KHO:2023:37. Potilaskertomusta ei saa kirjoittaa uudelleen eikä alkuperäistä sivua korvata valokopiolla tai muulla vastaavalla tavalla.
Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia (Perustuslaki 2,3 §).
–
Miksi niin vahvasti potilaan perusoikeuksista ja niiden perusteista, kuten esim. potilasasiakirjamerkinnöistä ja niiden laadinnasta, säädetään vain Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella potilasasiakirjoista (94/2022) eikä lailla – kuten perustuslaki määrää?
Miksi KHO antaa sellaisia vuosikirjapäätöksiä, että se ikään kuin jo ennakolta määrää kyseistä oikeustapausta laajemmin ko. asiassa kuin mitä olisi siinä tilanteessa edes tarpeen? Vrt. KHO:2019:155. Tuomioistuinten omaa (esim. esteellistä) lainkäyttötoimintaa koskeva Yhdenvertaisuuslain 18 §:n muutos astuu voimaan vasta 1.6.2023.
Miksi nyt 27.4.2023 annetulla KHO:2023:37 -vuosikirjapäätöksellä ikään kuin oikeutetaan viranomaista jälkeenpäin ”uudelleen kirjoittamaan” alkuperäinen potilasasiakirjamerkintä tai -tallennus myöhemmin annettavan, potilasta ehkä jo aikaisemmin hoitaneen lääkärin antaman, KHO:2023:37 -vuosikirjapäätöksen mukaisen ”lausunnon” muodossa? Milloin tulee kyseeseen lausunnon antavan lääkärin oma esteellisyys ja velvollisuus jäävätä itsensä esim. hoitovirhetilanteissa – tai esim. laittomassa hoitotoiminnassa, joka ei täytä hoitotoiminnalle/-laitokselle asetettuja lupa-, rekisteröinti- tai muita lainvaatimia edellytyksiä ja määräyksiä?
—
Ks. alla (Finlex.fi):
8 § Potilasasiakirjamerkintöjen määräajat ja eräiden asiakirjojen toimittaminen
Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Merkinnät tulee tehdä viimeistään viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta taikka palvelutapahtuma muutoin päättyy.
Lähetteet tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan viipymättä. Lähete tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää jatkohoitopaikkaan viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun sen tekemisen tarve on todettu.
Yhteenveto potilaalle annetusta hoidosta jatkohoito-ohjeineen tulee toimittaa potilaalle sekä jatkohoitopaikkaan tai muuhun paikkaan, josta on potilaan kanssa sovittu, potilaan suostumuksen mukaisesti ja viipymättä. Yhteenveto tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää viiden vuorokauden kuluessa hoidon päättymisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 6 §:n 1 momentissa säädettyyn valtakunnalliseen arkistointipalveluun liittyneen terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön on muodostettava merkinnöistä sähköiset potilasasiakirjat ja tallennettava ne arkistointipalveluun sen määräajan kuluessa, jossa asiakirjan merkinnät on laadittava.
Tässä pykälässä säädetyistä määräajoista voidaan poiketa vain erityisestä syystä.
9 § Potilaskertomus
Terveydenhuollon toimintayksikön ja itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee pitää jokaisesta potilaastaan jatkuvaan muotoon laadittua aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.
Potilaskertomusta tai sen osia ei saa kirjoittaa uudelleen eikä alkuperäistä sivua korvata valokopiolla tai muulla vastaavalla tavalla.
13 § Riskeistä, hoidon haitallisista vaikutuksista ja epäillyistä vahingoista tehtävät merkinnät
Potilaskertomukseen tulee tehdä merkinnät tiedossa olevasta potilaan lääkeaineallergiasta, materiaaliallergiasta, yliherkkyydestä sekä muista vastaavista hoidossa huomioon otettavista seikoista.
Työntekijälle työstä aiheutuvia terveysvaaroja koskevat tiedot tulee merkitä tai liittää häntä koskeviin työterveyshuollon potilasasiakirjoihin.
Potilaskertomukseen tulee merkitä tiedot todetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden haitallisista vaikutuksista ja hoidon tehottomuudesta.
Epäillyistä potilas-, laite- ja lääkevahingoista tulee tehdä potilaskertomukseen yksityiskohtaiset merkinnät, joista käy ilmi kuvaus vahingosta, selvitys hoidossa mukana olleista terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laite- ja lääkevahinkojen osalta kuvaus vahingon epäillystä syystä. Lääkkeiden ja laitteiden tunnistetiedot tulee merkitä yksilöidysti. Merkinnät tulee tehdä välittömästi sen jälkeen, kun vahinkoepäily on syntynyt.”
