Kaksoiskuntalaisuus verotusoikeudella – nyt heti! 😉 ”Eikä 15. päivä..”
Kuinka tasapuolisesti uudet hyvinvointialueet tulevat kohtelemaan maaseudun ja kaupunkien asukkaita?
Huomioivatko hyvinvointialueet pitkän maamme ja eritahtisen aluekehityksen? Toisaalla väki vähenee ja toisaalla väki tuppautuu..
Kuinka nyt valmistelussa olevat sote- ja maku-järjestelmät pysyvät perässä esim. nopeassa työelämämuutoksessa, jonka kiihtyvä digitalisaatio aiheuttaa?
Onko sote- ja maku-järjestelmä jo vanhentunut kun sen lopulta saamme ”uunista ulos”?
Kuinka koronan myötä lisääntynyt etätyö on otettu huomioon uudistuksessa? Tai mökkipaikkakuntien mahdollisuudet tarjota kaikille etätyöntekijöille tarvittavat sotepalvelut?
Tai kuinka on varauduttu monikansallisten yritysten laajamittaiseen tuloon vanhusten kotihoitopalveluissa ym..
—
Lähde:
Hallituksen esitys (HE 241/2020 vp) eduskunnalle hyvinvointialueiden perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan 12 ja 13 artiklan mukaisen ilmoituksen antamiseksi.
Mikä on se ”villakoiran ydin”, mihin me tarvitsemme 21 hyvinvointialuetta?
Eikö EU:n myötä luodut viisi NUTS-suuraluetta riittäisi tarvittavaan ”karsinointiin” ja maakunnalliseen hallinnointiin?
Ne uudistuksen tavoitellut sotesäästöt – siis terveydenhoitokulujen hillitymmän nousun kautta verrattuna nykymenoon – menevät raskaan maakuntahallinnon, siis 21 hyvinvointialueen hallintokuluihin. Siis mitä meille lopulta jää käteen tästä kaikesta säätämisestä?
Kaksoiskuntalaisuus verotusoikeudella – nyt heti! 😉 ”Eikä 15. päivä..”
Luodaan nyt vihdoin Suomeen ja suomalaisille aito kaksoiskuntalaisuus verotusoikeuksin, ja sovitetaan uusi sotejärjestelmä siihen. Eli mökkiläiset ja etätyöntekijät saavat halutessaan samat sote-palvelut myös mökki- tai etätyömaakunnastaan kuin vakituisen asunnon määrittämästä kotimaakunnasta?
Ja vastaavasti myös ”kaksikuntaisilla” vanhuksilla, vammaisilla, pitkäaikaissairailla ja muistisairailla tulisi olla aito mahdollisuus valita näiden kahden edellä kerrotun maakunnan välillä, ja nimenomaan pitkäaikaisten laitos- tai perhehoitopaikkojen kohdalla.
Ajatuksesi on ihan oikea siinä, etteivät kansalaisten palvelut hoidu hyvin tai tasapuolisesti kuntajakoon perustuvalla rahoituksella. Samoin on totta, että hallituksen sote-uudistusta ei ole suunniteltu ollenkaan tulevaisuuden näkökulmasta. Kun vielä huomioidaan, että maakuntahallinto ei suinkaan tuottaisi säästöjä, jo uudistuksen olennaiset lähtökohdat eivät ole kohdallaan. Koska hallituksen ”sote-uudistus” ei ole muuta kuin hallintouudistus ilman, että se saavuttaisi ainuttakaan terveydenhuoltouudistukselle asetettua tavoitetta, olisi täysin järjetöntä sellaista tehdä.
