Kokoontumislakiin ankarammat sanktiot mielenosoitusten ja yleisten kokousten ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta
Onko Suomessa riittävän kovat sanktiot erilaisiin mielenosoituksiin, yleisiin kokouksiin ym. yleisötilaisuuksiin osallistuville ja niissä tapahtuneille lain rikkomuksille?
Minkä tahon kuulua valvoa yleisötilaisuuksilta lain vaatimien ilmoitusvelvollisuuksien täyttymistä?
Onko poliisille ja järjestyksenvalvojille annettava enemmän oikeuksia ja resursseja puuttua jo etukäteen ilmastoaktivistien ja muiden ”lain harmaalla alueella” toimivien kansalaisjärjestöjen, ”vihreiden miesten” ym. toimintaan?
Voidaanko esim. lainvastaisesti ilmoittamatta jätetystä mielenosoitus- ja yleisötilaisuudesta seurata ko. järjestön tai kokoonpanon joutuminen laissa säädettyyn lakkautus- tai sanktiointimenettelyyn?
—
Minulta on mennyt ohi tieto, oliko Elokapina ilmoittanut tästä manööveristaan lain velvoittein etukäteen; ja oliko poliisilla mahdollisuutta ihan käytännössä valvoa ja tarkastaa toimintaan osallistuneiden varusteita ym.?
Ks. ajantasainen (22.4.1999/530) Kokoontumislaki
– – ”7 § Ilmoitusvelvollisuus
Järjestäjän on tehtävä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä yleisestä kokouksesta suullisesti tai kirjallisesti ilmoitus kokouspaikan poliisille vähintään 24 tuntia ennen kokouksen alkamista. Myöhemminkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle. (29.3.2019/435)
Ilmoitus voidaan tehdä myös sellaisesta ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä mielenosoituksesta, joka on tarkoitettu ainoastaan yksittäisten henkilöiden mielipiteen ilmaisemista varten. Tällöin mielenosoitukseen sovelletaan tämän lain säännöksiä yleisestä kokouksesta 5 §:ää lukuun ottamatta. – –
—
23 § (1 ja 4 mom.)
Kielletyt esineet ja aineet
1. mom. Yleisessä kokouksessa tai yleisötilaisuudessa taikka niiden välittömässä läheisyydessä ei saa pitää hallussa ampuma-asetta, räjähdysainetta, teräasetta tai muuta sellaista esinettä tai ainetta, jota on perusteltua aihetta epäillä voitavan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen.
4. mom. Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi järjestäjällä ja poliisilla on myös oikeus määrätä järjestyksenvalvoja tarkastamaan tilaisuuden osanottajat ja näiden mukana olevat tavarat, jos tämä on tarpeen tilaisuuden erityisluonteen vuoksi tai on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuuteen osallistuvilla on hallussaan 1 momentissa tai 3 momentin nojalla kiellettyjä esineitä tai aineita. Järjestyksenvalvojan tekemästä tarkastuksesta säädetään yksityisistä turvallisuuspalveluista annetussa laissa. (21.8.2015/1090).
—
Saman lain 24 § (17.6.2011/664)
Kokousvälineiden ja rakennelmien poistaminen sekä alueen puhdistaminen
Yleisen kokouksen ja yleisötilaisuuden järjestäjän on huolehdittava siitä, että kokousvälineet ja tilaisuudessa käytetyt rakennelmat poistetaan tilaisuuden päätyttyä ilman aiheetonta viivytystä, jollei paikan omistajan tai haltijan kanssa ole toisin sovittu. Roskaantuneen paikan siivoamisesta säädetään jätelaissa (646/2011).
Saman lain
5 luku
Seuraamukset
25 §
Rikoslain rangaistussäännökset
Rangaistus syrjinnästä yleistä kokousta tai yleisötilaisuutta järjestettäessä säädetään rikoslain (39/1889) 11 luvun 11 §:ssä. (11.4.2008/214)
Rangaistus poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta säädetään rikoslain 14 luvun 5 §:ssä ja rangaistus kokouksen estämisestä rikoslain 14 luvun 6 §:ssä.
