KHO:2023:1. Suomessa muutoksenhakijan luottamuksensuoja, hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteet eivät toteudu.

Oikeusjärjestelmämme on rikki!

Suomessa muutoksenhakijan luottamuksensuoja, hyvän hallinnon ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusteet ja periaatteet eivät nykyisillä lakinormeilla toteudu.

Päätöksiä ei perustella esitettyihin vaatimuksiin ja pakottaviin EU-asetuksiin ja direktiiveihin perustuen. Tuomarit ja esittelijät itseään jääväämättä ratkovat ”omia” jo käsittelemiään muutoksenhakuasioita omilla ”jo ennalta merkitsemillään ja kulkemillaan askelmerkeillä”.

Tämä näkyy karulla tavalla esim. ilmeisen kohtuuttomista oikeudenkäyntimaksuista koskevista oikaisuvaatimuspyynnöistä annetuissa päätöksissä ja niistä tehdyissä valituksissa, joita ei muutoksenhakijan esittämien perusteiden ja vaatimusten perusteella hyväksytä..

Olen ymmärtänyt, että KHO ja KKO ovat erimielisiä siitä, mihin ilmeinen kohtuuttomuus oikeudenkäyntimaksuissa tulisi perustaa: KKO painottaa asianosaiseen ja muutoksenhakijaan itseensä liittyviä perusteita, kun KHO puolestaan painottaa vain menettelyn poikkeuksellisuutta – kuitenkaan perustelmatta asiaa enempää. Päätökset kun tulisi Suomen oman Hallintolain ja EU:n perusoikeuskirjan mukaan perustella..

Mikä avuksi?

Tarvitaan kiireellinen perustuslakiuudistus, jolla tuomioistuinten, tuomareiden ja esittelijöiden esteellisyysnäkökohdat ja perustuslaintasoinen sääntely ”laillisesti perustetussa” tuomioistuimessa ja ”kussakin ratkaistavassa asiassa” on alati jo ennakolta ratkaistuna – siis myös EU:n perusoikeuskirjan mukaisesti ratkaistuna.

Tämä on ensiarvoisen tärkeää myös tuomareiden ja esittelijöiden oman oikeusturvan ja koko tuomioistuinjärjestelmämme puolueettomuuden ja riippumattomuuden kannalta.

Ks. US-blogi 3.1.2023 Peruslaintasoisen sääntelyn puuttuminen tuomioistuinlaitoksesta voi vastaisuudessa aiheuttaa ongelmia poikkeuksellisissa oloissa

Ks. US-blogi 18.12.022 Kuntien ylimmän tilivelvollisen johdon tulee korruptiontorjunnassa hyödyntää riippumatonta sisäistä tarkastusta

—

Ks. eilen 5.1.2023 KHO:n antama hallinto-oikeustuomareiden esteellisyyttä, asemakaavaa, yleissuunnitelmaa, liikennejärjestelmää ym. koskeva KHO:2023:1 -vuosikirjapäätös:

Maantie – Yleissuunnitelma – Valitusoikeus – E18 – Esteellisyys – Hallinto-oikeustuomarit

– – ”2.2 Asiassa saatu selvitys

(17) Hallinto-oikeustuomarit Lehto ja Hartzell ovat osallistuneet B:n ja A:n Raision kaupunginvaltuuston päätöksestä tekemän valituksen ratkaisemiseen E18 Länsiosa -asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskevassa asiassa (Turun hallinto-oikeuden päätös 16.4.2020 nro 20/0078/1). Asemakaava ja asemakaavan muutos on muun ohella koskenut samoja E18 kehätien Kaanaan liittymän viereisiä alueita.

(18) Asemakaava on sittemmin tullut lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 8.11.2021 taltionumero H3962/2021.” – –

– – ”(35) Kun otetaan huomion saatu selvitys yleissuunnitelman mukaisista muutoksista alueen liikennejärjestelyissä sekä Nesteentien ja sen käytön ympäristövaikutuksista, muutoksenhakijoiden omistamien kiinteistöjen 1 ja 2 on katsottava sijaitsevan tiehankkeen vaikutusalueella. A:lla ja B:llä on näin ollen mainittujen kiinteistöjen omistajina oikeus valittaa yleissuunnitelmaa koskevasta päätöksestä.

