Keski-Suomen maakuntakaava 2040 ”rullaa” alueemme hiljaiset alueet ja Natura-alueet tarpeen mukaan. Kenen tarpeen?

Maankäyttöä, rakentamista, kaavoitusta sekä YVA-lainsäädäntöä koskeviin lakeihin on pesiytynyt outo sanayhdistelmä, jota ei kuitenkaan avata ko. lain kohdalla ja se sanapari on ”tarpeen vaatiessa”?

Kenen tarpeesta on silloin kyse? Ja kenen tarpeet menevät silloin toisten tarpeiden edelle? Kuka tai mikä taho ”pisteyttää” nämä tarpeet, jos ne joutuvat törmäyskurssille keskenään?

Mahdollistaako ”K-S:n maakuntakaava 2040” muiden kuin metsäteollisuuden ja tuulivoimarakentamisen tarpeet? (Kuvat: clip art)

—

Keski-Suomen Liitto:

Katso ”KESKI–SUOMEN MAAKUNTAKAAVA 2040″ –VASTINERAPORTTI (343 sivua), LUONNOSVAIHEEN NÄHTÄVILLÄOLO 7.3. – 5.5.2022

MAAKUNTAHALLITUKSEN VASTINEET LUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN (MAAKUNTAHALLITUS 24.3.2023)

– – ”Maakuntakaavan 2040 ehdotuksen mukaiset tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden rajaukset ovat osin päällekkäisiä seitsemän hiljaisen alueen rajauksen kanssa. Näiltä osin hiljaisten alueiden koko pienenee, mikäli tuulivoimatuotantoa toteutuu maakuntakaavan mahdollistamille alueille. Alueet on mainittu kaavaselostuksen kohdekorteissa.

Keski–Suomessa hiljaisia alueita sijoittuu esimerkiksi kansallis– ja luonnonpuistoihimme. Lisäksi hiljaisia alueita on Natura 2000– ja luonnonsuojelualueilla. Alueet ovat siis luonteeltaan erilaisia ja osan hiljaisuus ominaisuutena on turvattu luonnonsuojelun kautta. Hiljaiset alueet –selvityksessä mainitaan myös Keski–Suomen ns. Hiljaiset helmet, joita ovat ne hiljaiset alueet, jotka eivät sijaitse lentoharjoitusalueilla ja joiden merkitys korostuu. Nämä alueet ovat Suontee, Mankki, Kullasniemi, Huuhkainmäki ja saaret (Joutsa), Katajaneva, Hakosjärvi, Rappukallionmäki (Joutsa, Toivakka), Hauhanpohja, Ylä–Sydänmaa (Jyväskylä, Joutsa, Luhanka), Päijänne (Jämsä, Jyväskylä, Kuhmoinen, Luhanka), Onkisalo, Onkikorkein, Niinimäki (Luhanka) ja Seläntauksen alue (Kinnula, Pihtipudas).

Näistä alueista kaikki kuusi eteläiseen Keski–Suomeen sijoittuvaa hiljaista aluetta jäävät maakuntakaavan 2040 vaikutusten ulkopuolelle kokonaisuudessaan. Maakuntakaavan 2040 Hautakankaan tuulivoima–alueen itäreuna rajautuu ja osin ulottuu Seläntauksen hiljaisen alueen luoteisreunalle ja tuulivoiman toteutuessa alue pienenee hieman. Hautakankaan alueella on jo rakenteilla tuulivoima-alue.” – –

• ”Rullaava maakuntakaavoitus: Maakuntakaava laaditaan rullaavan maakuntakaavoituksen periaatteiden mukaisesti. Rullaavassa maakuntakaavoituksessa voimassa olevaa kokonaiskaavaa muutetaan tarvittaessa kertyneiden muutostarpeiden mukaan. Kaavan tarkistuksen teemat ja niitä koskevat tavoitteet määritellään Ikuisessa osallistumis– ja arviointisuunnitelmassa (I–OAS) ja sen liitteessä.
• Maakuntakaavan 2040 prosessin edetessä on ilmennyt tarve tarkentaa Ikuisen osallistumis– ja arviointisuunnitelman liitteen (I–OAS liite) tietoja maankäyttö– ja rakennuslain (MRL) tulkinnan osalta seuraavasti: Rullaavan maakuntakaavoituksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevaa kokonaismaakuntakaavaa tarvittaessa vain kertyneiden muutostarpeiden mukaan. Malli perustuu maankäyttö– ja rakennuslain mukaiseen mahdollisuuteen laatia maakuntakaava vaiheittain (MRL 27§). Nyt laadittavasta kaavasta käytetään nimeä Keski–Suomen maakuntakaava 2040.”

Lähde

—

27 §

Maakuntakaavan laatiminen

Maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä.

Maakuntakaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Laadittaessa maakuntakaava osa-alueittain tulee kaavan valmistelua ohjaamaan asettaa maakunnan liiton toimielin, jossa on asianomaisten kuntien ehdottamia jäseniä.

—

28 §

Maakuntakaavan sisältövaatimukset

Maakuntakaavaa laadittaessa on valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 15 §:ssä ja 144 §:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 91 §:ssä tarkoitettua maisemanhoitoaluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. (5.1.2023/15)

Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 §:ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 §:ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa.

Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota:

1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen;

2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen;

3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin;

4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön;

5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin;

6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä

7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat.

Edellä tässä pykälässä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää.”

Lähde

—

Huomaa erityisesti MRL 28 §:n muutos, joka astuu voimaan 1.6.2023.