KHO on aloittanut saamelaiskäräjien vaaliluettelovalitusten käsittelyn, mutta valitukset saadaan ratkaistua vasta vaalien jälkeen
Ks. KHO on aloittanut saamelaiskäräjien vaaliluettelovalitusten käsittelyn
Ensimmäiset valitukset saamelaiskäräjien hallituksen päätöksistä vuoden 2023 vaalien vaaliluetteloon hakeutuneiden oikaisuvaatimuksiin ovat saapuneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituksia on tähän päivään mennessä saapunut 95.
Asioiden valmistelu korkeimmassa hallinto-oikeudessa on aloitettu välittömästi. Valmistelua jatketaan pyytämällä valituksista lausunto saamelaiskäräjien hallitukselta, minkä jälkeen valittajille varataan tilaisuus antaa vastaselitys.
Vuoden 2023 saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan ajalla 4.9.–2.10.2023. Tämänhetkisen arvion mukaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneet valitukset saadaan ratkaistua vasta vaalien jälkeen.
—
KHO:2023:52
Saamelaiskäräjävaalit – Vaaliluettelon laatiminen – Merkitseminen vaaliluetteloon – Vaaliluettelon vahvistaminen – Oikaisuvaatimus – Valitus – Itseoikaisu
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1685436873982.html
Ilmoita asiaton viesti
Presentation of the tentative programme of the Finnish-Swedish presidency 2023-2025
President Kari Kuusiniemi’s speech in the ACA-Europe General Assembly, Naples, 27th June 2023
Mr President, dear Colleagues,
Finland has been elected to hold the ACA-Europe Presidency in 2023-2025. However, my Swedish colleague and friend, President of the Supreme Administrative Court, Ms. Helena Jäderblom and I have agreed that the Finnish presidency will be a joint effort in close cooperation with Sweden.
Regarding the outline of the programme of the presidency, we have had our starting point in the mission of ACA-Europe. We have also studied the programmes of past conferences and have in this regard had the opportunity to scrutinize the programmes of the German presidency and the present Italian presidency. As we all know, ACA-Europe is an international association composed of the Court of Justice of the European Union and the supreme administrative courts of the EU Member States. These supreme jurisdictions play an essential role in the unification and harmonization of EU law. Hence, the primary activities pertain to the analysis and awareness related to the implementation of EU law falling within the jurisdiction of the highest administrative tribunals.
The extremely successful three-year German presidency (in 2019-2021), prolonged by the COVID-19 pandemic, focused on comparative administrative law, especially the law of administrative procedure (ReNEUAL). Another key topic has been working modes and working conditions of the supreme administrative jurisdictions, including access to these courts and filtering mechanisms. Legal documentation has been on the agenda, too.
The outgoing Italian presidency (2021-2023) could be accomplished perfectly, with fantastic face-to-face events in Florence, Rome, and here in Naples. With regard to venues and cultural programme, we shall not be able to compete with our Italian hosts and friends. Unfortunately, during the Italian presidency we have also faced a terrible loss. President Franco Frattini, who was appointed President of the Council of State after Filippo Patroni Griffi had been nominated to Constitutional Court, tragically passed away last Christmas. We lost a great person, statesman, justice, and friend. It has been a heavy burden to President Luigi Maruotti to guide both Consiglio di Stato and ACA-Europe during this spring. With help of your great staff, you have succeeded enormously well, and we wish to congratulate you and your team warmly. We all pay tribute to the Italian Council of State for these memorable two years!
The Italian presidency has concentrated on creating a common judicial culture. The programme has had its focus on horizontal dialogue between the national supreme administrative courts under the title “The role of judges in the process of European integration: horizontal dialogues among the supreme administrative national courts”.
Recalling this background, the Finnish programme will, for a change, focus on the vertical dialogue between the supreme administrative courts and the European Courts, not only the CJEU but also the European Court of Human Rights. The emphasis will rather be on the procedural than the substantive dimension of this relationship.
