Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi
(Kuva: clip art)
—
Jyväskylässäkin saatiin ”voimassa olevaa lakia sormien välistä katsoen” vuosien 2019 – 2020 aikana siirtää Laukaan avovankila (nyk. Jyväskylän vankila) Tourujokivarteen, Ramoninkatu 4:n metsälakikohteena olevalle liito-oravien asuttamalle 1 ha:n kokoiselle vehreälle rantalehdolle, jolle oltiin samaan aikaan hakemassa MRL 60 §:n mukaista asemakaavan ajantasaistamista, mutta jota ei käsitelty lainkaan Jyväskylän kaupunginvaltuustossa ennen kuin Rikosseuraamuslaitoksen avovankilahanke ko. tontille päätettiin toteuttaa nuijimalla avovankilan mahdollistava asemakaavamuutos voimaan.
Näin tehtiin voimassa olevan Jyväskylän yleiskaavan vastaisesti Kehä Vihreän reitille, viheralueelle – kulttuuriperinnealueelle ja Vanhan Tourulan tilan maille, jota samaan aikaan haettiin Ramoninpuistoksi 2 %:n kuntalaisaloitteella lähes 3800 kuntalaisen allekirjoituksin, mutta myös tämä aloitekin piilotettiin kunnan isien ja äitien toimesta siksi ajaksi, että avovankilalle saatiin asemakaavamuutos.
Kaikilta avovankilan hankemiehiltä ja -naisilta kovassa tohinassa unohtui se, että ko. ranta-alueen tontille ei olisi saanut alkaa rakentaa, koska asemakaavaltaan vanhentuneessa Ramoninkatu 4:ssä oli voimassa rakennuskielto ja asemakaavamuutos ei ollut saanut vielä edes lainvoimaa, kun kaikki puut tontilta kaadetiin 1.4.2019 Aprillipäivänä; ja näin tehtiin tyhjiksi muutoksenhakijoiden muutoksenhaut ja LSL 57 §:n mukaiset vireillepanot Vanhan Tourulan tilan liito-oravametsän suojelemiseksi ..
–
Katsokaapa jyväskyläläiset Tuomio- ja Palokkajärven ranta-asukkaat ja kuntapäättäjät, ettei Jyväskylässä Kehä Sinisellä käy samoin. Vanhentuneet asemakaavat tulee päivittää ensin.
Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi
Kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi.
Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakentamislupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuskohteen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta. (21.4.2023/752)
L:lla 752/2023 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Kunnan päätökseen, jolla asemakaavan on todettu olevan ajanmukainen, ei saa valittamalla hakea muutosta.
Edellä 2 momentissa säädettyä 13 vuoden määräaikaa voidaan erityisestä syystä asemakaavassa lyhentää tai pidentää. Määräaika ei kuitenkaan saa olla lyhyempi kuin viisi vuotta eikä pitempi kuin 20 vuotta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettua 13 vuoden määräaikaa laskettaessa ei oteta huomioon sitä aikaa, jolloin alueella on voimassa 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi tai 58 §:n 5 momentin mukainen kielto. (30.12.2008/1129)
Tarkemmat säännökset asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista annetaan asetuksella.
61 § (21.4.2023/752)
Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset
Jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakentamislupaa ei saa myöntää ennen asemakaavan muuttamista ajanmukaiseksi. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
L:lla 752/2023 muutettu 61 § tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
61 §
Ajanmukaisuuden arvioinnin vaikutukset
Jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten.
—
Ottakaa Jyväskylässä ja muissa MAL-alueiden suurissa kaupungeissa mallia Helsingin vanhan kantakaupungin jopa 1800-luvulta olevien asemakaavojen päivittämisestä kaupunkilaisten nykypäivän tarpeisiin.
Huomattavaa, jos vanhoissa asemakaavoissa on voimassa rakennuskieltoja, ne poistuvat vasta, kun asemakaavat päivitetään ja ne saavat lainvoiman.
- Nyt käsittelyssä oleva asemakaavan muutos koskee vanhoja asemakaavoja Kampissa ja Leppäsuon korttelissa Etu-Töölössä. Kaava-alueella on voimassa 115 erityyppistä asemakaavaa 1800-luvulta 2000-luvulle. Monet asemakaavat eivät vastaa todellista toteutunutta rakentamista. Alueella on voimassa rakennuskieltoja, jotka poistuvat, kun asemakaavat päivitetään. Asemakaavan muutos ei koske erillisiä täydennysrakentamis- tai kehityshankkeita.