Vielä kaksikuntalaisuutta parempi järjestelmä olisi, että sote-kustannuksista vastasi valtio. Viisikin ”maakuntaa” olisi tarpeeton ja vain puolittainen ratkaisu. Ei siis kannata ajatella vain mikä olisi nykyistä parempi vaan mikä olisi paras ratkaisu. Terveyshallitus kykenisi hyödyntämään kaikki valtakunnalliset mittakaava- ja synergiaedut tavalla, jonka rinnalla maakuntasarjan mahdollisuudet olisivat vaatimattomat. Terveyshallituksen alaisuudessa sairaanhoitopiirit vastaisivat terveydenhuollosta alusta loppuun. Valtiorahoitteisina niiden ei tarvitsisi olla samanlaisia eikä edes kaikkien palvelujen tarvitsisi noudatella maantieteellisiä rajoja vaan järjestelmä organisoitaisiin tarkoituksenmukaisuusperiaatteella. Ei myöskään tarvittaisi järjestelmän sisäistä laskutusta.
Edellä mainitut periaatteet sisältyvät Pelkistettyyn Soteen. Minun on ollut vaikea ymmärtää, ettei siitä ole politiikassa mainittu halaistua sanaa, vaikka se ylittäisi kaikki asetetut tavoitteet täydellä varmuudella jopa miljardisäästöjä myöten.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, oivia pohdintoja, kiitos niistä. Itse kuitenkin näkisin, että olisi hyvä, että jos kaksoiskuntalaisuus verotusoikeudella saataisiin maahamme, niin olisi hyvä, että olisi ne viisi maakuntaa, joilla olisi verotusoikeus omiin vakinaisiin asukkaisiin sekä mökkiläisiin/etätyöntekijöihin.
Viisi maakuntaa olisi kuitenkin niin isoja, että ne voisi rakentaa yliopistollisten sairaaloiden piireistä eli Helsinki, Tampere, Turku, Kuopio ja Oulu yhdistettyinä Eu:n NUTS-suuralueisiin, joita muutenkin käytetään aluejakona erilaisissa tuissa ym. Eu:sta tulleissa aluejaoissa. Meillähän on ne jo valmiina; ja nillä olisi helppo jatkaa.
Lisäksi viisi NUTS-suuraluetta (+ Ahvenanmaa) ovat kuitenkin identiteetiltään erilaisia jo maantieteellisen sijaintinsa puolesta ja vaativat erilaisen aluepolitiikan. Ne olisivat kuitenkin niin suuria, että näiden suurmaakuntien lobbaaminen ja hyväveliverkostot ei olisi ihan sellaista jokapäiväistä ”edunvalvontaa”, jollainen pienemmissä maakunnissa on helpompaa – ja ei välttämättä ole veronmaksajille ja asukkaille eduksi..
Lisäksihän maakunnat kilpailevat keskenään mm. asukkaista, työpaikkoja tuovista yrityksistä ja niiden työntekijöistä, ja siksi olisi hyvä, että olisi em. maakuntajako. Pieni kilpailu pitää maakunnat ja sitä kautta koko Suomen vireänä ;)..
Ilmoita asiaton viesti
Näin uutisoitiin vielä 23.7.2017 Kunnallisalan kehittämissäätiön taholta (alla poimintoja artikkelista)
”Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta – kannatus on lisääntynyt”
– puolet suomalaisista (48 %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää niiden palveluja
– kaksoiskuntalaisuuden torjuu vajaa kolmasosa (31 %) ja kantaa ei osaa ottaa viidennes (21 %)
– kaksoiskuntalaisuuden kannatus on voimistunut vuodesta 2010 seitsemän ja vastustus vähentynyt 21 prosenttiyksikköä
– kaksoiskuntalaisuus saa keskimäärää enemmän kannatusta yrittäjien (63 %) ja opiskelijoiden (61 %) keskuudessa
– alueittain tarkastellen tukea annetaan eniten pääkaupunkiseudulla (53 %) ja Uudellamaalla (54 %)
– innokkaimpia kaksoiskuntalaisuudesta ovat keskustan (64 %) ja vihreiden (58 %) kannattajat.