It would include, among other things, analyzing the decisions of the national courts with regard to the case law of the CJEU and the ECtHR. The focus would be on the procedure in the national courts linked to the preliminary rulings of the CJEU: what does the procedure look like in the supreme administrative courts when they consider requesting a preliminary ruling from the Luxembourg Court, how do national courts proceed after having received the judgment of the CJEU, to what extent do national courts call into question or distinguish the judgments of the CJEU, and how do they implement these rulings in their decisions, in which situations do the national courts consider the issue as acte clair or acte éclairé, etc. Somewhat similar considerations could, mutatis mutandis, be attached to the case law of the ECtHR, recalling also the relatively new opportunity to ask for an advisory opinion, based on Protocol No. 16 to the European Convention of Human Rights and Fundamental Freedoms.
In connection with the analysis of the relationships between national courts and supranational law, we might also give some attention to the national courts´ relationship to the national constitutions. How does the Constitution affect the judgments of the national supreme jurisdictions? Is there some similarity in the interpretation of the Constitution to e.g. the interpretation of EU Directives (can or must the provision in a national act of Parliament be set aside when it collides with the Constitution, shall national law be interpreted in the light of the Constitution, etc.). We might also compare the effects of national constitutions to those of the EU Charter of Fundamental Rights. Of course, the competence of the supreme administrative courts may depend on the existence of a constitutional court.
Under the umbrella of the programme, minor practical procedural issues could also be tackled. As an example, one topic to be mentioned is the cooperation between domestic administrative courts, i.e. cooperation between European administrative courts in cases where the need arises to hear e.g. parties to the proceedings who are located in a member state other than the one where proceedings are conducted.
Having had fruitful conversations not only between the Supreme Administrative Courts of Finland and Sweden, but also our partners from Croatia, France, and the Netherlands, we are pleased to introduce a tentative outline on the forthcoming seminars during the next presidency.
There will be six face-to-face seminars, as follows:
Conference 9.-10.10.2023 in Sweden, Stockholm, on Preliminary rulings, from CILFIT to Consorzio (C-561/19), with a focus on topics such as the obligation to refer vs. “margin of appreciation”, lower courts’ role, national follow-up of CJEU judgments, quality, and unambiguity of CJEU judgments, and development of the preliminary ruling system in cooperation with the CJEU
Seminar 19.2.2024 in Croatia, Zagreb, on Mechanisms of counteracting conflicting rulings from different domestic supreme courts, constitutional courts, or special courts, and from the CJEU and ECtHR
Conference, Board meeting and General Assembly 26.-28.5.2024 in Finland, Lapland, Saariselkä, on constitutional issues: fundamental rights, constitutionality of legislation, supremacy of EU law, rule of law, guarantees for courts’ independence, etc.
Seminar 29.11.2024, in France, Versailles, on Justices of supreme administrative jurisdictions and Ethics (deontology),
Seminar 10.-11.3.2025 in the Netherlands, the Hague, on pseudonymization of court judgments, and finally,
Conference, Board meeting and General Assembly 26.-28.5.2025 in Finland, Helsinki, on the Dialogue with the ECtHR, Protocol 16, judgments of the ECtHR: their impacts and acceptability nationally.
We are very proud of having been entrusted with the Presidency of ACA-Europe. Together with our partners, we shall make every effort to provide you, our dear colleagues, with an unforgettable two-year-term with a view to enhancing the cooperation between our national supreme administrative courts and the European Courts. Together we shall build a strong European rule of law.
Julkaistu 27.6.2023
https://www.kho.fi/fi/index/ajankohtaista/presidentinpuheita/unnapresentationofthetentativeprogrammeofthefinnish-swedishpresidency2023-2025med.html
(sorry, en löytänyt suomen kielisenä)
Ilmoita asiaton viesti
—
Tässä konekäännös edellisestä:
”Suomi-Ruotsin puheenjohtajuuskauden 2023-2025 alustavan ohjelman esittely
Presidentti Kari Kuusiniemen puhe ACA-Europe-yleiskokouksessa Napolissa 27.6.2023
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat
Suomi on valittu ACA-Europe-puheenjohtajamaaksi vuosina 2023-2025. Ruotsalaisen kollegani ja ystäväni, korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Helena Jäderblomin kanssa olemme kuitenkin sopineet, että Suomen puheenjohtajuus tulee olemaan yhteistä työtä tiiviissä yhteistyössä Ruotsin kanssa.
