KHO:2023:70 Merkitystä ei ollut, että tieto uudesta susireviiristä oli julkaistu viranomaistietona vasta kaavan hyväksymisen jälkeen.
Kuntatekniikka 22.8.2023 (Jouni Lampinen): Kaavoittaja sai sähköpostin susihavainnoista lausuntoajan jälkeen Utajärvellä ja se oli ratkaiseva asia, kun kunnan päätös kaatui oikeudessa.
(Kuva: clip art)
—
Tuoreen 3.7.2023 annetun KHO:2023:70-vuosikirjapäätöksen mukaan”Yleiskaavan laatijan olisi siten tullut ennen yleiskaavan hyväksymistä ryhtyä tarpeellisiin lisäselvityksiin sen varmistamiseksi, että asiassa on mahdollista luotettavasti arvioida, onko kaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden alueiden toteuttaminen sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen kanssa ja aiheutuuko kaavan hyväksymisestä luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä vaikutuksia.Osayleiskaava ei näin ollen ole perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin.”
—
Ks. alla KHO:2023:70-vuosikirjapäätös:
(33) Korkein hallinto-oikeus toteaa oikeudellisen tarkastelun lähtökohtana olevan, että kaavaratkaisun luontoselvitysten riittävyys ratkaistaan kaavan hyväksymishetken perusteella.
(34) Nyt ratkaistavana olevassa asiassa Maaselän tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella esiintyvistä suurpedoista ja susihavainnoista oli ilmoitettu kaavahanketta edeltäneessä YVA-menettelyssä vuonna 2016 ja tämän jälkeen yleiskaavaehdotuksesta annetuissa mielipiteissä vuonna 2020. Kunnalle on lisäksi välittömästi yleiskaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen toimitettu syyskuussa 2020 paikallisen riistanhoitoyhdistyksen antamat tiedot kaava-alueella vuosina 2019 ja 2020 tehdyistä susihavainnoista. Näitä havaintotietoja vastaavia tietoja on sittemmin kirjattu riistahallinnon suurpetojen seurantajärjestelmään eli Tassu-järjestelmään ja maaliskuussa 2021 julkaistuun Luonnonvarakeskuksen edellä mainittuun raporttiin. Raportin mukaan Tassu-havaintoihin perustuva uusi Kemilän perhelaumareviiri sijoittuu osayleiskaavan alueelle.
(35) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että kaavoittajalle on yleiskaavan valmisteluvaiheessa ennen kaavan hyväksymistä toimitettu paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä saatuja tietoja lukuisista tuoreista susihavainnoista kaava-alueelta. Suomessa käytössä oleva Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä susikannan Tassu-seurantajärjestelmä perustuu riistanhoitoyhdistyksen esityksestä hyväksyttyjen suurpetoyhdyshenkilöiden tarkastamiin havaintotietoihin. Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kaavan laatijalle on ennen kaavan hyväksymistä esitetty riittävän luotettavia havaintotietoja susien esiintymisestä kaava-alueella. Kyse on ollut suuresta määrästä laumahavaintoja, eikä yksittäisistä susihavainnoista. Näissä oloissa merkitystä ei ole sillä, että tieto uudesta susireviiristä oli julkaistu viranomaistietona vasta kaavan hyväksymisajankohdan jälkeen.” – –
- Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.” (tummennukset omia)
—
KIITOS KHO! 🙂
Nyt saimme vihdoinkin KHO:lta merkittävän ennakkopäätöksen, jolla on todellista merkitystä kuntalaisten, alueen yrittäjien ja kaikkien asianosaisten kuulemiseksi kaikissa kaava- ja hankevalmisteluissa.
Näin toteutetaan myös Århusin yleissopimuksen kirjainta ja henkeä, jossa ns. ’suurta yleisöä’ ja ’yleisöä, jota asia koskee’ tulee kuulla hankkeiden varhaisessa vaiheessa. Huom. kaavakin on usein hankkeistettu ns. hanke ja saa valtion tukia yhteisistä verovaroistamme. Ja jatkossa yhä enemmän ns. vihreän siirtymän tukia, joten kuulemisten puolueettomuus kaavojen ja hankkeiden valmistelussa tulee korostumaan.