Rangaistus laittomasta naamioitumisesta säädetään rikoslain 17 luvun 13 a §:ssä. (26.11.2004/1007)
—
”Vierashuoneessa OTT Henri Rikander ja OTT Mika Sutela: Mielenosoitus kadulla – liikenteelle aiheutuva kohtuuton häiriö vai välitön vaara ihmisille?” (5.7.2024)
– – ”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on useissa tapauksissa tunnustanut EIS 11 artiklan tarjoavan suojaa näennäisesti rauhanomaisille mielenosoittajille mielenosoituksissa, joissa muut mielenosoittajat ovat käyttäytyneet väkivaltaisesti. Tapauksessa Laurijsen ym. The Netherlans (2023) mielenosoitus määrättiin hajotettavaksi tunti sen alkamisen jälkeen. Tässä yhteydessä poliisia kohti heitettiin mm. olutpulloilla ja käytettiin savupommeja. Tapauksen Ezelin v. France (1991) yhteydessä EIT on katsonut, että ei-rauhanomaisiksi muuttuneissa mielenosoituksissa jokainen yksilö on mielenosoituksessa vastuussa vain omista teoistaan.” – –
https://www.edilex.fi/uutiset/91582
—
Olisiko tehokkaampaa, jos tällaisen rauhanomaisen tilaisuuden muuttuessa väkivaltaiseksi ko. alkuperäisen tilaisuuden vastuulliset ”nokkamiehet” pistettäisiin suurempaan vastuuseen tapahtuneesta; ja se tarkoittaisi oman vastuunsa lisäksi myös tapahtumassa villiintyneitä random-osallistujia ja heidän aiheuttamiaan vahinkoja?..
Ilmoita asiaton viesti
CASE OF LAURIJSEN AND OTHERS v. THE NETHERLANDS
(Applications nos. 56896/17, 56910/17, 56914/17, 56917/17 and 57307/17)
– – ”9. As regards the disruption to ordinary life, including the disruption of traffic, the Court has noted that any demonstration in a public place may cause a certain level of disruption and that this, in itself, does not justify an interference with the right to freedom of assembly; it is important for the public authorities to show a certain “degree of tolerance”. What constitutes an appropriate “degree of tolerance” cannot be defined in abstracto: the Court has observed that the particular circumstances of the case and particularly the extent of the “disruption to ordinary life” are relevant in this context. This being so, the Court has also held that it is important for associations and others organising demonstrations, as actors in the democratic process, to abide by the rules governing that process by complying with the regulations in force. An intentional failure by the organisers to abide by these rules and the structuring of a demonstration, or of part of it – in such a way as to cause disruption to ordinary life and other activities to a degree exceeding that which is inevitable in the circumstances – constitutes conduct which cannot enjoy the same privileged protection under the Convention as political speech or debate on questions of public interest, or the peaceful manifestation of opinions on such matters. On the contrary, the Court has considered that the Contracting States enjoy a wide margin of appreciation in their assessment of the necessity in taking measures to restrict such conduct. Restrictions on freedom of peaceful assembly in public places may serve to protect the rights of others with a view to preventing disorder and maintaining an orderly flow of traffic. Since overcrowding during a public event is fraught with danger, it is not uncommon for State authorities in various countries to impose restrictions on the location, date, time, form or manner of conduct of a planned public gathering (ibid., §§ 155-57, with further case-law references).” – –
—
Suora konekäännös alla:
