Kelan uudet selkokieliset etuusesitteet on julkaistu: Opiskelijat, tarkistakaapa omat opintolainavähennys- ja -hyvitystiedot ja korot
Onko Kelan ohjeet, neuvonta ja ohjaus meidän apunamme ihan tavallisen arjen pyörittämisessä?..
—
Ovat esimerkiksi Kelan opiskelijoille antamat ohjeet lyhyitä ja selkeitä?
Katsoin Kelan uusimmista opiskelijoille suunnatuista etuusohjeista, sivulta 11, opintolainavähennyksiä koskien seuraavan tiedon:
”Jos olet lopettanut opintosi ja sinulla on pienet tulot ja opintolainaa, voit hakea Kelasta korkoavustusta. Tällöin Kela maksaa opintolainasi korot. Sinun ei tarvitse maksaa niitä Kelalle takaisin.”
Tarkennuksena haluan tässä tuoda esiin sen, että opintolainavähennys on verovähennys, jonka verottaja tekee automaattipäätöksin sinun tuloistasi suoraan verojen vähennyksenä – tai jos ei ole veroja mistä vähentää, niin verottaja tekee sen ns. verojen alijäämähyvityksenä seuraavien vuosien tuloihin.
Mietin, että koskeekohan tämä Kelan tarjoama ”korkoapu” nyt myös opintolainahyvitystä saavia opiskelijoita, jotka saavat opintolainahyvityksen suoraan valtion maksamana vähennyksenä omasta pankkilainastaan? Ks. lähdelinkistä löytyvä etuusohje opintolainahyvityksestä sivulta 10.
Saavatko koronakesinä opiskelevat opiskelijat kesälomalla suoritetuista opinnoistaan myös opintolainahyvitykset?
Tulevan kesän opiskelijat: Neuvoisin kysymään Kelasta jo etukäteen sitovasti sen, että jos opiskelette opintoihinne kuuluvana myös kaikki kesäkuukaudet, niin saatteko myös kaikista kesäajan opiskeluistanne opintolainahyvitykset?
Vastaus kannattaa pyytää sitovana eli jos opiskelette kaikki 12/12 kuukautta saman opintovuoden aikana, niin hyväksytäänkö myös kaikki saman opintovuoden 12 kk:tta opintolainahyvitykseen?
Lähde: Opiskelu ja asevelvollisuus – lyhyesti ja selkeästi
—
Katsotaanpa mitä opintolainavähennysasiassa on aikoinaan tuumailtu..
”Opetusministeriön 28.5.2004 asettaman työryhmän tuli laatia syysistuntokaudella 2004 eduskunnalle annettavaan hallituksen esitykseen sisältyvät opintolainajärjestelmää koskevat muutokset ja tutkinnon tavoiteajassa suorittamisen perusteella myönnettävän verovähennyksen perusteet.
Opintotuen riittävyyden parantamiseksi työryhmä ehdottaa korotettavaksi korkeakouluopiskelijoiden opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää 1.8.2005 lukien nykyisestä 220 eurosta 300 euroon kuukaudessa. Ulkomailla opiskelevien korkeakouluopiskelijoiden valtiontakauksen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi 80 eurolla 440 euroon kuukaudessa.
Opintotuen kannustavuuden lisäämiseksi otettaisiin käyttöön verotuksen opintolainavähennys. Vähennykseen olisi oikeutettu opintolainansaaja, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa. Määräaika olisi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneella tutkinnon laajuutta vastaava aika lisättynä kahdella lukuvuodella ja ammattikorkeakoulututkinnon tai pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa suorittamaan otetulla alemman korkeakoulututkinnon suorittaneella tutkinnon laajuutta vastaava aika lisättynä yhdellä lukuvuodella. Vähennyksen voisi saada vaikka tutkinnon suorittamisaika olisi enintään kaksi lukuvuotta edellä mainittua aikaa pidempi, jos lainansaajan opinnot ovat viivästyneet asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palveluksen tai lapsen hoitamisen tai oman sairauden vuoksi. Opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainavähennykseen ensimmäisen vähennykseen oikeuttavan korkeakoulututkinnon suorittamisen perusteella. Vähennys voitaisiin myöntää vain 1.8.2005 tai sen jälkeen aloitettujen korkeakouluopintojen perusteella. Määräaika laskettaisiin ensimmäisten ko. ajankohtana aloitettujen korkeakouluopintojen alkamisesta.
Vuosittain myönnettävien vähennysten yhteenlaskettu enimmäismäärä olisi 30 prosenttia tutkinnon suorittamislukukauden lopun 2 500 euroa ylittävän opintolainan määrästä, josta olisi vähennetty korkeakouluopintojen aloittamista edeltävän lukukauden lopun opintolainan määrä ja opintolainapääomaan opintolainavähennykseen oikeuttavana opiskeluaikana puolivuosittain lisätyt korot. Vähennys perustuisi kuitenkin enintään tutkinnon laajuuden perusteella määräytyvään lainamäärään. Esimerkiksi jos tutkinto olisi suoritettavissa viidessä vuodessa, otettaisiin huomioon enintään 45 tukikuukautta valtiontakausta vastaava lainamäärä. Päätöksen oikeudesta opintolainavähennykseen tekisi opintotukiviranomainen. Vähennys olisi käytettävissä tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 10 vuoden aikana.
Vuosittain tehtävä vähennys olisi kyseisenä vuonna maksettujen opintolainalyhennysten suuruinen. Vähennys tehtäisiin verotuksessa kaikkien lainansaajan opintolainojen lyhennysten perusteella kunnes koko vähennyksen määrä olisi käytetty. Vähennys tehtäisiin ensisijaisesti valtion tuloverosta. Jos lainansaaja lyhentäisi lainaansa enemmän kuin hänelle on määrätty veroa, vähennys voitaisiin siirtää otettavaksi huomioon 10 seuraavan vuoden verotuksessa kuitenkin enintään tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan 15 vuoden aikana.
Työryhmä on tehnyt myös ehdotuksen yhtenäisen mitoitusperusteen mukaisesta korkeakouluopintoihin oikeuttavasta tukiajasta 1.8.2005 lukien.”
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79239/tr34.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
—
”Esitteet asiakkaille”
https://www.kela.fi/esitteet_kelan-etuusesitteet
—
4.3.2021 Kelan uudet selkokieliset etuusesitteet on julkaistu, ks alla:
https://www.kela.fi/lehdistotiedotteet/-/asset_publisher/S3Q9lK5MESlT/content/kelan-uudet-selkokieliset-etuusesitteet-on-julkaistu?utm_source=mediainfo_uutiskirje&utm_medium=email&utm_campaign=Mediainfo
Ilmoita asiaton viesti