Århusin sopimuksen ja YVA-/SEA-lain sääntelyn mukaan kaikkia asianosaisia tulee kuulla kun hankeen/kaavan (sijainti-)vaihtoehdot ovat aidosti auki ja myös 0-vaihtoehtokin on mukana vaihtoehdoissa eli että kaavaa tai hanketta ei suunnitellussa muodossa tulla lainkaan toteuttamaan.
—
KHO:2023:70
Maankäyttö ja rakentaminen – Yleiskaava – Tuulivoima – Vaikutusten arviointi – Selvitysten riittävyys – Luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettu laji – Susi
– – ”Sovellettavat oikeusohjeet
(13) Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n (204/2015) 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Pykälän 3 momentin mukaan tarkempia säännöksiä kaavan vaikutusten selvittämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
(14) Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset muun muassa ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin.
(15) Yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä. Pykälän 2 momentin 8 kohdan mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun ohella luonnonarvojen vaaliminen.
(16) Maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n 1 momentin mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Lupa-asiaa ratkaistaessa ja muuta viranomaispäätöstä tehtäessä on lisäksi noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
(17) Luonnonsuojelulain (1096/1996) 3 §:n mukaan luonnonsuojelulailla pannaan täytäntöön muun ohella luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY (luontodirektiivi). Lain 4 §:n mukaan on sen lisäksi mitä luonnonsuojelulaissa säädetään, voimassa, mitä Suomea velvoittavissa kansainvälisissä luonnon tai siihen kuuluvien luonnonvaraisten eliölajien suojelua koskevissa sopimuksissa on määrätty.
(18) Euroopan yhteisöjen neuvoston luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin 92/43/ETY (luontodirektiivi) 12 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet liitteessä IV (a) tarkoitettuja eläinlajeja koskevan tiukan suojelujärjestelmän käyttöönottamiseksi niiden luontaisella levinneisyysalueella ja kiellettävä muun ohella niiden lisääntymis- tai levähdyspaikkojen heikentäminen ja hävittäminen.
(19) Luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentin mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty.
(20) Susi (Canis lupus) kuuluu poronhoitoalueen ulkopuolella luontodirektiivin liitteessä IV (a) lueteltuihin eläinlajeihin.
(21) Luonnonvarakeskuksesta annetun lain 2 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on toimialallaan muun muassa ylläpitää toiminnassaan tarvittavia rekistereitä.
(22) Luonnonvarakeskuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (715/2014) 1 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on harjoittaa sellaista tieteellistä tutkimus- ja kehittämistyötä, tiedon ja teknologian siirtoa sekä tilastotuotantoa, joka koskee kala- ja riistataloutta. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on tuottaa muun ohella riistavarojen tilaa ja kehitystä koskevaa tietoa.
(23) Riistahallintolain 10 §:n 2 momentin mukaan riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät.
(24) Mainitun lain 14 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan riistanhoitoyhdistyksen muita tehtäviä ovat riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen.
(25) Metsästyslain 5 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan susi on riistaeläin.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1688097570090.html
Ilmoita asiaton viesti
”Oosinselällä oli Luken tutkimuksen mukaan susireviiri, alue on lain mukaan tiukasti suojeltu. Susi on rauhoitettu eläin. Tämä oli viranomaisten tiedossa, mutta siitä ei välitetty.”
Luvialla on nyt tuore case tästä viitatusta susilain kohdasta, joka jätettiin viranomaisten taholla huomioimatta tuulivoimarakentamisen yhteydessä. Tämä KHO:n päätös viittaa kyseisen lainkohdan osalta seuraavaa: ”Korkein hallinto-oikeus katsoo, että kaavan laatijalle on ennen kaavan hyväksymistä esitetty riittävän luotettavia havaintotietoja susien esiintymisestä kaava-alueella. Kyse on ollut suuresta määrästä laumahavaintoja, eikä yksittäisistä susihavainnoista. Näissä oloissa merkitystä ei ole sillä, että tieto uudesta susireviiristä oli julkaistu viranomaistietona vasta kaavan hyväksymisajankohdan jälkeen.”