Lähde: Kampin vanhat asemakaavat saavat päivityksen nykypäivään
—
Muistin virkistämiseksi ajantasaista lainsäädäntöä:
5.2.1999/132
Maankäyttö- ja rakennuslaki (Alueidenkäyttölaki)
8 luku
Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus
62 §
Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa
Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta.
Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltaessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (29.12.2006/1441)
62 a § (5.5.2017/254)
Hanketta koskevan kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kuulemisten yhteensovittaminen
Hankkeen toteuttamiseksi laadittavan kaavan ja hanketta koskevan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ollessa samanaikaisesti vireillä kuulemiset voidaan sovittaa yhteen siten kuin ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 22 §:ssä säädetään.
63 §
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske vaikutukseltaan vähäistä asemakaavan muutosta. (21.4.2017/230)
Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista, suunnitellusta aikataulusta sekä osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Vireilletulosta tiedottamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (30.12.2008/1129)
64 § (21.4.2017/230)
64 § on kumottu L:lla 21.4.2017/230.
65 §
Kaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville
Kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).
Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. (30.12.2008/1129)
Mitä tässä pykälässä säädetään kunnasta, koskee maakuntakaavan osalta maakunnan liittoa.
Kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville säädetään tarkemmin asetuksella.” (tekstin tummennukset omia)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L7P60
Ilmoita asiaton viesti
—
Jos kuntalaiset/ alueen yrittäjät tai alueelle tulossa olevat yrittäjät hakevat kunnasta tietyn asemakaavan MRL 60 §:n mukaista ajantasaistamista ja/tai jos he tekevät virallisia kuntalaisaloitteita kunnan tietyn alueen käytöstä, niin kuinka siinä tilanteessa toimitaan, jos kunta ei vastaa näille hakijoille lainkaan tai jos kunnasta vastataan pahoin myöhässä tai ”jotakin ympäripyöreätä” (ilman oikaisu- tai muutoksenhakuohjetta) näihin hakemuksiin, aloitteisiin ja pyyntöihin? Mikä avuksi, kun em. hakemukset, aloitteet ja esitykset haudataan – ja ”koira ei perään hauku”?
Ks. tuore päätös hieman vastaavasta tilanteesta LSSAVI:n kohdalta:
Aluehallintoviraston menettely tietopyynnön käsittelemisessä
Diaarinumero: OKV/975/10/2022
Antopäivä: 19.10.2023
Ratkaisija: apulaisoikeuskansleri
Kohde: työviranomainen
Toimenpide: käsitys
Apulaisoikeuskansleri kiinnitti Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston huomiota julkisuuslain säännösten noudattamiseen ja asioiden viivytyksettömään käsittelyyn.
Kantelija oli tehnyt asiakirjapyynnön Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Aluehallintovirasto oli toimittanut osan tiedoista yli 2,5 kuukautta pyynnön esittämisen jälkeen ja samalla pyytänyt kantelijalta muiden tietojen täydennystä. Julkisuuslain mukaan tietopyyntö olisi tullut ratkaista viimeistään kuukauden kuluttua pyynnön saapumisesta viranomaiseen.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan viranomaisen on kehotettava lähettäjää täydentämään asiakirjaa määräajassa, jos viranomaiselle toimitettu asiakirja on puutteellinen. Asian kokonaiskäsittelyaikaan viranomaisessa ei lasketa aikaa, jolloin asia odottaa täydennystä vireillepanijalta. Tässä tapauksessa kuitenkin täydennyspyynnön lähettäminen oli viivästynyt. Aluehallintoviraston olisi pitänyt lähettää täydennyspyyntö viipymättä, mutta kuitenkin viimeistään asian käsittelyyn säädetyssä määräajassa.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu OKV/975/10/2022
Päätös
19.10.2023 OKV/975/10/2022
OKV/975/10/2022-OKV-6
https://oikeuskansleri.fi/documents/1428954/145162814/julkaistu_ratkaisu_aluehallintoviraston_menettely_tietopyynnon_kasittelemisessa_OKV_975_10_2022.pdf/2062cf11-7196-240e-2707-5fb9d5cad81b/julkaistu_ratkaisu_aluehallintoviraston_menettely_tietopyynnon_kasittelemisessa_OKV_975_10_2022.pdf?t=1698045151842
Lähde:
https://oikeuskansleri.fi/-/aluehallintoviraston-menettely-tietopyynnon-kasittelemisessa
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2020:52
Maankäyttö ja rakentaminen – Asemakaavan ajanmukaisuus – Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi – Asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus – Rakentaminen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä – Lämpökeskus
– – ”Hallinto-oikeuden ratkaisu
Turun hallinto-oikeus on valituksenalaisella päätöksellään hylännyt Runosmäen Lämpö Oy:n valituksen Turun kaupunginhallituksen päätöksestä.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään seuraavasti:
Sovellettavat oikeusohjeet (tekstin tummennukset omia)
Maankäyttö- ja rakennuslain 20 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava alueiden käytön suunnittelusta, rakentamisen ohjauksesta ja valvonnasta alueellaan sekä maapolitiikan harjoittamisesta. Saman lain 51 §:n 1 momentin mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää.
