöä koskevan tiedon saanti. Yleissopimuksen 4 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimuspuolten tulee varmistaa, että viranomaiset antavat ympäristöä koskevat tiedot yleisön käyttöön pyydettäessä ja niin, ettei pyynnön esittäjän tarvitse osoittaa asian koskevan häntä. Tieto tulee antaa pyydetyssä muodossa, elleivät viranomaiset perustellusti katso, että tiedon esittäminen toisessa muodossa olisi aiheellista tai jos tietoa ei jo ole yleisön saatavilla toisessa muodossa.

Kappaleen määräyksiin soveltuvat julkisuuslain 9 §:n 1 momentti sekä 13, 14 ja 16 §. Julkisuuslain 9 §:n säännösten nojalla jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuuslain 13 §:n mukaan asiakirjapyyntö on riittävästi yksilöitävä, jotta viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Pyytäjän ei sen sijaan tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, jollei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus asiakirjaan. Pyydettäessä tieto salassa pidettävästä asiakirjasta tai viranomaisen henkilörekisteristä taikka muusta asiakirjasta, josta tieto voidaan luovuttaa vain tietyin edellytyksin, tiedon pyytäjän on yleensä ilmoitettava tietojen käyttötarkoitus sekä muut tietojen luovuttamisedellytysten selvittämiseksi tarpeelliset seikat. Julkisuuslain 14 ja 16 §:ssä määritellään tarkemmin asiakirjan antamismenettely ja antamistavat.

Viranomaiselle toimitetut valvontatiedot ja muut tiedot toiminnan harjoittamisesta ovat julkisuuslain tarkoittamalla tavalla pääosin julkisia. Julkisuuslaissa on muun ohella lähtökohtana, että asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityistä elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, ovat salassa pidettäviä, jos tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Mainittu vahinkoedellytykseen perustuva salassapito ei kuitenkaan estä tiedon antamista kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista. Ympäristönsuojelulain 109 §:n 1 momentissa on lisäksi korostettu toiminnan harjoittamista koskevien tietojen julkisuutta säätämällä, että toiminnan päästö- ja tarkkailutiedot sekä ympäristön laatutiedot eivät ole salassa pidettäviä.” – –

https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030165

—

Em. Lausuntopyynnössä mainitaan lisäksi näin:

– – ”Natura-tarvearvioinnit on laadittu neljälle kohteelle (arviointiohjelman liite 3):

– Lotakonsuo Natura-alue (FI0900001, SAC)
– Julmatlammit – Kitukorven Natura-alue (FI0900017, SAC)
– Etelä-Sydänmaan Natura-alue (FI1000011, SAC)
– Veneneva – Pelson Natura-alue (FI1101002, SAC/SPA).

Arvioinnin johtopäätöksenä on todettu, ettei varsinaiseen luonnonsuojelulain mukaiseen Natura-arviointiin ole tarvetta kyseisten Natura-alueiden osalta.” – –

—

Tätä arviointia, jossa todetaan, että ”Natura-arviointiin ole tarvetta kyseisten Natura-alueiden osalta”, ei ole vielä tehty laillisesti ja lainvoimaisesti alueen kaikkien kuntien asukkaiden kanssa vuorovaikutteisessa maakuntakaavaehdotuksen ja -luonnoksen valmisteluprosessissa.

Siten tämän voimajohtoreitin tullee odottaa, että K-S:n laadittavana oleva maakuntakaava ja K-S:n 2040 maakuntakaavasuunnitelma on lainvoimainen.