Ks. lakitekstin lopusta myös potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilytysajoista ym. 94/2022 Liite.
—
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen hallinnassa ja käsittelyssä sovelletaan seuraavia lakeja, asetuksia ja ohjeita. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n tietosuoja-asetusta. Sitä täydennetään ja täsmennetään kansallisella lainsäädännöllä.
- EU:n tietosuoja-asetusLinkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (eur-lex.europa.eu)
- Tietosuojalaki. Laki täydentää yleistä tietosuoja-asetusta. Lailla säädetään muun muassa valvontaviranomaisesta sekä eräistä henkilötietojen käsittelyyn liittyvistä erityistilanteista, kuten sananvapauden ja henkilötietojen suojan yhteensovittamisesta. Tietosuojalaki 1050/2018Linkki toiselle sivustolleAvautuu uudessa välilehdessä (finlex)
- Lähde
—
Kuntaliitto.fi: Viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin. Suhteellisuusperiaate, joka velvoittaa esim. terveysvalvonnassa mitoittamaan keinot niin, ettei kenenkään oikeuksia tai etuja rajoiteta enempää kuin haitan tai vaaran poistaminen edellyttää.
—
”Tunne oikeutesi
EU:n tietosuoja-asetuksessa kerrotaan, mitä oikeuksia sinulla on, kun jokin yritys tai organisaatio käsittelee henkilötietojasi.”
https://tietosuoja.fi/tunne-oikeutesi
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks. aiheeseen liittyvänä myös aikaisemmat US-blogit
(29.4.2023) ”Rekisterinpitäjä, sinun on itse arvioitava tasapainotestillä, voitko käyttää oikeutettua etua henkilötietojen käsittelyn perusteena”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/rekisterinpitaja-sinun-on-itse-arvioitava-tasapainotestilla-voitko-kayttaa-oikeutettua-etua-henkilotietojen-kasittelyn-perusteena/
—
(28.4.2023) ”Potilas- ja lääkevahingoista valittavalla on oikeus saada alkuperäiset potilastiedot ja asiakirjat pyytämällään tavalla.”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/potilas-ja-laakevahingoista-valittavalla-on-oikeus-saada-alkuperaiset-potilastiedot-ja-asiakirjat-pyytamallaan-tavalla/
Ilmoita asiaton viesti
—
HS 31.3.2023
”Lääkäripulan helpottamiseksi tarvitaan uusia ratkaisuja”
– – ”Lääkärien työaikaa pitää kohdistaa potilaiden hoidon kannalta tarkoituksenmukaisesti. Paljon voidaan tehdä paikallisesti, mutta myös sosiaali- ja terveysministeriön ja Valviran pitää lopettaa ylimääräisen kirjaamisen ja selvittämisen vaatiminen. Terveydenhuollon eri työntekijäryhmien toimenkuvia rajoittavia säädöksiä on arvioitava uudelleen.
Lääkäreitä ei pitäisi velvoittaa kirjoittamaan todistuksia ja lausuntoja, joista on vain vähän hyötyä potilaalle. Vaikka kirjaamisella on perusteensa laadun tai yhdenvertaisuuden takaajana, hyöty voi olla verraten vähäinen. Esimerkiksi lasten allergiatodistukset kouluruokailua varten tai lyhyet sairauslomatodistukset voitaisiin korvata jollain muulla järjestelyllä.” – –
Janne Aaltonen ja Juho Ruskoaho
Aaltonen on Lääkäriliiton toiminnanjohtaja. Ruskoaho on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) pääekonomisti.
Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: http://www.hs.fi/vieraskyna/.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009480045.html
—
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. reilun vuoden takainen US-blogi
”Suomi on jättänyt Potilasdirektiivin keskeistä sisältöä noudattamatta jo 8 vuotta! Ennakkoratkaisupyyntö unionin tuomioistuimelle?” (17.2.2022)
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/suomi-on-jattanyt-potilasdirektiivin-keskeista-sisaltoa-noudattamatta-jo-8-vuotta-ennakkoratkaisupyynto-unionin-tuomioistuimelle/
– – ”Ennakkoratkaisumenettely
Unionin tuomioistuimella on tiiviit yhteistyösuhteet jäsenvaltioiden tuomioistuimiin, jotka ovat unionin oikeuden tavallisia tuomioistuimia. Kansalliset tuomioistuimet voivat pyytää ja ovat tietyissä tapauksissa velvollisia pyytämään unionin tuomioistuimelta unionin oikeuden tulkintaa esimerkiksi tarkistaakseen sen, onko kansallinen lainsäädäntö unionin oikeuden mukainen. Näin taataan unionin oikeuden tehokas ja yhdenmukainen soveltaminen sekä vältetään erilaiset tulkinnat. Ennakkoratkaisupyyntö voi liittyä myös unionin oikeustoimen pätevyyden valvontaan.