Saman lain 53 §:n 1 momentin mukaan alueelle, jolle asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, kunta voi määrätä rakennuskiellon.
Saman lain 60 §:n 1 momentin mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Pykälän 2 momentin mukaan sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka merkittävältä osalta on edelleen toteuttamatta, rakennuslupaa ei saa myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan ole tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa alueella, joka muodostaa arvioinnin kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.
Saman lain 61 §:n mukaan, jos asemakaava arvioinnissa todetaan vanhentuneeksi, rakennuslupaa ei voida myöntää ennen asemakaavan muuttamista. Kunnan päätöksestä, jolla asemakaava todetaan vanhentuneeksi, tulee voimaan 53 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan muuttamista varten. (tekstin tummennus oma)
Rakennuslainsäädännön uudistamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 101/1998 vp s. 82) on maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu seuraavaa:
”Edellä 51 §:än ehdotettu säännös jo edellyttää, että kunta pitää asemakaavaa ajan tasalla. Tämän yleisen velvollisuuden täydennykseksi esitetään lakiin otettavaksi erityissäännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Tarkoituksena on toisaalta edistää asemakaavojen toteuttamista ja toisaalta luoda järjestelmä, jolla vältetään jo pitkään voimassa olleiden kaavojen toteuttamiseen usein liittynyt epäselvyys. Asemakaavan ajanmukaisuutta on tarkasteltava ottaen huomioon kaavalle asetettavat sisältövaatimukset.
Erityissäännös edellyttäisi ensinnäkin kunnalta asemakaavojen ajanmukaisuuden seuraamista ja tarvittaessa toimenpiteisiin ryhtymistä vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Tämä vastaa rakennuslakiin jo sisältyvää säännöstä.
Lisäksi ehdotetaan luotavaksi erityinen menettely sellaisen asemakaavan alueella, joka on ollut voimassa yli 13 vuotta ja joka edelleen on merkittävältä osalta toteuttamatta. Tällaisen asemakaavan alueella ei rakennuslupaa saisi myöntää sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaavan ajanmukaisuuden. Arviointi ei kuitenkaan olisi tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana.
Toteuttamatta olevan osan merkittävyyttä samoin kuin lupahakemuksessa tarkoitetun rakennuksen merkittävyyttä on arvioitava alueiden käyttöön tai ympäristökuvaan liittyvien näkökohtien ja vaikutusten kannalta. Arvioinnin kohteeksi tulisi vain sellainen määräajan voimassa ollut kaava, josta toteuttamatta oleva osa on määrällisesti merkittävä (esimerkiksi yli puolet rakennusoikeudesta) tai muutoin vaikutukseltaan alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta merkittävä.
Arviointi on usein tarkoituksenmukaista suorittaa laajemmalla alueella kuin mitä rakennuslupahakemus koskee. Tämän vuoksi ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös, jonka mukaan arviointi voidaan samalla kertaa suorittaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavalla alueella. Myös kysymys siitä, milloin asemakaava on merkittävältä osalta toteuttamatta, on arvioitava tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavan alueen puitteissa. Tällainen alue voi olla esimerkiksi kortteli tai laajempikin kokonaisuus, esimerkiksi tietty asuin- tai teollisuusalue.”
Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin.
Asemakaavan sisältö ja tontin rakentamistilanne
Runosmäen (85.) kaupunginosan korttelin 11 tontti 5 (Munterinkatu 8) on 24.12.1980 voimaan tulleessa asemakaavassa varattu huoltorakennusten korttelialueeksi (AH). Tontille saa rakentaa enintään kaksikerroksisia huoltorakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 1 944 kerrosneliömetriä.