– myös SDP:n, perussuomalaisten kannattajien enemmistö liputtaa kaksoiskuntalaisuudelle
– nihkeimpiä ovat kokoomuslaiset, joista yhtä suuri osa kannattaa (44 %) ja vastustaa (45 %) kaksoiskuntalaisuutta
– tärkeintä kaksoiskuntalaiselle on oikeus käyttää paikallisia palveluja kahdessa kunnassa nykyistä joustavammin (75 % pitää melko tai erittäin tärkeänä)
– lähes yhtä tärkeäksi koetaan oikeus saada tietoa kunnan hallinnosta (73 %)
Muut tärkeiksi koetut ovat:
– mahdollisuudet valittaa päätöksistä
– osallistua palveluiden kehittämiseen (62 %)
– oikeus tehdä aloitteita kunnalle sen toimintaa koskevissa asioissa (60 %)
– joka toinen (50 %) kokisi tärkeäksi myös mahdollisuuden jakaa kunnallisvero kahden kunnan kesken
– oikeutta asettua ehdolle kuntavaaleissa ja toimia muissa luottamuselimissä arvostaa reilu kolmannes (37 %) väestöstä
– vielä vähemmän kiinnostaa äänioikeus kahdessa kunnassa (29 %)
– tärkeintä äänioikeus olisi opiskelijoille (45 %)
Em. tutkimuksen toteutus:
KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy (aiemmin TNS Gallup Oy).
Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 2. – 7.6 2017.
Haastatteluja tehtiin yhteensä 1044.
Vastaajat edustavat maamme 18 – 75 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Lisätietoja: Asiamies Antti Mykkänen, 0400-570087
https://kaks.fi/uutiset/joka-toinen-kannattaa-kaksoiskuntalaisuutta-kannatus-lisaantynyt/
Ilmoita asiaton viesti
Viisi NUTS-aluetta ei olisi mitenkään ristiriidassa Terveyshallituksen johtaman valtakunnallisen yhden kokonaisuuden kanssa. Kuten totesin, silloin toimintojen organisointi ei olisi ensisijaisesti alue- vaan tarkoituksenmukaisuussidonnaista. Tietenkin mainitut viisi aluetta olisivat muista poikkeavia, mutta se ei häiritsisi mitenkään. Kilpailusta olisin kyllä eri mieltä. Alueiden välinen kilpailu johtaa osin valtakunnallisesti epätarkoituksenmukaisiin ratkaisuihin ja juurikin erilaisiin hyväveliverkostoihin. Kilpailun sijaan alueet pitäisi valjastaa yhteistyöhön kaikkialla missä se tuottaisi etua. Kyse olisi rationalisoinnista lähtien lähestulkoon kylätasolta päätyen koko valtakuntaan. Tällä hetkellä STM-THL -yhdistelmä ei anna toiminnalle kyllin kiinteää ja ammattitaitoista johtoa. Esimerkiksi korona olisi sellaisen vaatinut.
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, tottakai yhteistyötä pitäisi alueiden – tai niiden viiden maakunnan välillä olla – mutta olen edelleen sitä mieltä, että valtiojohtoisena ei voida täysin toimia, vaan tarvitaan sitä ihan omaa identiteettiä tukevaa aluepolitiikkaakin.
Se mikä on tarkoituksenmukaista isolle valtiolle ei ole monestikaan tarkoituksenmukaista pienelle ihmiselle.
Ja em. viiden maakunnan vaalien kautta valta voisi jakautua siihen kuuluvien kuntien asukasmäärien mukaan jyvitettynä, mutta pienten kuntien maakuntavaltuutettujen tulisi saada jotakin ekstrakerrointa vaalien tuloslaskennassa, jotta myös pienistä kunnista olisi mahdollisuus päästä oman maakunnan valtuustoon tai kaksoiskuntalaisena mökki- tai etätyöpaikkakunnan valtuustoon.
Ja kunnanvaltuustot voidaan tämän jälkeen kokonaan lopettaa, koska eihän kunnille nytkään suunnitellussa sote- ja maku-järjestelmässä jää juurikaan mitään päätettävää.
Kaavoituskin on täysin jo nyt kuntalaisten vaikutusvallan ja päätösten ulottumattomissa, vaikka EU-direktiivit ja Århusin sopimus muuta ovat takaavinaankin..
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä alla tuore kanteluvastaus näistä kunnan kaavoituksen ja rakentamisen konflikteista, joissa kuntalainen ja asianosainen on ihan voimaton kunnan kaavoitusmonopolin vuoksi..
3.2.2021 EOAK/441/2020
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Susanna Wähä
VESIJOHDON SIJOITTAMINEN PUISTOALUEELLE
KANTELU
Kantelija pyysi tutkimaan Riihimäen kaupungin menettelyä asema-kaava-alueella tapahtuneessa suojaviheralueen hakkuuta koskevassa asiassa. Kantelijan mukaan hakkuun seurauksena teollisuusalueen ja asuinalueen välinen puistoksi osoitettu suojaviheralue turmeltui.” – –
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/441/2020
—
Jyväskylän keskustaa halkovan Tourujoen rantaan ja sen ranta-alueella sijaitsevalle yleiskaavassa Kehä Vihreän -viheralueeksi määrätylle alueelle tuotiin aivan väkisin Laukaan avovankila ts. nykyinen Jyväskylän vankila ilman tarvittavia lainvoimaisia lupia.
Tämä on jo ihan maan tapa Suomessa 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka äkkiä katsoen tuntuisi, että käsityksemme eroavat suuresti maakunnallinen vs. valtakunnallinen -akselilla, asia ei välttämättä ole niin.
1. Mielestäni politiikka pitäisi kitkeä kokonaan pois terveydenhuollosta. Sote-uudistus on todistanut miten turmiollinen sen vaikutus on.
2. Pidän myös paikallisdemokratian korostamista terveydenhuollossa ylikorostettuna. Eiväthän valtuutetut käytännössä terveydenhoidosta päätä eivätkä edes osaa. Puitteiden hoitamisessa heillä on sen sijaan kyllä sanomista. Pelkistetyssä Sotessa tilat jäisivät edelleen kuntien harteille ja ne saisivat niistä vuokratuloja.
3. Mielestäni paikallisdemokratia ei voi käytännössä toteutua viiden alueen puitteissa eikä edes 21:n. Keskuskaupungit kyllä jyräisivät muut.
4. Ihminen on aina isossa kuvassa pieni, mutta Pelkistetyssä Sotessa tämä haitta pienenee sillä, että maakuntaratkaisun ilmeisen keskittämisen sijaan suuntana on hajauttaminen. Näin erityisesti siksi, että lääketieteen, tekniikan ja tietotekniikan kehitys vie väistämättä painotuta ennaltaehkäisyn ja hajauttamisen suuntaan.
5. Pelkistetyn Soten ”valtiojohtoisuus” ei suinkaan tarkoittaisi kaavamaisuutta. Kuten jo aiemmassa kommentissani mainitsin, rakenteet olisivat joustavia kohtaamaan alueellisen erilaisuuden.
6. Pelkistetyn Soten aktiivisen ja jatkuvan kehityksen instrumentti (innovaatio- ja kehitysyksikkö) lähestyisi asioita jo ihan rakenteellisesti ottaen huomioon alueelliset erot ja erilaiset käsitykset. Ei siis olisi mitään kaavamaista pakkovaltaa.
7. Kunnilla olisi Pelkistetyn Soten valtuustossa edustuksensa ja jokaisella kunnalla olisi väkiluvusta riippumatta edustaja. Siis ääni kyllä kuuluisi, vaikka valtio päättäisikin budjetista.
Näen rahoitusvastuun siirtämisen valtiolle helpottavan kuntien toimintaa enkä suinkaan päinvastoin kuten nyt monet valittavat.
En tiedä lähentyivätkö näkemyksemme yhtään, mutta on mukava keskustella, kun asioita perustellaan. Kun kiviä liikutellaan, ne tuppaavat hioutumaan. Kiitos siitä!
Ilmoita asiaton viesti
Kalevi, kiitos itsellesi. Rakentava keskustelu on aina paikaallaan. Jätetään asiat hautumaan ja annetaan vaikutteiden levitä 🙂
Ilmoita asiaton viesti