Unionin tuomioistuin antaa tuomion tai perustellun määräyksen, ei pelkästään lausuntoa. Tulkintaratkaisu sitoo kansallista tuomioistuinta sen ratkaistessa vireillä olevan asian. Unionin tuomioistuimen tuomio sitoo myös muita kansallisia tuomioistuimia, jotka käsittelevät samaa ongelmaa.
Ennakkoratkaisumenettelyn avulla jokainen Euroopan unionin kansalainen voi hakea selvennystä häntä koskeviin unionin oikeuden sääntöihin. Ennakkoratkaisua voi pyytää ainoastaan kansallinen tuomioistuin, mutta kaikki asianosaiset eli jäsenvaltiot, kansallisen oikeudenkäynnin osapuolet ja komissio voivat osallistua oikeudenkäyntiin unionin tuomioistuimessa. Monet unionin oikeuden pääperiaatteista perustuvat ennakkoratkaisupyyntöihin, joita esittävät muun muassa pääasiaa ensimmäisenä asteena käsittelevät kansalliset tuomioistuimet.”
Lähde
https://curia.europa.eu/jcms/jcms/Jo2_7024/fi/
Ilmoita asiaton viesti
—
Parlamentin kysymys – P-000957/2020(ASW)
Euroopan parlamentti
Stella Kyriakidesin Euroopan komission puolesta antama vastaus
26.3.2020
Kirjallinen kysymys
Komissio lähetti 26. huhtikuuta 2016 perustellun lausunnon Suomelle. Tässä lausunnossa Suomen viranomaisia pyydettiin huolehtimaan siitä, että potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa annetun direktiivin 2011/24/EU[1] nojalla toisessa EU-maassa saadun terveydenhoidon kustannukset korvataan samantasoisesti kuin Suomen julkisten terveydenhuoltopalvelujen järjestelmässä.[2] Asiaan liittyvä rikkomusmenettely on edelleen vireillä.
Henkilöt, jotka katsovat tulleensa kohdelluiksi väärin direktiivin rikkomisen vuoksi, voivat viedä asian kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen olisi otettava huomioon EU:n oikeus sekä unionin tuomioistuimen vakiintunut oikeuskäytäntö päättäessään, onko direktiivillä välitön oikeusvaikutus tietyssä tapauksessa.
[1] EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45.
[2] Ks. kohta 7, https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/MEMO_16_1452
https://www.europarl.europa.eu/doceo/document/P-9-2020-000957-ASW_FI.html
Ilmoita asiaton viesti
—
4.5.2016 FI Euroopan unionin virallinen lehti L 119/1
”EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2016/679,
annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus)
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)” – –
– – ”(9) Direktiivin 95/46/EY tavoitteet ja periaatteet ovat edelleen pätevät, mutta sen avulla ei ole pystytty estämään tietosuojan täytäntöönpanon hajanaisuutta eri puolilla unionia, oikeudellista epävarmuutta tai laajalle levinnyttä näkemystä, jonka mukaan erityisesti verkkoympäristössä toimimiseen liittyy luonnollisten henkilöiden suojelun kannalta huomattavia riskejä. Jäsenvaltioiden väliset eroavuudet henkilötietojen käsittelyssä suhteessa luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojeluun, erityisesti oikeudessa henkilötietojen suojaan, voivat estää henkilötietojen vapaan liikkuvuuden unionin alueella. Nämä eroavuudet voivat muodostua esteeksi unionin taloudelliselle toiminnalle, vääristää kilpailua ja estää viranomaisia suorittamasta unionin oikeuden mukaisia velvollisuuksiaan. Tällaiset suojelun tasossa ilmenevät eroavuudet johtuvat direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanossa ja soveltamisessa esiintyvistä eroista. [tummennus oma]