”9. Mitä tulee tavalliseen elämään, mukaan lukien liikenteen häiriintyminen, tuomioistuin on todennut, että mikä tahansa mielenosoitus julkisella paikalla voi aiheuttaa tietyn tason häiriötä ja että tämä ei sinänsä oikeuta puuttumista oikeuteen kokoontumisvapaus; on tärkeää, että viranomaiset osoittavat tiettyä ”suvaitsevaisuutta”. Sitä, mikä on sopiva ”toleranssiaste”, ei voida määritellä abstraktisti: tuomioistuin on todennut, että tapauksen erityiset olosuhteet ja erityisesti ”tavanomaisen elämän häiriön” laajuus ovat merkityksellisiä tässä yhteydessä. Näin ollen tuomioistuin on myös katsonut, että on tärkeää, että järjestöt ja muut mielenosoituksia järjestävät demokratian toimijoina noudattavat tätä prosessia koskevia sääntöjä noudattamalla voimassa olevia säännöksiä. Järjestäjien tahallinen laiminlyönti näiden sääntöjen ja mielenosoituksen tai sen osan rakenteen noudattamatta jättämisestä siten, että se häiritsee tavallista elämää ja muuta toimintaa siinä määrin kuin se on olosuhteiden kannalta väistämätöntä on käyttäytymistä, joka ei voi saada samaa yleissopimuksen mukaista etuoikeutettua suojaa kuin poliittinen puhe tai keskustelu yleistä etua koskevista kysymyksistä tai mielipiteiden rauhanomainen ilmaiseminen tällaisissa asioissa. Yhteisöjen tuomioistuin on päinvastoin katsonut, että sopimusvaltioilla on laaja harkintavalta arvioidessaan toimenpiteiden toteuttamisen tarpeellisuutta tällaisen toiminnan rajoittamiseksi. Rauhanomaisen kokoontumisvapauden rajoittaminen julkisilla paikoilla voi toimia muiden oikeuksien suojelemiseksi epäjärjestyksen ehkäisemiseksi ja liikenteen sujuvuuden ylläpitämiseksi. Koska ruuhkautuminen julkisen tilaisuuden aikana on vaarallista, ei ole harvinaista, että eri maiden valtion viranomaiset asettavat rajoituksia suunnitellun julkisen kokoontumisen paikalle, päivämäärälle, kellonajalle, muodolle tai suoritustavalle (ibid., §§ 155- 57 ja muita oikeuskäytäntöviittauksia).” – –
https://hudoc.echr.coe.int/eng#{%22languageisocode%22:[%22ENG%22],%22appno%22:[%2256896/17%22,%2256910/17%22,%2256914/17%22,%2256917/17%22,%2257307/17%22],%22documentcollectionid2%22:[%22CHAMBER%22],%22itemid%22:[%22001-228986%22]}
Ilmoita asiaton viesti
—
HUOM. Kannattaa hakea näillä
CASE OF LAURIJSEN AND OTHERS v. THE NETHERLANDS -tapauksen ”Applications” -numeroilla ja laittamalla yksittäinen applications-numero suurennuslasi-hakukenttään (ks. nroilla 56896/17, 56910/17, 56914/17, 56917/17 ja 57307/17)
Ilmoita asiaton viesti
Vaikka tällainen olisi hyvällä tarkoituksella tehty, yleiseksi hyväksi, jne…
Syytä mainita, että on myös vaarallista, niin sopiva kun tulkinta voikin olla.
Vaarallisuus ei muuten ole aina esteenä otettava. Puntarointi on sen sijaan hyvä, koska näissä esiintyy myös helposti ylilyövää, mikä viestinä ja tulkintana voi mennä oikeinkin.
Siinä kun haetaan vapauksia tuotantoon, vaikka voi olla massiivissovelteista laajasti ja (taloudellis, elittiis, valta)pakotetusti (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasisillanp/annetaan-yrityksille-alueille-ja-kunnille-lupa-menestya-omilla-ehdoilla/ , Bengt Hållström, Björn Wahlroos, …) …
Haetaan tosiaan vapauksia toimintaan, mutta toivottavasti inventaari-paikkoja. Tässä mielessä jenkkien kulttuuri on minusta todellisuusmätsäävämpi kuin mitä Eurooppalainen anti-meininki.
Täällä lupa voi käytännössä tarkoittaa sitä, että rajoitteita ei ns ole, ja tilanne näkyisi kuin uudella mantereen ilmiönä, jolloin steppiä on voitu lähteä täydentämään toisin kuin täällä. (Mikä ilmiö tarkemmin ottaen, ja yleisenä?)
Kummassakin lähestymistavassa on puolensa, sillä järjestelyihin ei voi ajatella olevan liittymättä perustavan oloista, että sellaista, mitä ei voi saattaa yleiseksi pohjaksi ilman ajastaan kertyviä vakavia vinoutumia suhteessa todellisuuden kohtaamiseen.
Aihetta on tietääkseni osattu nostaa tarkasteluun. Kyseessä globaalitason puntarointialuetta. Itää näissä ei ole tosi paljoa faktisesti otettu mukaan, mikä lienee vaarallista.
