Käyttävätkö aso-asuntoyhtiöt ja aso-yhdistykset jo merkittävää julkista valtaa viranomaisvastuulla?

Käyttävätkö aso-asuntoyhtiöt ja aso-yhdistykset jo tällä hetkellä asukasvalinnassaan merkittävää julkista valtaa viranomaisvastuulla?

—

Alla vastaukseni Heikki Rinnemaalle, jonka blogi sivuaa tätä blogiani (suora lainaus):

Heikki, hyvää pohdintaa 🙂

Palauttaakseni itselleni blogisi aiheeseen liittyvää termistöä, katsoin Tilastokeskuksen sivuilta alla (suora lainaus alla):

Julkinen liikelaitos

Tähän luokkaan kuuluvat valtion, kuntien ja kuntayhtymien sekä Ahvenanmaan liikelaitokset. Valtion liikelaitoksista säädetään laissa valtion liikelaitoksista (1987/627). Liikelaitosten toiminnasta ja tehtävistä säädetään laitoskohtaisissa laeissa. Valtion liikelaitokset määritellään yrityksiksi. Kunnalliset ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat julkisyhteisöjä, eikä niitä oteta mukaan yritystilastoon. Ne rekisteröidään kuitenkin yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Ahvenanmaan liikelaitoksia ei rekisteröidä yritys- ja toimipaikkarekisterissä.” – –

Ks. myös saman sivun ”Lähikäsitteet” niiden omista linkeistä:

Julkinen viranomainen
Julkisoikeudellinen yhteisö
Julkisyhteisö
Oikeudellinen muoto

Lähde

—

Mitähän mahdetaan Perustuslain 124 §:llä n y k y i s i n tarkoittaa, kun esim. aso-yhtiötkin ilmeisesti voivat jo käyttää asukasvalinnassaan virkavastuulla julkista valtaa?

Ja aso-yhtiöt käyttävät hyvin merkittävää julkista valtaa jakaessaan v a l t i o n t u k e m i a asuntoja aso-asunnonhakijoille ja tilanteessa, jossa kunnan oma asukas/hakija ei ole enää paremmalla sijalla valtakunnallisessa hakijajonossa, koska samassa asuntojonossa ovat nyt myös esim. ukrainalaiset ja muut maahantulijat.

Huom. tämä ei ole rasismia:

Kritisoin sitä, keille kaikille julkista valtaa ja julkista merkittävää valtaa voidaan antaa, koska annettavien oikeuksien ja velvollisuuksien myötä mukana seuraavat myös (vahingonkorvaus-)vastuut virkavastuulla tehdystä työstä.

Valtioko ns. isännän vastuulla jatkossa viime kädessä vastaa aso-yhtiöiden asukasvalinnasta ja muusta aso-yhtiöiden aso-asutus- ja asukastoiminnasta?

—

Ks. Lainkirjoittajan opas:

10.1 Perustuslain 124 §:n säännökset

Perustuslaissa rajoitetaan julkisten hallintotehtävien antamista muille kuin viranomaisille, kuten yksityisoikeudellisille yhteisöille. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

Pykälässä on korostettu sitä, että julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsäännön mukaan kuulua viranomaisille ja että tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Julkisella hallintotehtävällä lainkohdassa viitataan verraten laajaan hallinnollisten tehtävien joukkoon, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Lainsäädäntö- tai tuomiovallan käyttöä ei voida pitää lainkohdassa tarkoitettuina hallintotehtävinä. Perustuslain124 § kattaa viranomaisille jo kuuluvien tehtävien siirtämisen lisäksi myös hallintoon luettavien uusien tehtävien antamisen muille kuin viranomaisille.

Lähde

—

10.2 Säädöstaso annettaessa hallintotehtäviä muulle kuin viranomaiselle

Lähtökohtana on, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle säädetään lailla. Joissakin tapauksissa, kuten julkisia palvelutehtäviä siirrettäessä, asiasta voidaan kuitenkin säätää tai päättää myös lain nojalla. Kysymys voi olla esimerkiksi viranomaisen antamasta valtuutuksesta tai siitä, että julkinen hallintotehtävä siirretään lain nojalla sopimuspohjaisesti muulle kuin viranomaiselle. Tehtävän siirtämiseen tai antamiseen oikeuttavan toimivallan on tällöinkin perustuttava lakiin.