(10) Jotta voitaisiin varmistaa yhdenmukainen ja korkeatasoinen luonnollisten henkilöiden suojelu ja poistaa henkilötietojen liikkuvuuden esteet unionissa, luonnollisten henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelun tason näiden tietojen käsittelyssä olisi oltava vastaava kaikissa jäsenvaltioissa. Luonnollisten henkilöiden perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevien sääntöjen johdonmukainen ja yhtenäinen soveltaminen olisi varmistettava kaikkialla unionissa. Henkilötietojen käsittelyn lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi tai yleisen edun vuoksi toteutettavan tehtävän tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava pitää voimassa tai ottaa käyttöön kansallisia säännöksiä, joilla tämän asetuksen sääntöjen soveltamista voitaisiin täsmentää entisestään. Yhdessä direktiivin 95/46/EY täytäntöön panevan, tietosuojaa koskevan yleisen ja horisontaalisen lainsäädännön kanssa jäsenvaltioilla on useita alakohtaisia lakeja aloilla, joilla tarvitaan yksityiskohtaisempia säännöksiä. Lisäksi tässä asetuksessa annetaan jäsenvaltioille liikkumavaraa sääntöjen täsmentämisen suhteen, mukaan lukien henkilötietojen erityisryhmien, jäljempänä ’arkaluontoiset tiedot’, käsittelyä koskevat säännöt. Näiltä osin tässä asetuksessa ei jätetä soveltamisalan ulkopuolelle jäsenvaltioiden lainsäädäntöä, jossa esitetään erityisiä käsittelytilanteita koskevat olosuhteet, mukaan lukien niiden edellytysten tarkempi määrittely, joiden täyttyessä henkilötietojen käsittely on laillista.
(11) Henkilötietojen suojaaminen tehokkaasti kaikkialla unionissa edellyttää rekisteröityjen oikeuksien ja henkilötietoja käsittelevien ja niiden käsittelystä päättävien velvollisuuksien vahvistamista ja täsmentämistä samoin kuin samantasoisia valtuuksia valvoa henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista ja samantasoisia seuraamuksia sääntöjen rikkomisesta jäsenvaltioissa.” – – [tummennus oma]
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:32016R0679&from=FI
Ilmoita asiaton viesti
—
Lainaan alla vielä uudelleen Nico Faleniuksen tutkielmasta ”Oikeussuoja ja oikeudenkäynti hallintoasioissa” hyvää aiheeseeni liittyvää analyysiä (Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto, Kesäkuu 2021)
”Vahingonkorvausvaatimusten käsittely hallintoprosessissa”,
sivut 24 – 27:
– – ”Valtion vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain esitöistä tai muusta lainvalmisteluaineistosta ei kuitenkaan ilmene, että lain tarkoituksena olisi ollut muuttaa tuomioistuinten toimivallan jakautumista niiden käsitellessä vahingonkorvausasioita. [72] Valtion korvausvastuu voi tulla tuomioistuimeen vireille myös muutoin kuin vahingonkorvaustoiminnasta annetun lain 4 §:n 2 momentissa määrätyllä tavalla, eikä laissa ole kokonaisvaltaisesti säädetty, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään valtion korvausvastuuta koskevia kysymyksiä.[73] Koska merkittäviä muutoksia ei viime vuosina ole laintasolla tapahtunut, määräytyy toimivalta suurilta osin oikeuskäytännön perusteella.” – –
– – ”Hallintotoiminta ei ole pelkästään yksittäisten hallintopäätösten tekemistä, vaan se sisältää esimerkiksi hyvinvointipalveluiden järjestämistä ja tuottamista kansalaisille.[78] Nykyisin yksityisiä ei kuvaillakaan enää hallintoalamaisiksi tai kansalaisiksi vaan hallinnon asiakkaiksi.
Hallinnon asiakkaan ja julkisen välisiä suhteita on monenlaisia, ja termillä asiakassuhde voidaan soveltaa niin terveyskeskuksen potilaaseen tai poliisin pidättämään henkilöön kuin toimeentulotuen hakijaan tai veroilmoituksen tekijään.[79] Palveluperiaate kiteytyy hallintolain (2003/434) 7 §:n palveluperiaatteeseen, jonka mukaan asiointi ja asian käsittely viranomaisessa on pyrittävä järjestämään siten, että hallinnossa asioiva saa asianmukaisesti hallinnon palveluita.” – –
– -”Vahinkoa kärsineellä on sopimushäiriötilanteissa käytettävissään useita eri oikeuskeinoja [83], joita hyödyttämällä voidaan toteuttaa sopimuksella perustettuja taloudellisia oikeuksia.