Ilmoita asiaton viesti
—
Juha, ihan totta, ”Itää näissä ei ole tosi paljoa faktisesti otettu mukaan, mikä lienee vaarallista.”
Ilmoita asiaton viesti
—
”EU:n perusoikeuskirja
Previous title
II Osasto
Vapaudet
Next title
Previous article
11 artikla – Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
Next article
11 artikla – Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus
1. Jokaisella on oikeus sananvapauteen. Tämä oikeus sisältää mielipiteenvapauden sekä vapauden vastaanottaa ja levittää tietoja tai ajatuksia viranomaisten siihen puuttumatta ja alueellisista rajoista riippumatta.
2. Tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta kunnioitetaan.” – –
https://fra.europa.eu/fi/eu-charter/article/11-sananvapaus-ja-tiedonvalityksen-vapaus
Ilmoita asiaton viesti
Sananvapaus, tieto,… siinä kun ovat yleisiä, ovat samalla kansalais-velvollisuuksia, mikäli on tarkoitus, että pysyvät oikeuksinakin.
Mitä käytännössä tarkoittaa… liekkö otettu miten huomioon.
Tällaisen ylläpitotyön pointin, voi tosiaan yleistää. Koskee demokratia-linjaan kuuluvaa, sananvapaus, tieto,… siinä kun ovat yleisiä, ovat samalla kansalais-velvollisuuksia, mikäli on tarkoitus, että pysyvät oikeuksinakin.
Mitä käytännössä tarkoittaa… liekkö otettu miten huomioon.
Koskee demokratia-linjaan kuuluvaa, tai miten tästä yhteinäisestä voisi puhua, jos kulttuuri vaihtuu peri-Läntisestä.
Afrikan (jne?) seesteisissä ympäristöissä, vakautta on toteutettu mm kokeneimmastolla, ja jos tuntunut käytännössä sen arvoiselta, voinut menetelmänä pysytellä matkassa (ellei ympäristömuutosta, (vieraslajit yleisesti))
Tunne on näissä jotain, siis kokonaisvaltais-suuntainen vaikutussummaatio hetkestä (tai pitempiaikaisesta), vaikka tästäkin saa sellaista tartuntaa, jota tosiaan syytä vaalia, tai vähintään nostaa esiin:
https://www.youtube.com/watch?v=WT9k7n7y_jQ (Anna Kontulan kerrontaa)
Jos Läntistä perusmallia vertaa tältä istumalta siihen… vaikka A-malliin… niin aivan kuin Lännessä olisi toimijuusastelma (puolueet,…) avattu, ja jääty luottamaan jatkoon sopivuutta takaavana, kun avaus on tarjonnut tilaisuuden toimintaan, periaatteessa kaikille,… kun käytännössä toimintaan seulautuu vain osa, joka jatkaa, aina jatkosuodattamisia myöten, ja pitää tilannetta sopivana, koska lähtö on ollut kohtuullisesti tulkittava. (Jälki-muoksausta)
On varmasti ollut, jos ajattelee palavan teatterin ongelmaa yleisesti, mihin näiden toimien ”etymologiaa”, tulisi automaattisesti liitettyä. Kun aikaa vähän, edes se oma pelastus.
Idea on hyvä, mutta laajempi-aikaisena sovelluksena rikkomista, ts tarkoittaa todellisuudesta tipahtuneisuutta.i miten tästä yhteinäisestä voisi puhua, jos kulttuuri vaihtuu peri-Läntisestä.
(Poistettu tupla-osuuksia viestistä)
Ilmoita asiaton viesti
—
Kun esim. rauhanomaisiin ilmastoaktivistien mielenosoituksiin liittyy ei-rauhanomaisia random-osallistujia; ja he aloittavat oman väkivaltaisen ja lainvastaisen riehumisensa (kuka milläkin tarkoituperällä), niin asiaa tulisi Suomessa ja eu-maissa yhdessä pikaisesti pohtia esim. alla olevan tuoreen 21.8.2024 KKO:sta annetun KKO:2024:49-ennakkopäätöksessä olevan pohdinnan kautta:
KKO:2024:49
Rikokseen osallisuus – Avunanto
Tahallisuus
– – ”Kysymyksenasettelu
5. Korkeimmassa oikeudessa on kysymys siitä, onko A syyllistynyt rikoksen avunantoon ja jos näin katsotaan olevan, mihin rikoksiin avunanto on kohdistunut.