Rakennuslupa-asiakirjoista, ajantasakaavaotteista sekä asiassa esitetyistä valokuvista ilmenee, että tontilla sijaitsee tällä hetkellä yksikerroksinen 241 kerrosneliömetrin suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus, kaksikerroksinen 357 kerrosneliömetrin suuruinen toimistorakennuksena toimiva entinen lämpökeskusrakennus sekä kevytrakenteinen kalustosuoja, jonka pohjapinta-ala on arviolta 100–160 neliömetriä. Tontille on vireillä rakennuslupahakemus lämpökeskusrakennuksen rakentamiseksi sekä huoltorakennuksen ja kalustosuojan purkamiseksi. Uuden rakennuksen suunniteltu kerrosala on 1 394 neliömetriä, minkä lisäksi tontille jäisi edellä mainittu 357 kerrosneliömetrin suuruinen rakennus. Uuden lämpövoimalaitoksen katon ylin korkeusasema on lupapiirustusten mukaan noin 20 metriä nykyistä maanpintaa korkeammalla.
Kaupunginhallituksen päätöksen perustelut
Valituksenalaisen päätöksen esittelytekstissä todetaan, että rakennusvalvonta on tulkinnut hankkeen asemakaavan mukaiseksi. Tontti sijaitsee keskeisellä paikalla Majoitusmestarinkadun ja Munterinkadun kulmassa, asuinkortteleiden välittömässä läheisyydessä, johon ei sovellu lupahakemuksen mukainen lämpölaitostoiminta. Esitetty lämpökeskus vastaa korkeudeltaan seitsenkerroksista kerrostaloa eikä se kokonsa eikä toiminnan laadun vuoksi ole kaupunkikuvallisesti eikä ympäristövaikutuksiltaan alueelle sopiva. Runosmäen alueen pohjoispuolella on lisäksi vireillä asemakaavan muutos, johon vastaavanlaista lämpölaitostoimintaa on suunniteltu sijoitettavaksi.
Valituksenalaisen päätöksen esittelytekstissä todetaan edelleen, että voimassa olevan asemakaavan mukainen käyttötarkoitus voidaan katsoa maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n mukaisesti vanhentuneeksi. Kaavan toteuttamisella on merkittävä vaikutus alueen käytön ja ympäristökuvan kannalla, joten arviointi voidaan tehdä myös yhtä tonttia koskien. Tontille, johon rakennuskieltoa esitetään, tulisikin asemakaavanmuutoksella etsiä sellainen käyttötarkoitus, joka tukee alueen elinvoimaisuuden kehittämistä ja palvelee nykyistä paremmin asukkaiden tarpeita. Kaupunkisuunnittelun näkemyksen mukaan kyseessä olevan tontin käyttötarkoitusta tulisi muuttaa siten, että se tukee kaupunginvaltuuston 16.4.2018 hyväksymässä strategian päivitystä koskevassa päätöksessä mainittua pyrkimystä sekä eriarvoisuuden että syrjäytymisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Asemakaavamuutoksen valmistelun käynnistäminen edellyttää, että tontti määrätään maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukaisesti rakennuskieltoon sen turvaamiseksi, ettei alueelle myönnetä rakennuslupaa sellaiseen toimintaan, joka ei tue edellä mainittua tavoitetta. (tekstin tummennus oma)
Oikeudellinen arvio
Kunnalla on edellä selostetut kunnan tehtäviä ja asemakaavan laatimista koskevat maankäyttö- ja rakennuslain säännökset huomioon ottaen alueensa käytön suunnitteluun liittyvän harkintavaltansa mukaisesti oikeus päättää, mille alueille asemakaavoja tai niiden muutoksia mahdollisesti laaditaan.
Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskevan kunnan harkintavallan osalta tulee maankäyttö- ja rakennuslain 60 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten ohella ottaa huomioon toisaalta kunnan yleinen alueensa käytön suunnitteluun liittyvä harkintavalta sekä toisaalta, ettei asemakaavan vanhentuneeksi toteamisella ratkaista lopullisesti alueen rakentamismahdollisuuksia, vaan edellytetään niiden selvittämistä asemakaavan muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä.