Sopimusriitojen syynä on usein sopimushäiriö, joka alkaa, kun sopimusvelvoitteita ei ole täytetty sopimuksen edellyttävällä tavalla. Sopimusosapuolen velvollisuudella luontoissuoritukseen, tarkoitetaan sovitun suorituksen (palvelun) järjestämistä koskevaa velvollisuutta, ja luontoissuoritus on vahingonkorvaukseen verrattuna usein parempi vaihtoehto sopimuksen täyttämistä ajatellen. Luontoissuorituksen ollessa mahdoton tai jäädessä puuttumaan, on sopimusoikeuden ytimessä myös oikeus surrogaattikorvaukseen [84].
[80] Hallintosopimuksella viitataan yleensä viranomaisen solmimaan sopimukseen, jonka kohteena on hallinnollisten tehtävien toteuttaminen. Hallintosopimus koskee usein julkisten palvelujen toteuttamista. Hallintosopimus on hallintotoimi, jota voidaan käyttää esimerkiksi hallintopäätöksen ohella.
[alaviitteet alla]:
Encyclopædia iuridica fennica, s. 230.
81 Mäenpää 2017, s.246-247.
82 Suviranta 2005, s. 198.
83 Esimerkiksi vahingonkorvaus, oikeus luontoissuoritukseen sekä oikeus surrogaattikorvaukseen.
84 Routamo – Ståhlberg 2020, s. 111 – 114 ja Hemmo 1998, s. 1-2 ja 20-21.
Kun yksityisen ja viranomaisen välistä oikeussuhdetta tarkastellaan sopimusoikeuden näkökulmasta, lakisääteisiä palveluja koskevat lait antavat yksityisille oikeuksia saada palveluita ja palvelun tuottajat velvoitetaan järjestämään kyseisiä palveluita. Toisin sanoen, puhtaassa sopimussuhteessa osapuolten velvollisuuksia määrittelee itse sopimus, kun taas julkisen vallan käyttäjän ja yksityisen välisessä suhteessa oikeudet ja velvollisuudet johdetaan laeista ja säännöksistä. Julkisen palvelun tarjoajalle syntyy siten velvollisuus luontoissuoritukseen, ja palvelun käyttäjälle oikeus saada kyseinen palvelu. Oikeussuhteeseen liittyvillä oikeussuojaodotuksilla tarkoitetaan tällöin julkisen vallan käyttäjälle laissa perustettujen oikeuksien toteuttamista koskevia odotuksia.[85]
Yksityisen ja julkisen välisen suhteen tarkastelua sopimussuhteena ei voida suoraan sovittaa oikeustoimilain tarjousvastausoppiin, koska osapuolten välillä ei ole nimenomaisia tahdonilmaisuja.
Sopimusoikeudessa törmätään kuitenkin välillä sopimussuhteisiin, joihin liittyy erikoisempia piirteitä.[86] Tosiseikkoihin perustuvalla sopimuksella tarkoitetaan sopimusta, joka syntyy tosiallisten sosiaalisten toimenpiteiden ja käytännön seurauksena [87]. Pöyhönen on vuonna 1997 julkaistussa artikkelissaan tutkinut varallisuusoikeuteen kohdistuvia muutospaineita, ja todennut, että tulevaisuuden sopimussuhteet perustuvat korostetusti osapuolten väliseen käyttäytymiseen ja toimintaan, eikä osapuolten välisiin nimenomaisiin oikeustoimiin.[88] Julkisen palvelun tarjoajan ja palvelun käyttäjän välistä suhdetta voidaan tällä tavoin sovittaa oikeustoimilain mukaiseen näkemykseen sopimussuhteista.
Yksityisen ja julkisen välistä oikeussuhdetta voidaan edelle esitetyin tavoin luontevasti kuvailla ja tarkastella sopimusoikeudellisten käsitteiden ja teorioiden kautta. Yksityisen näkökulmasta oikeussuhde muistuttaa ajoittain kuluttajaelinkeinoharjoittaja -suhdetta, ja suhdetta kuvaillaan ”julkishallinnon kuluttajansuojaksi”, jossa asiakas tarvitsee suojelua oikeusturvansa takeeksi.[89] Myös Wilhelmssonin mukaan, sopimusoikeudelliset argumentointimallit soveltuvat hyvin julkisyhteisön vastuun arviointiin, ja joissakin tilanteissa julkisyhteisön vastuu voidaan toteuttaa suoraan soveltamalla kuluttaja- tai sopimusoikeudellisia säännöksiä.[9]” – –
Suoralinkki em. tekstiin alla:
https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/152338/FaleniusProgradu.pdf?sequence=1&isAllowed=y
—
Omana näkemyksenäni em. ”Julkishallinnon kuluttajansuojasta”
Meidän on saatava uuteen Suomen sote-hallintoon ja kaikille Suomen hyvinvointialueille p i a n edellä esitelty ”julkishallinnon kuluttajansuoja” oikeuskäytäntöä muokkaavan merkittävän ennakkopäätöksen ja/tai SEUT 267 -menettelyn kautta; ja siten, että se samalla koskee koko EU-aluetta ja kaikkia eu-jäsenmaita suoraan v e l v o i t t a v a n a.
surrogaattiperiaate esineoikeudessa
Lainsäädännössämme ei ole kuitenkaan yhtä yleistä säännöstä surrogaatista. Tämän vuoksi kysymys surrogaattiperiaatteen laajemmasta soveltamisesta esineoikeudessa on yhä jossain määrin selkiytymätön. Toisaalta ei voitane sulkea pois surrogaattiperiaatteen soveltamista myös sellaisiin tapauksiin, joista ei ole suoranaista säännöstä, mikäli tapaukseen muutoin sovellettava erityislainsäädäntö ei aseta esteitä tälle ja mikäli tapauksen tosiseikasto täyttää tyypilliset surrogaattitapauksen tunnusmerkit.
Lähdeviittaus em. sivuun:
Tieteen termipankki 2.5.2023: Oikeustiede:surrogaattiperiaate esineoikeudessa. Tarkka osoite:
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:surrogaattiperiaate_esineoikeudessa
—
ks.
surrogaatti
korvike, sijais-, korvaava
https://www.suomisanakirja.fi/surrogaatti
—
Miten surrogaattikorvausperiaate aineettomassa oikeudessa?..
Ilmoita asiaton viesti
—
Milloin yksityinen asianomistaja voi e d e s i t s e oikea-aikaisesti tietää, milloin hän on joutunut niin törkeän tietosuojaloukkauksen tai omien arkaluontoisten henkilötietojensa (esim. potilasasiakirjat ja -tiedot) murron uhriksi, että hänen tulisi ymmärtää tehdä asiassa rikosilmoitus (vrt. Vastaamon tietomurron uhrit)
Ks. alla tuore AOK:n 26.4.2023 antama huomautus Itä-Suomen hovioikeuden kolmelle hovioikeudenneuvokselle ja hovioikeuden esittelijälle lainvastaisesta menettelystä asianomistajan yksin ajaman rikosasian käsittelyssä:
”Hovioikeuden menettely rikosasiassa”
Diaarinumero: OKV/259/10/2022
https://oikeuskansleri.fi/-/hovioikeuden-menettely-rikosasiassa
Ilmoita asiaton viesti
—
Ja ”maalaisjärkisesti” ajatellen etenkin tilanteessa, jossa ko. asianomistaja on vahingoittunut tällaisten arkaluontoisten potilastietojen murron ja mahdollisen potilaan itsemäärämisoikeuden törkeän loukkauksen vuoksi fyysisesti ja/tai henkisesti siten, että rikosilmoitus jää siksi(-kin) tekemättä? Vrt. esim. Vastaamon uhrit.
Eihän em. potilaan tietosuojaan liittyvän vahingonteon uhrin syyksi voi missään tilanteessa lukea sitä, että potilaalle ei ole oikea-aikaisesti missään vaiheessa kerrottu hänellä olevista oikeuksista ja velvollisuuksista asiansa hoitamiseksi ja vahingonkorvausten vaatimiseksi tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa?
Myöskään mitkään (virka-)rikosoikeudelliset vanhentumisajat eivät tulisi koskea tällaisia Vastaamon kaltaisia tietomurtotilanteita, vaan uhreilla tulee olla täysi oikeus edelleenkin tulevassa vaatia oikeuksia itselleen täysimääräisesti ja tehdä rikosilmoitus vielä paljon myöhemminkin, jos korvausvaateet niin edellyttävät ja asianomistajalle asialla on huomattava merkitys.
Ilmoita asiaton viesti