Avunannon rangaistavuuden edellytykset
6. Rikoslain 5 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan avunannosta rikokseen tuomitaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai sen rangaistavan yrityksen tekemisessä.
7. Avunantoa voi olla kaikentyyppinen tahallinen myötävaikuttaminen toisen henkilön tekoon, joka edistää tätä päätekoa ja lisää sen tekemisen mahdollisuutta ja jota ei ole katsottava rikoskumppanuudeksi tai yllytykseksi. Avunannon muodostavan myötävaikutuksen on toteuduttava ennen päätekoa tai sen aikana (KKO 2024:40, kohta 4 sekä KKO 2021:80, kohta 5 ja siinä mainitut ratkaisut).
8. Avunantajan rikosoikeudellinen vastuu ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa edellytä, että pääteko luetaan tekijälle syyksi. Avunantaja ei vapaudu rikosoikeudellisesta vastuusta esimerkiksi silloin, kun päätekijää ei saada kiinni tai hän välttää vastuun muusta syystä (ks. HE 44/2002 vp s. 147 ja KKO 2021:90, kohta 5 ja siinä viitatut ratkaisut).
9. Rangaistava avunanto edellyttää tahallisuutta. Rikoslain 3 luvun 6 §:n mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt seurauksen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Seuraus on aiheutettu tahallaan myös, jos tekijä on pitänyt sitä tarkoittamaansa seuraukseen varmasti liittyvänä. Avunantajan tahallisuuden osalta vaaditaan hänen tietoisuuttaan tekijän teosta, omasta toiminnastaan ja oman toiminnan päätekoa edistävästä merkityksestä. Avunantajan tulee pitää ainakin varsin todennäköisenä, että päärikos tehdään ja että sen tunnusmerkistöön kuuluvat tosiseikat toteutuvat. Avunantotahallisuuden täyttyminen ei kuitenkaan edellytä avunantajan olevan tietoinen kaikista päätekijän rikossuunnitelman yksityiskohdista. (KKO 2024:40, kohta 5 ja siinä mainitut ratkaisut.)
10. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2020:98 (kohta 21) todennut avunannon törkeään velallisen epärehellisyyteen täyttyneen, kun avunannosta syytetty oli ottanut erään yhtiön nimissä vastaan ajoneuvokalustoa toisesta yhtiöstä. Korkein oikeus katsoi syytetyn tienneen tai ainakin pitäneen varsin todennäköisenä, että ajoneuvokaluston luovuttaminen oli ollut vastikkeeton ja että omaisuuden luovutus aiheuttaa velallisyhtiön maksukyvyttömyyden tai olennaisesti pahentaa sen maksukyvyttömyyttä.
11. Korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2001:117 katsonut avunantajan tahallisuuden jääneen näyttämättä tilanteessa, jossa päätekijä oli tuonut autolla Virosta Suomeen suuren määrän huumausaineita. Avunannosta syytetty henkilö oli ollut päätekijän pyynnöstä matkalla mukana matkustajana siten, että he näyttivät pariskunnalta. Ratkaisussa katsottiin, että avunannosta syytetyn henkilön mukanaolo saattoi tulla rangaistavaksi avunantona. Mukana ollut matkustaja oli epäillyt, että matkaan liittyi jotain lainvastaista, mutta nämä hänen rikosepäilynsä olivat jääneet epämääräisiksi. Korkein oikeus katsoi asiassa jääneen näyttämättä, että hänen olisi täytynyt pitää varsin todennäköisenä, että päätekijä oli salakuljettamassa Suomeen huumeita. Syyte avunannosta hylättiin.