Puheenjohtajakauden ohjelman pääpiirteittäin meillä on ollut lähtökohtamme ACA-Europe-tehtävässä. Olemme myös tutkineet aiempien konferenssien ohjelmia ja meillä on ollut tässä yhteydessä tilaisuus tarkastella Saksan puheenjohtajakauden ja nykyisen Italian puheenjohtajakauden ohjelmia. Kuten kaikki tiedämme, ACA-Europe on kansainvälinen yhdistys, joka koostuu Euroopan unionin tuomioistuimesta ja EU:n jäsenvaltioiden korkeimmista hallintotuomioistuimista. Näillä ylimmillä lainkäyttöalueilla on keskeinen rooli EU:n lainsäädännön yhtenäistämisessä ja yhdenmukaistamisessa. Näin ollen ensisijaiset toimet liittyvät EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvään analysointiin ja tietoisuuteen, joka kuuluu korkeimpien hallintotuomioistuinten toimivaltaan.
Covid-19-pandemian pidentämä erittäin onnistunut kolmivuotinen Saksan puheenjohtajakausi (2019-2021) keskittyi vertailevaan hallinto-oikeuteen, erityisesti hallintomenettelyoikeuteen (ReNEUAL). Toinen keskeinen aihe on ollut korkeimpien hallintoalueiden työtavat ja työolosuhteet, mukaan lukien pääsy näihin tuomioistuimiin ja suodatusmekanismit. Myös lakiasiakirjat ovat olleet asialistalla.
Erääntyvä Italian puheenjohtajakausi (2021-2023) voitaisiin suorittaa täydellisesti fantastisilla kasvokkain tapahtumilla Firenzessä, Roomassa ja täällä Napolissa. Tapahtumapaikkojen ja kulttuuriohjelman osalta emme pysty kilpailemaan italialaisten isäntiemme ja ystäviemme kanssa. Valitettavasti olemme kohdanneet myös kauhean tappion Italian puheenjohtajakaudella. Presidentti Franco Frattini, joka nimitettiin valtioneuvoston puheenjohtajaksi sen jälkeen, kun Filippo Patroni Griffi oli ehdolla perustuslakituomioistuimeen, menehtyi traagisesti viime jouluna. Menetimme suuren ihmisen, valtiomiehen, oikeudenmukaisuuden ja ystävän. Presidentti Luigi Maruottille on ollut raskas taakka ohjata sekä Consiglio di Statoa että ACA-Europea tämän kevään aikana. Hienon henkilökuntanne avulla olette onnistuneet erinomaisesti, ja haluamme onnitella sinua ja tiimiäsi lämpimästi. Me kaikki kunnioitamme Italian valtioneuvostoa näistä ikimuistoisista kahdesta vuodesta!
Puheenjohtajavaltio Italia on keskittynyt yhteisen oikeuskulttuurin luomiseen. Ohjelmassa on keskitytty kansallisten korkeimpien hallintotuomioistuinten väliseen horisontaaliseen vuoropuheluun otsikolla ”Tuomareiden rooli Euroopan yhdentymisprosessissa: horisontaaliset vuoropuhelut kansallisten korkeimpien hallintotuomioistuinten välillä”.
Tätä taustaa muistuttaen Suomen ohjelmassa keskitytään vaihteeksi vertikaaliseen vuoropuheluun korkeimpien hallintotuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuinten välillä, ei vain EU:n vaan myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välillä. Painopiste on pikemminkin tämän suhteen menettelyllisellä kuin aineellisella ulottuvuudella.
Se sisältäisi muun muassa kansallisten tuomioistuinten päätösten analysoinnin EU:n tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön osalta. Pääpaino olisi EU:n tuomioistuimen ennakkoratkaisuihin liittyvässä menettelyssä kansallisissa tuomioistuimissa: miltä menettely näyttää korkeimmissa hallintotuomioistuimissa, kun ne harkitsevat ennakkoratkaisun pyytämistä Luxemburgin tuomioistuimelta, miten kansalliset tuomioistuimet menettelevät saatuaan vastaanottanut EU:n tuomioistuimen tuomion, missä määrin kansalliset tuomioistuimet kyseenalaistavat tai erottelevat unionin tuomioistuimen tuomioita ja miten ne panevat nämä tuomiot täytäntöön päätöksissään, missä tilanteissa kansalliset tuomioistuimet pitävät asiaa acte clair tai acte éclairé jne. Jossain määrin samanlaisia näkökohtia voitaisiin soveltuvin osin liittää Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön, muistuttaen myös suhteellisen uudesta tilaisuudesta pyytää neuvoa-antavaa lausuntoa, joka perustuu Euroopan ihmisoikeus- ja perussopimuksen pöytäkirjaan nro 16 Vapaudet.
Kansallisten tuomioistuinten ja ylikansallisen oikeuden välisten suhteiden analyysin yhteydessä voisimme myös kiinnittää huomiota kansallisten tuomioistuinten suhteeseen kansallisiin perustuslakeihin. Miten perustuslaki vaikuttaa kansallisten korkeimpien lainkäyttöalueiden päätöksiin? Onko perustuslain tulkinnassa jotain samankaltaisuutta esim. EU-direktiivien tulkinta (voidaan tai pitää kansallisen eduskunnan säädöksen säännös kumota, jos se on ristiriidassa perustuslain kanssa, tulkitaanko kansallista lakia perustuslain valossa jne.). Voisimme myös verrata kansallisten perustuslakien vaikutuksia EU:n perusoikeuskirjan vaikutuksiin. Tietysti korkeimpien hallintotuomioistuinten toimivalta voi riippua perustuslakituomioistuimen olemassaolosta.
Ohjelman puitteissa voitaisiin käsitellä myös pieniä käytännön menettelyllisiä kysymyksiä. Esimerkkinä mainittakoon kotimaisten hallintotuomioistuinten välinen yhteistyö eli eurooppalaisten hallintotuomioistuinten välinen yhteistyö tapauksissa, joissa ilmenee tarve käsitellä mm. menettelyn osapuolet, jotka sijaitsevat muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa menettely suoritetaan.
Käytyämme hedelmällisiä keskusteluja paitsi Suomen ja Ruotsin korkeimpien hallinto-oikeusten, myös kumppaneidemme Kroatiasta, Ranskasta ja Hollannista välillä, esittelemme mielellämme alustavan linjauksen tulevista seminaareista seuraavan puheenjohtajakauden aikana.
Kasvokkain järjestettävää seminaaria järjestetään kuusi seuraavasti:
– Konferenssi 9.-10.10.2023 Ruotsissa, Tukholmassa, ennakkoratkaisuista CILFITistä Consorzioon (C-561/19), jossa keskitytään sellaisiin aiheisiin kuin viittausvelvollisuus vs. ”arvostusmarginaali”, alemmat tuomioistuimet rooli, EU:n tuomioistuimen tuomioiden kansallinen seuranta, EU:n tuomioistuimen tuomioiden laatu ja yksiselitteisyys sekä ennakkoratkaisujärjestelmän kehittäminen yhteistyössä unionin tuomioistuimen kanssa
– Seminaari 19.2.2024 Kroatiassa Zagrebissa, jossa käsitellään eri kansallisten korkeimpien tuomioistuinten, perustuslakituomioistuinten tai erityistuomioistuinten sekä Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ristiriitaisten päätösten torjumisen mekanismeja
– Konferenssi, hallituksen kokous ja yleiskokous 26.-28.5.2024 Suomessa, Lapissa, Saariselällä, perustuslakikysymyksistä: perusoikeudet, lainsäädännön perustuslaillisuus, EU-oikeuden ylivoima, oikeusvaltio, tuomioistuinten riippumattomuuden takeet jne.
– Seminaari 29.11.2024, Ranskassa, Versailles, korkeimpien hallintoalueiden tuomarit ja etiikka (deontologia),
– Seminaari 10.-11.3.2025 Hollannissa, Haagissa, oikeuden päätösten pseudonyymisistä ja lopuksi
– Konferenssi, hallituksen kokous ja yleiskokous 26.-28.5.2025 Suomessa, Helsingissä, aiheesta Vuoropuhelu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kanssa, pöytäkirja 16, EIT:n tuomiot: niiden vaikutukset ja hyväksyttävyys kansallisesti.
Olemme erittäin ylpeitä siitä, että meille on uskottu ACA-Europe-puheenjohtajuus. Yhdessä kumppaneidemme kanssa teemme kaikkemme tarjotaksemme teille, hyvät kollegamme, unohtumattoman kahden vuoden kauden tehostaaksemme kansallisten korkeimpien hallintotuomioistuinten ja Euroopan tuomioistuinten välistä yhteistyötä. Rakennamme yhdessä vahvan eurooppalaisen oikeusvaltion.”
Ilmoita asiaton viesti
—
Dejavu! 😉
Ks. ”Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttaminen”
OM014:00/2019 Säädösvalmistelu
Säädösvalmistelu ja kehittäminen valtioneuvostossa
Hankkeessa selvitetään saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista, jotta saamelaiskäräjistä annetun lain saamelaismääritelmää koskevaa säännöstä voitaisiin arvioida ja tarvittaessa muuttaa ennen seuraavien saamelaiskäräjävaalien toimittamista.
Hankkeen eteneminen
4.6.2019 Toimikausi alkaa
6.6.2019 Kuulemistilaisuus saamelaiskäräjien vaalien ajankohtaan liittyen Käynnissä
Hankkeen perustiedot
Päättynyt
Hankenumero OM014:00/2019
Asianumerot
Asettaja oikeusministeriö
Toimikausi/aikataulu 4.6.2019 –
Asettamispäivä 4.6.2019
Perusoikeudet saamelaiset käräjät
Lainvalmistelu
Hallituksen esitys-
Hyväksytty säädös-
Lisätietoa
Annetaan eduskunnalle kiireellisenä: eduskunnan vastaus ennen eduskunnan istuntotaukoa.
Tavoitteet ja tuotokset
Hallitusohjelman mukaan selvitetään pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys.
Hankkeessa selvitetään, tulisiko saamelaiskäräjien vaalien toimittamista siirtää sellaisen ajan verran, jonka YK:n ihmisoikeuskomitean 1 helmikuuta 2019 antamien saamelaiskäräjien vaaliluettelon hyväksymistä koskevien ratkaisujen (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CCPR/C/124/D/2950/2017) johdosta tarvittavien lainmuutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano edellyttävät.
YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut koskevat korkeimman hallinto-oikeuden 2011 ja 2015 antamia päätöksiä, joilla se hyväksyi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 97 sellaista henkilöä, joiden hakemuksen saamelaiskäräjien omat toimielimet olivat hylänneet. Komitea katsoo muun muassa, että Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 3 § varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25 ja 27 artiklan mukaisesti. Lisäksi komitea suosittelee toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.
Hankkeessa tuotettiin virkamiestyönä luonnos hallituksen esitykseksi vaalien siirtämisestä.
Tiivistelmä
Hankkeessa selvitetään saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista, jotta saamelaiskäräjistä annetun lain saamelaismääritelmää koskevaa säännöstä voitaisiin arvioida ja tarvittaessa muuttaa ennen seuraavien saamelaiskäräjävaalien toimittamista.
Lähtökohdat
YK:n ihmisoikeuskomitea julkisti 1.2.2019 kaksi Suomea koskevaa ratkaisua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksymistä koskevissa valitusasioissa. Tapauksissa oli kyse korkeimman hallinto-oikeuden 2011 ja 2015 antamista päätöksistä. Komitea katsoo muun muassa, että Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaiskäräjistä annetun lain 3 § varmistaakseen, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan. Lisäksi komitea suosittelee toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet estääkseen vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.
Saamelaiskäräjien edustajat ovat esittäneet, että vastaavien oikeudenloukkauksien estäminen edellyttää saamelaiskäräjälain 3 § muuttamista ennen seuraavien vaalien järjestämistä, ja sen vuoksi saamelaiskäräjävaalien ajankohdan siirtämistä. Myös toisen valituksen tekijät ovat esittäneet vaalien ajankohdan siirtoa. Lisäksi useat saamelaisyhdistykset (Suomen Saamelaisnuoret ry, Saamelaisneuvosto, Anára Sámisearvi ry, Kulttuuriyhdistys Aanaar sämmiliih ry, Oulu Sámit ry, Vuohču Sámiid searvi ry, Sámi Siida ry) sekä Kolttien kyläkokous ovat esittäneet saamelaiskäräjävaalien siirtämistä ja saamelaiskäräjälain uudistamista.
Vaalien mahdollinen uusi ajankohta ja saamelaiskäräjien toimikauden pidennys olisi perusteltua mitoittaa siten, että ajanjakso olisi mahdollisimman lyhyt.” – –
https://oikeusministerio.fi/hanke?tunnus=OM014:00/2019
Ilmoita asiaton viesti