Hallintotehtävän antamista koskevassa laissa tulee yksilöidä, mitä tehtäviä ulkopuoliselle voidaan siirtää ja millä edellytyksillä. Sopimuksen tai viranomaispäätöksen varaan ei voida jättää esimerkiksi vaatimuksia toiminnan yleisistä ehdoista, julkisten hallintotehtävien hoitamiseen kohdistuvasta valvonnasta, toimijan kelpoisuudesta ja luotettavuuden arvioinnista eikä tehtäviä hoitavien virkavastuusta.

Lähtökohtaisesti viranomaisia avustavia tehtäviä on voitu lain nojalla siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettaviksi:

– Veronkantoon liittyvä puhelinpalvelu, johon ei sisältynyt verotusta koskevan päätöksentekovallan käyttöä, voitiin sopimuksella siirtää muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. 1
– Jakelutehtävän luonteinen ajopiirturikorttien myöntäminen voitiin perustuslain 124 §:n estämättä antaa sopimuksella myös yksityisen tahon hoidettavaksi. 2
– Rutiininomaisten lupien myöntäminen, johon ei sisältynyt merkittävää julkisen vallan käyttöä, voitiin lain nojalla antaa myös ulkopuoliselle laissa säädetyt ehdot täyttävälle yhteisölle. 3
– Järjestyksenvalvojan oikeus itsenäisesti poistaa kulkuneuvosta tai laiturialueelta matkaliputon matkustaja ei voi perustua sopimukseen julkisyhteisön kanssa, vaan siitä tulee säätää lailla. 4

Yksityiselle siirretyn julkisen hallintotehtävän edelleen siirtämiseen eli subdelegointiin on lähtökohtaisesti suhtauduttava kielteisesti. Subdelegointisääntelyä ei kuitenkaan pidetty perustuslain 124 §:n kannalta ongelmallisena tapauksessa, jossa yksityinen palveluntuottaja voi järjestää passin toimittamisen hakijalle myös toisen palveluntuottajan välityksellä. Tehtävää voitiin ensinnäkin pitää luonteeltaan melko teknisenä ja järjestely edellytti, että Poliisihallitus on erikseen hyväksynyt myös toisen palveluntuottajan. Lisäksi alihankkijaa koskivat lain nojalla samat laatuvaatimukset ja muut vaatimukset kuin alkuperäistä palveluntuottajaa. Tällaisessa tapauksessa tehtävän järjestämistä alihankintana voitiin pitää myös tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta perusteltuna. 5 (tekstin tummennukset omia)

Lähde

—

Ks. Perustuslaki 124 §

Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle

Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

—

Missä Suomen laissa tai oikeuskäytännössä määritellään PL 124 §:ssä oleva sanapari ”lain nojalla”?

Missä laissa tai oikeuskäytännössä määritellään hallintotehtävän tarkoituksenmukainen hoitaminen?

Missä Suomen laissa säädetään, mille taholle on annettu tehtäväksi määrittää PL 124 §:n tarkoituksenmukainen hallintotehtävän hoitaminen?

Jos tätä toimivaltaa em. hallintotehtävien tarkoituksenmukaisuuden määrittämiseksi ei ole laissa määritelty, määritteleekö sen eduskunta vai hallitus?

Ja maan ulkoista turvallisuutta koskevissa asioissa määritteleekö hallintotehtävien tarkoituksenmukaisuuden presidentti yhteistyössä valtioneuvoston kanssa?

Ja tehdäänkö nämä ”ajassa”? Mikä on ns. vakiintuneen oikeuskäytännön ja ennakkopäätösten merkitys – nyt ja tulevassa?

Pysyykö oma kansallinen lainsäädäntö ja EU-oikeus mukana näin kiihkeässä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa nyt elämme?

Mikä on lopulta länsimaisten oikeusvaltioperiaatteiden tulevaisuus, jos me annamme julkisen vallan ja merkittävän julkisen vallan laissa määrittelemättömille toimijatahoille ilman Perustuslain 2,3 §:n mukaisuutta eli että yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista säädetään  l a i l l a.