12. Korkein oikeus on myös ratkaisussaan KKO 1995:156 katsonut avunannosta ryöstöön syytetyn henkilön tahallisuuden jääneen näyttämättä ja hylännyt syytteen. Korkein oikeus katsoi, ettei avunannosta syytetyn henkilön menettely osoittanut hänen osallistuneen puheena olevaan pankkiin kohdistuneen ryöstön suunnitteluun. Pelkästään siitä, että avunannosta syytetty henkilö oli luovuttanut vankilasta vapautuneelle ryöstön tehneelle henkilölle puukon ja kassin, joita oli käytetty ryöstössä, ei voitu päätellä, että ne olisi luovutettu ryöstön tekemistä varten. Myöskään se, että avunannosta syytetty oli liikkunut tekijän seurassa tapahtumapäivänä sekä myöhemmin ottanut ryöstöllä saatuja rahoja haltuunsa, ei osoittanut mainitun henkilön osallistuneen ryöstöön tekijänä tai avunantajana.” – –
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202449.html
—
Mielestäni ns. ilmasto- ja luontoaktivistien ”nokkamiehet” tulee vastuuttaa ankarammin, jos he aikaansaavat ja alkuunpanevat yleisen väkivaltaiseksi muuttuneen tilaisuuden, jota yhteiskunta ei etukäteen pysty rajoittamaan tai estämään.
Ilmoita asiaton viesti
Lain integroiminen sujuu sinulta paremmin, mikä on hyvä.
Mielessä kävi juuri tuo kohta, tosin enemmän kansalaistasoisin valmiuksin, vailla oikeudellista osaamista.
*
Yhteiskunta on paljolti sitä, että poimitaan rikkojia, koska toimintaympäristöt ovat sen verran väljät, että näistä on vaikea saattaa vastuuseen mahdollistajia, joista yhteiskunta itsekkin eräs tällainen… sanotaan vaikka höttöisokas.
Kun toisaalta tarvitaan avoimen oloista toimintaa, eikä samalla niin paljoa ongelmien ehkäisyvälineitä… ongelmaa on, ja toisaalta konemaisuus sitä, missä inhimillisyydelle ihan niin paljoa tilaa.
Nämä ovat vaikeita, ihan perusteista lähtien, vaikka perustan suuntaan kun mennään, tilanne tekijämäärän suhteen kaventuu, ja huomioon tulee lähinnä tärkeitä päälinjoja.
Tällainen rakennustyöläisyys ei ole ns tavallista, vaikka tämän tulisi olla enemmän. Viittaa järjestelmän ja sen ylläpidon oikeuksiin että velvollisuuksiin, jossa ei voi tehdä lähtökohtaisesti sitä kuilutusta, mihin on ollut tapana nojata hallinnon ja tavan ihmisten välillä.
Mitä tulee irrallispotentiaalisiin… esim idästä (jne) tulevina hybrideinä (jne), näiden osuus tulisi näkyä rakentelussa, ettei rakenne tarkoita käytännössä mahdotonta yhteiskunnille, ja sen delegoimille järjestyksenpitäjille, jotka liian karkeita, ts tilanteeseen nähden turhan kyvyttömiä, ja toisaalta ongelmaa osaltaan lisääviä (karkeustuotanto).
Näissä ollaan kai jäljessä siihen nähden, mitä käytännön seesteisyys olisi vaatinut. Jälkiviisautta, mutta samalla aitoa kokemusta.
Ilmoita asiaton viesti
Lakiin voisi tosiaan perehtyä, ja toisaalta näistä tulisi olla eri koontaversioita, joista valita virallisin.
Nyt taitaa todellisuus olla yhtä ja samaa, mikä ei edellytysten puolesta ole ihan kuten tulisi. Näin tulee väistämättä aavisteltua.
Missä ei laajempaa toimintaa vertailtavine tuloksineen… tällaisen liepeiltä ilmenee helposti alisuoriutuvaa.
Esimerkiksi käy Puheenaiheen nostamaa, mielestäni huomionarvoisesti summattavaa ulostuloa, YLEn tapausta koskevin lähdöin: https://www.youtube.com/watch?v=6AfuoI5mdVI
Unohdin pääpointin, josta piti kirjoittaa. Jatkan kun muistan. Kun yrittää koota itselle vähän hajanaisen oloista, helposti tipahtaa juonesta, joka vaikka ollut mielessä, syrjäytyy helposti mieleentulevien yksityiskohtien tieltä.
Ilmoita asiaton viesti
Vihreän liiton tulee saada kurittomat Elokapina-kakaransa kuriin
Ilmoita asiaton viesti
Miten ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti