Kohteleeko Suomi ja Ruotsi erilailla esim. omilla maa-alueillaan tapahtuvia ns. ilmeisiä oikeudenloukkauksia ja rikoksia?

 

 

Tämä blogini on jatkoa US 13.5.2022 ”Oikeuden saatavuudella mitataan, miten ihmiset tosiasiassa pääsevät oikeuksiinsa yhteiskunnassa”

1 § (16.8.1996/626)

1. mom.

Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia.

3 § (16.8.1996/626)

1. mom.

Suomen ulkopuolella tehtyyn rikokseen, joka on kohdistunut Suomeen, sovelletaan Suomen lakia.

Ks. Valtiosääntöoikeus (5311091, 5 op), UEF, Syksy 2011, yliopisto-opettaja Maija Pitkäsen hyvä koulutusmateriaali Suomen ja Ruotsin erilaiseen ”ilmeisyysvaatimukseen”. Vrt. Ruotsin malli, RF 11:14 §, ”uppenbarhetskrav”, joka on saamassa tässä hetkessä aivan uutta syvyyttä.

Huomaa Pitkäsen koulutusaineiston esityksen ajankohta (2011) ja se, että ”domstol eller annat offentlig organ” – muutos oli vasta tulossa. Pitkänen alustaakin, että ”ilmeisyysvaatimus poistuu, mutta mukaan tulee maininta riksdagen’in asemasta ”folkets främsta företrädare”).

Muutama poiminta Pitkäsen esityksestä alla:

• PeL 106 § ja kritiikki Suomessa:

– Tuomioistuimet eivät ”osaa” käyttää PeL:n säännöstä
– Ratkaisuja, joissa PeL 106 §:ää sovellettu, esim. KKO 2004:26, VakO 6254:2005, KHO 2008:25 8.9.2011

Säännösten normiaddressaatit (keitä koskevat):

PeL 107 §: kaikki viranomaiset (lainkäyttö + hallinto)
PeL 106 §: tuomioistuimet (lainkäyttö)

• Soveltamisalan institutionaalinen jakautuminen –ongelmia:

PeL 106 §:n ilmeisyyden määrittäminen?
=> PeV:n lausuntojen arvo oikeuslähdemateriaalina
=> sovellusalan jaottelu? 8.9.2011

• PeV ja perustuslainmukaisuuden valvonta – Suomalainen erikoisuus

• Ymmärrettävissä vain 1800-luvun taustaa vasten

– Kontrolli keskittyy kysymykseen säätämisjärjestyksestä

• PeV:n perustuslainmukaisuuden valvonnan erityispiirteitä:

– Asiantuntijajärjestelmä (EKtJ 37.1 § + käytäntö)
– ”Ratkaisupakko”
– Oikeudellinen argumentaatio

– Vahva asema:

1) Säännöspohja (erit. PeL 74 §)
2) Praksis + historia

Ks. lähde: Valtiosääntöoikeus (5311091, 5 op), UEF, Syksy 2011, yliopisto-opettaja Maija Pitkänen

Av Börje R P Carlsson 2021-06-07:

All offentlig makt i Sverige utgår från folket och riksdagen är folkets främsta företrädare

Detta står i regeringsformen – den grundlag som utgör grunden för vår demokrati. Regeringsformen beskriver hur landet ska styras, vilka demokratiska rättigheter medborgarna har och hur den offentliga makten ska fördelas. – –

Suomen ja Ruotsin oikeudellisesti erilaisilla ilmeisyys-vaatimuksilla, tulkinnoilla ja oikeuskäytännöillä voi olla huomattavaa merkitystä tässä historiallisessa kännekohdassa ja maailmanajassa..

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu