Koskeeko työnantajalla oleva velvollisuus ilmoittaa tapaturmista viranomaisille myös tapaturmaisia potilasvahinkoja?

”Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa tapaturmista viranomaisille viipymättä”. (Kuva: clip art)

—

Ks. SKM Stainless Oy:n edustajalle sakot tapaturman ilmoittamatta jättämisestä

Poliisi on 15.11.2023 antanut SKM Stainless Oy:n toimitusjohtajalle työsuojelurikkomuksesta tuhannen euron sakot, koska hän ei ollut huolehtinut yhtiön tehtaalla sattuneen työtapaturman ilmoittamisesta poliisille ja työsuojeluviranomaiselle.

– – Ylitarkastaja Sampo Pelkonen huomauttaa, että ilmoitusvelvollisuus koskee kaikkia tapaturmia, joista on seurauksena kuolema tai vaikea vamma. Laissa tarkoitetaan vaikealla vammalla kaikkia sellaisia vammoja, joista voi aiheuta haittaa ihmisen normaaleille toiminnoille. Tällainen vamma on pienimmillään sormen pään vaurioituminen, koska siitä voi aiheutua sormen päähän pysyväksi jäävä vaurio. Sormen pään vaurioituminen voi vaikuttaa esimerkiksi sormen tuntoherkkyyteen ja vaikeuttaa vaikkapa käsitöiden tekemistä tai soittimien soittamista. – –

Lähde

—

Pohdittavaksi sote-puolen (esim. tapaturmaiset ja äkilliset potilas-, laite- ja lääkevahingot) lisäksi myös se, kuka tai mikä taho on silloin ilmoitusvastuussa, kun sattuu tapaturmainen raideliikennevahinko?

Ja kuka tai mikä taho on raideliikennevahingosta vastuussa tavalliselle junamatkustajalle tilanteessa, jossa juna, junavaunu, junalaituri, juna-asema tms. ei ole riittävän esteetön ja turvallinen; ja sen vuoksi sattuu tapaturmainen raideliikennevahinko?

Sovelletaanko näissä em. tilanteissa esim. Tuotevastuulakia ja ns. ankaraa vastuuta? Ankara vastuu on tuottamuksesta riippumatonta vastuuta.

—

Ks. ajantasainen 5.2.1999/113 Raideliikennevastuulaki

—

1 §

Lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan raideliikenteessä aiheutuneiden henkilövahinkojen ja esinevahinkojen korvaamiseen, siltä osin kuin Suomea sitovasta kansainvälisestä velvoitteesta ei muuta johdu.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) raidekulkuneuvolla junaa, metrojunaa, raitiovaunua ja muuta vastaavaa raiteilla liikkumaan tarkoitettua kulkuneuvoa, vaunua tai laitetta;

2) raideliikenteen harjoittajalla raidekulkuneuvon omistajaa, haltijaa ja sitä, joka käyttää raidekulkuneuvoa raideliikenteeseen;

3) radanpitäjällä sitä, joka omistajana tai haltijana ylläpitää raideliikenteeseen käytettäviä väyliä, raiteita tai laitteita taikka ohjaa raideliikennettä; sekä

4) moottoriajoneuvolla liikennevakuutuslain (279/1959) 3 §:ssä tarkoitettua kulkuneuvoa.

LiikennevakuutusL 279/1959 on kumottu L:lla 460/2016, ks. LiikennevakuutusL 460/2016 2 §.

3 §

Korvausvelvollisuus

Raideliikenteen harjoittaja on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut raidekulkuneuvon käyttämisestä raideliikenteeseen.

Jos raidekulkuneuvon omistaja on luovuttanut toiselle oikeuden käyttää raidekulkuneuvoa, omistaja, haltija ja se, joka on käyttänyt raidekulkuneuvoa raideliikenteeseen, vastaavat yhteisvastuullisesti 1 momentissa tarkoitetusta vahingosta.

Radanpitäjä on velvollinen korvaamaan vahingon, joka on aiheutunut raideliikenteeseen käytettävästä viallisesta tai puutteellisessa kunnossa olevasta väylästä, raiteesta tai laitteesta taikka virheestä raideliikenteen ohjauksessa.

4 §

Ylivoimainen tapahtuma

Raideliikenteen harjoittaja ja radanpitäjä eivät vastaa vahingosta, joka on aiheutunut raideliikenteeseen liittymättömästä ylivoimaisesta tapahtumasta.