(36) Edellä mainituista syistä hallinto-oikeuden ei olisi tullut jättää A:n ja B:n valitusta tutkimatta. Hallinto-oikeuden päätös on siten kumottava ja asia palautettava hallinto-oikeudelle valituksen tutkimiseksi.” – –

• 3.4 Täytäntöönpanoa koskeva vaatimus

(37) Yleissuunnitelmaa koskevan päätöksen täytäntöönpano tarkoittaa, että hankkeessa voidaan aloittaa tiesuunnitelman laatiminen. Yleissuunnitelman perusteella alueella ei voida ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin tien rakentamiseksi. Asian lopputuloksesta huolimatta Liikenne- ja viestintäviraston päätöksen täytäntöönpanoa ei ole tarpeen kieltää. (tummennus oma)

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Kari Tornikoski, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.”

– –

Sama asia sote-puolella:

Suomen oikeus-, aluehallinto-, kunta- ym. avien ja elyjen virkamiesten esteellisyyteen liittyvänä ja nyt uutena myös uusilla sote-hyvinvointilaueillamme:

Kuka tai mikä taho uusilla hyvinvointialueilla käytännössä ratkaisee esim. sote-asioissa muutoksenhakijan kokonaistilanteen ja tekee sen muutoksenhakijan koko elämäntilanteeseen liittyvänä kokonaisharkintana ja voimassa olevien Suomen kansallisten lakien ja EU-lakien kautta? Siis hyvinvointialueiden alueylilääkäritkö? Siis esim. Keski-Suomen hyvinvointialueella koronatartuntatautilääkäri ja uutena alueylilääkäriksi nimitetty Ilkka Käsmäkö?

Kuka tai mikä taho 1.1.2023 alkaen käytännössä ratkaisee alueylilääkärien toiminnassa (ja heidän mahdollisissa sivutoimissa ja muissa sidonnaisuuksissa) mahdollisesti ilmenneet eturistiriidat ja esteellisyydet hyvinvointialueiden kansalaisia koskevissa kokonaisharkinnoissa ja muissa sote-linjauksissa?..

Ks. Keski-Suomen hyvinvointialueen 5.1.2023 tiedote.

–

Kuka valvoo esim. alueylilääkärien ym. sote-virkamiesten toimintaa?

Valvira, AVI:t, Ely:t, yhdenvertaisuus- ja vanhusasiavaltuutettu, oikeuskansleri tai apulaisoikeusasiamies?

Olisi kovin tärkeää saada kansalaisille joku selkokielinen organisaatiokaavio tai muu selvitys sote-alueiden virkavastuiden jakautumisesta, sote-valvontavastuiden ja kansalaisten muutoksenhaku- ja oikaisumahdollisuuksista uusilla sote-hyvinvointialueilla jne.?

Tällainen organisaatiokaavio tai muu selvitys tulisi julkaista ensitilassa kaikissa valtalehdissä ja internetissä.

—

Ks. myös KHO:2014:167 -vuosikirjapäätös

Vammaispalvelu – Taloudellinen tukitoimi – Määrärahasidonnaisuus – Henkilöauto – Auton vaihtaminen – Määrärahojen kohdentaminen – Myöntämisperusteet – Etusijajärjestys

– – ”Eri mieltä olleen hallintoneuvos Outi Suvirannan äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Alice Guimaraes-Purokoski ja hallintoneuvos Sakari Vanhala yhtyivät:

Hylkään valituslupahakemuksen. Velvollisena lausumaan valituksesta olen asian ratkaisusta samaa mieltä kuin enemmistö. Perusteluina viittaan hallinto-oikeustuomarin esteellisyyttä koskevan valitusperusteen osalta enemmistön esittämiin perusteluihin. Pääasian osalta viittaan hallinto-oikeuden esittämiin perusteluihin kuitenkin todeten, ettei hakemusta olisi kunnassa tullut hylätä pelkästään ammatilliseen opiskeluun ja säännölliseen ansiotyöhön liittyvillä perusteilla, vaan hakemusta olisi tullut arvioida nimenomaisesti myös perheen kokonaistilanteen kannalta.” – – (lopputekstin tummennus oma)