– –
”Asian ovat ratkaisseet presidentti Kari Kuusiniemi sekä oikeusneuvokset Eija Siitari, Mika Seppälä, Tuomas Kuokkanen ja Jaakko Autio. Asian esittelijä Satu Sundberg.” (tummennukset omia)
https://www.satakunnankansa.fi/lukijalta/art-2000009761425.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Tuoreena aitona esimerkkinä kuinka merkittävästi ympäristöä muuttavaan ja turmelevaan toimintaan annetut lausunnot on otettu ja otetaan huomioon:
”Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut yhteysviranomaisen lausunnon Green North Energyn Oy:n vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen YVA-ohjelmasta, Naantali”
23.8.2023 12:53:44 EEST | Varsinais-Suomen ELY-keskus
https://www.sttinfo.fi/tiedote/varsinais-suomen-ely-keskus-on-antanut-yhteysviranomaisen-lausunnon-green-north-energyn-oyn-vihrean-vedyn-ja-ammoniakin-tuotantolaitoksen-yva-ohjelmasta-naantali?publisherId=69817888&releaseId=70005373
Ks. myös
https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/green-north-energy-oy-vihrean-vedyn-ja-ammoniakin-tuotantolaitos-naantali#contact-information
Ilmoita asiaton viesti
—
Ihmettelen, miksi em. YVA-arviointimenettelyn lausuntojen valmistelijoiden/suunnittelijoiden, suunnittelujohtajien, palotarkastajien, allekirjoittajien julkisuuslain mukaisia julkisia viranomaisten ja suunnittelijoiden nimitietoja on alla olevasta Varsinais-Suomen liiton/Maankäyttöjaoston, ”Ote pöytäkirjasta 5/2023 1 (2), Maankäyttöjaosto 19.06.2023 § 58” -asiakirjasta salattu
”Lausunto Green North Energy Oy:n vihreän vedyn ja ammoniakin tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta”
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Annetut%20lausunnot%2C%20YVA-ohjelma%2C%20Green%20North%20Energy%20Oy.pdf
—
Ympäristötietodirektiivi
https://eur-lex.europa.eu/FI/legal-content/summary/public-access-to-environmental-information.html
Ilmoita asiaton viesti
– – ”MISTÄ ALKAEN [Ympäristötieto]DIREKTIIVIÄ SOVELLETAAN?
Direktiivi tuli voimaan 14. helmikuuta 2003. EU-maiden oli saatettava se osaksi kansallista lainsäädäntöä viimeistään 14. helmikuuta 2005.
TAUSTAA
Århusin yleissopimus on ollut voimassa vuodesta 2001. Sen mukaan ympäristönsuojelua voidaan parantaa lisäämällä suuren yleisön tietoisuutta ja osallisuutta ympäristöasioista. Sen tarkoituksena on auttaa suojelemaan nykyisten ja tulevien sukupolvien oikeutta elää terveydelleen ja hyvinvoinnilleen sopivassa ympäristössä. Tämän saavuttamiseksi yleissopimuksessa määritellään toimenpiteitä kolmella osa-alueella:
– taataan viranomaisten omaaman ympäristötiedon julkinen saatavuus
– vahvistetaan suuren yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon
– laajennetaan oikeussuojakeinojen käyttömahdollisuuksia ympäristöasioissa.
Lisätietoja:
Århusin yleissopimus Euroopan komission verkkosivustolla [konekäännös suomeksi alla]:
https://environment.ec.europa.eu/law-and-governance/aarhus_fi?etrans=fi
Ilmoita asiaton viesti
—
– -”Vuoden 2021 muutos Århus-asetukseen
EU antoi 6. lokakuuta 2021 asetuksen (EU) 2021/1767, jolla muutettiin asetusta (EY) N:o 1367/2006, jotta valtiosta riippumattomat järjestöt ja muut kansalaiset voisivat valvoa paremmin ympäristöön vaikuttavia EU:n säädöksiä. Vuoden 2021 tarkistus lisäsi merkittävästi niiden päätösten valikoimaa, joihin voidaan asetuksen nojalla soveltaa sisäistä uudelleentarkastelua.