Valituksenalainen asemakaavan ajanmukaisuuden arviointia koskeva kaupunginhallituksen päätös koskee vain yhtä vuonna 1980 voimaan tulleen asemakaavan mukaista tonttia. Edellä selostetun hallituksen esityksen (HE 101/1998 vp s. 82) yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että asemakaavan ajantasaisuuden arviointi on usein tarkoituksenmukaista suorittaa laajemmalla alueella kuin mitä rakennuslupahakemus koskee, ja että myös kysymys siitä, milloin asemakaava on merkittävältä osalta toteuttamatta, on arvioitava tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavan alueen puitteissa. Tällaisena tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden muodostavana alueena on hallituksen esityksessä mainittu kortteli tai laajempikin kokonaisuus, esimerkiksi tietty asuin- tai teollisuusalue.
Kysymyksessä oleva tontti on pinta-alaltaan noin 4 000 neliömetriä. Asemakaavassa se on osoitettu lähialueen muusta maankäytöstä eroavaan käyttöön huoltorakennusten korttelialueeksi. Tontin yhdellä sivulla on asuinkerrostalojen korttelialueeseen kuuluva tontti, yhdellä sivulla puistoaluetta ja kahdella sivulla katualueet. Asiakirjojen mukaan huoltorakennusten korttelialue ei toiminnallisesti tai muutoinkaan ainakaan välittömästi kytkeydy viereisiin alueisiin siten, että asemakaavan toteutuneisuuden ja ajanmukaisuuden arviointi olisi välttämättä tullut suorittaa kysymyksessä olevaa tonttia laajemmalla alueella.
Arvioitavana olevalle alueelle eli kysymyksessä olevalle tontille on asiakirjojen mukaan rakennettu yksikerroksinen 241 kerrosneliömetrin suuruinen kulkuneuvojen suoja- ja huoltorakennus, kaksikerroksinen 357 kerrosneliömetrin suuruinen toimistorakennuksena toimiva entinen lämpökeskusrakennus sekä kevytrakenteinen kalustosuoja, jonka pohjapinta-ala on arviolta 100–160 neliömetriä. Tontin rakennusoikeudesta on siten käytetty alle puolet. Lämpövoimalaitoksen rakennuslupahakemuksen mukaan laitoksen kerrosala on 1 394 neliömetriä ja hanke tarkoittaa kahden olemassa olevan rakennuksen purkamista siten, että toteutuneesta rakentamisesta jää jäljelle vain kerrosalaltaan 357 neliömetrin suuruinen nykyinen toimistorakennus. Rakennuslupahakemus, jonka vuoksi asemakaavan ajanmukaisuuden arviointiin on ryhdytty, tarkoittaa siten suurimman osan tontin kaavanmukaisesta 1 944 kerrosneliömetrin rakennusoikeudesta käyttämistä tähän uuteen hankkeeseen. Näissä oloissa tontin asemakaavan mukaista rakentamista ei voida katsoa merkittävältä osalta jo toteutetuksi, vaan asemakaavaan perustuva rakentaminen toteutuisi merkittävältä osaltaan vasta hakemuksen mukaisella hankkeella.
Voimassa olevan asemakaavan korttelia koskevat kaavamääräykset rajoittuvat yleisluontoiseen käyttötarkoituksen määrittelyyn (huoltorakennusten korttelialue) sekä rakennusoikeuden (e=0,5) ja kerrosluvun määrittelyyn. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Kun otetaan huomioon alueen asemakaavamääräykset sekä rakennuslupahakemuksessa tarkoitetun lämpövoimalaitoksen käyttötarkoitus ja varsinkin laitoksen korkeus, rakennushankkeella on alueiden käytön ja ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä.
Edellä sanotuilla perusteilla kaupunginhallitus on voinut sille maankäyttö- ja rakennuslain säännösten perusteella kuuluvan harkintavallan nojalla arvioida asemakaavan kysymyksessä olevalta osaltaan vanhentuneeksi. Kaupunginhallitus on kaavan ajanmukaisuutta arvioidessaan käyttänyt toimivaltaansa lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Valituksenalaisella päätöksellä on ratkaistu kysymys vain nyt kysymyksessä olevan asemakaavan ajanmukaisuudesta. Muilla kaava-alueilla myönnetyillä lämpövoimaloiden rakennusluvilla ei ole merkitystä tämän asian arvioinnin kannalta, eikä sanottujen rakennuslupien myöntämisestä ole pääteltävissä, että tässä asiassa olisi loukattu yhdenvertaisuusperiaatetta.
Edellä sanottu huomioon ottaen kaupunginhallituksen päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenet Ritva Isomoisio ja Tuomo Knaapi sekä asessori Juho Vuori (äänestyslausunto), joka on myös esitellyt asian.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1589354173145.html
Ilmoita asiaton viesti