Ennen tarkistusta kansalaisjärjestöt pystyivät riitauttamaan vain yksittäisiä päätöksiä, esimerkiksi yhdelle yritykselle osoitetun GMO-luvan. Kaikkiin yrityksiin sovellettavia yleisiä päätöksiä ei kuitenkaan voitu riitauttaa. Kansalaisjärjestöt voivat myös riitauttaa yleiset päätökset.
Lisäksi päätöksiä voidaan tarkastella uudelleen millä tahansa politiikan alalla, olipa kyse ympäristöstä, liikenteestä, energiasta tai terveydestä, kuten merkittävistä energia- tai liikenneinfrastruktuurihankkeista. Luokitusjärjestelmään liittyvät delegoidut säädökset, kalastuskiintiöt ja torjunta-aineiden luvat ovat viimeaikaisia esimerkkejä, joissa valtiosta riippumattomat järjestöt ovat hyödyntäneet uusia tarkistusmahdollisuuksia.
Myös yksityishenkilöt ja muut organisaatiot voivat 29. huhtikuuta 2023 alkaen esittää pyyntöjä tietyin perustein.
Laajennus on todellinen pelinmuutos: se merkitsee laajoja muutoksia nykyisessä järjestelmässä ja uusia mahdollisuuksia kansalaisjärjestöille ja muille kansalaisille saattaa EU:n toimielimet vastuuseen.
Muutos tuli voimaan 28 päivänä lokakuuta 2021, lukuun ottamatta 1 artiklan 3 kohdan a alakohtaa, joka antaa oikeuden yksityishenkilöille ja muille järjestöille kuin ympäristöalan kansalaisjärjestöille, joita sovelletaan 29 päivästä huhtikuuta 2023. Taustatietoja ja lisätietoja Århus-asetuksen vuoden 2021 uudelleentarkastelusta:
– Ehdotus asetukseksi Århusin asetuksen muuttamisesta
– Loppututkimus ja tiivistelmäraportti
– Komission yksiköiden valmisteluasiakirja 2019 SWD(2019) 378
– Neuvoston päätös (EU) 2018/881 tutkimuksen pyytämisestä Århusin yleissopimuksen käsittelemiseksi vaatimusten noudattamista koskevien tapausten havaintojen osalta
Julkisen kuulemisen tulokset
Sisäistä uudelleentarkastelua koskevat pyynnöt
Kansalaisjärjestöt voivat esittää sisäistä uudelleentarkastelua koskevia pyyntöjä, jotka liittyvät EU:n toimielinten ja elinten antamiin hallinnollisiin toimiin, jotka rikkovat EU:n ympäristölainsäädäntöä. Myös yksityishenkilöt ja muut organisaatiot voivat 29. huhtikuuta 2023 alkaen esittää pyyntöjä tietyin perustein.
Tavoitteena on varmistaa vastuuvelvollisuus ja varmistaa, että EU:n hallinnolliset päätökset ovat EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia. Jos näin ei ole, kansalaisjärjestöt tai muut yleisöön kuuluvat voivat esittää uudelleentarkastelupyynnön. Lisäksi, jos ne eivät ole tyytyväisiä uudelleentarkastelua koskevan päätöksen tuloksiin, ne voivat riitauttaa päätöksen Euroopan unionin tuomioistuimessa.
Lue lisää sisäisestä arviointiprosessista.
EU noudattaa Århusin yleissopimusta
EU on sitoutunut noudattamaan täysimääräisesti Århusin yleissopimusta.” – –
https://environment.ec.europa.eu/law-and-governance/aarhus_fi?etrans=fi
Ilmoita asiaton viesti