Kuinka Suomi ja Ruotsi uusina Nato-jäsenmaina voivat tulkita kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuksia eri ilmeisyys-kategorioilla?
Kuinka Suomi ja Ruotsi uusina Nato-jäsenmaina voivat tulkita kansainvälisiä perus- ja ihmisoikeuksia eri ilmeisyys-kategorioilla?
Jos voivat, mitä siitä seuraa?
Onko Suomi turvattomampi maa omille kansalaisilleen kuin Ruotsi?
Onko Suomi turvattomampi maa myös turvapaikanhakijoille?
—
Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 5/2021
Perustuslain 106 §:n etusijasäännös ja ilmeisen
ristiriidan vaatimus – onko aika kypsä muutokselle?
– – Kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden
merkitys kansallisessa oikeuskäytännössä on
kasvanut ja tuomioistuimet viittaavat erityisesti
Euroopan ihmisoikeussopimukseen aiempaa
enemmän. On tärkeää, että Suomessa tuomiois-
tuimet pystyvät vastaamaan kasvavaan kan-
sainväliseen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden
kehitykseen ja valtiosääntöoikeuden kansainvä-
listymiseen sekä turvaamaan perus- ja ihmisoi-
keuksia niiden mukaisesti. Jos tuomioistuimet
voisivat ratkaista perustuslain 106 §:n alaan
kuuluvat ristiriidat ilman ilmeisyyden vaatimuk-
sen mukanaan tuomaa ristiriidan kategorisoin-
tia ja itserajoitusta, ne voisivat joustavammin
seurata kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteita
ristiriitatilanteita ratkaistessaan. Ilmeisyyden
vaatimuksen poistaminen ei tarkoittaisi tuomio-
istuimen toimivallan kasvua suhteessa lainsää-
täjään, sillä lainsäätäjän ja perustuslakivaliokun-
nan toteuttama abstrakti perustuslainmukai-
suuden arviointi säilyisi. Myös tuomioistuimen
arvioinnissa perusoikeusmyönteinen tulkinta
säilyisi ensisijaisena keinona ristiriidan ratkaise-
miseen. – –
s. 12:
- Ruotsissa lainkohdan aiempaan
sanamuotoon kuului ilmeisyyden (uppenbarhet)
vaatimus, joka poistettiin vuonna 2011 voimaan
tulleen perustuslakimuutoksen yhteydessä.45
Ruotsissa yhtenä tärkeänä syynä ilmeisyyden
vaatimuksen poistamiselle mainittiin juuri se,
ettei EU-oikeuden ja Euroopan ihmisoikeusso-
pimuksen säännösten kohdalla ole ilmeisyyden
vaatimusta ristiriitatilanteessa.46 Perustuslain
muutoksen yhteydessä säännökseen lisättiin
myös muistutus siitä, että valtiopäivien tehtävä
on edustaa kansaa, ja että perustuslailla on etu-
sija suhteessa muuhun lainsäädäntöön. - Ruotsin muutos oli meneillään, kun Suomessa tarkas-
teltiin ilmeisyyden vaatimuksen poistamista,
mutta Suomessa, toisin kuin Ruotsissa, päädyt-
tiin kuitenkin pitämään ilmeisyyden vaatimus
perustuslain 106 §:n etusijasäännöksessä. Se,
että molempien maiden perustuslakien etusijaa
koskevat lainkohdat olivat varsin samankaltai-
sia, ja että Ruotsissa tärkeä perustelu ilmeisyys-
vaatimuksen poistamisesta liittyi perustuslain
asettamiseen ristiriidan arvioinnissa samalle
viivalle EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmis-
oikeusvelvoitteiden kanssa, olisi voinut myös
Suomessa johtaa toisenlaiseen ratkaisuun.
En kyllä alkuunkaan keksi, mitä tekemistä varsinaisella asiallasi on Naton kanssa.
Varsinaisesta asiasta: sanan ”ilmeisessä” voisi toki poistaa perustuslain 106§ :stä, mutta se ei varmaankaan muuttaisi tuomioistuinten käytäntöjä. En usko, että lain säännöksen soveltaminen voisi olla ilmeettömässä ristiriidassa perustuslain kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
—
”3.2 Perustuslain etusija
– – ”Tuomioistuinten asiana on viime kädessä antamalla perustuslaille etusija huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos ole tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä oikeustapauksessa ja siinä soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen 1. Ilmeisyysvaatimus edellyttää, että ristiriita on selvä ja riidaton. Ristiriitaa ei voida pitää ilmeisenä esimerkiksi, jos perustuslakivaliokunta on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa 2.” – –
https://lainkirjoittaja.finlex.fi/3-perustuslaki-lainvalmistelussa/3-2/
Ilmoita asiaton viesti
—
Jari-Pekka, Nato tulee esim. siinä kohtaa mukaan kuvaan, kun sovelletaan Natoon kuuluvien henkilöiden tekemien rikosten kohdalla tuomioistuimissa ”tavallisten” lakien, perustuslain, EU-oikeuden ja kv-perus- ja ihmisoikeuksien kohdalla olevien lakien ristiriidan ”ilmeisyyttä” Suomessa – verrattuna vastaavaan tilanteeseen Ruotsissa, jossa ilmeisyyttä ei enää vaadita.
Ilmoita asiaton viesti
Tällä ei ole mitään tekemistä perustuslain 106 §:n kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Olisiko Sinulla perusteluja asiaan, miksi ei ole mitään tekemistä perustuslain 106 §:n kanssa?
Ilmoita asiaton viesti
Itselläsi ei ole perusteluja siihen, miksi olisi. Itse pykälä ja lainaamasi lainkirjoittaja.finlex.fi puhuvat vain perustuslain ja alemman lain säädöksen ristiriidasta. EU-oikeus on aina ensisijainen, Nato ei kuulu asiaan mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ”Hallituksen esitys HE 20/2024 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi”
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_20+2024.aspx
Ilmoita asiaton viesti
Otaksun, että olet huolissasi siitä, miten perustuslain 12 §:n takaamaa tiedonsaantioikeutta voidaan ”välttämättömien syiden vuoksi” rajoittaa. En ymmärrä yhteyttä 106 §:ään ja ristiriidan ”ilmeisyyteen” tuomioistuimen kannalta.
Ilmoita asiaton viesti
—
UNIONIN YLEISEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kymmenes jaosto)
5 päivänä kesäkuuta 2024 (*)
Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Talous- ja rahapolitiikka – Luottolaitosten vakavaraisuusvalvonta – Banca Carigea koskevat EKP:n päätökset – Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 ja 16 artikla – Sellaisen oikeussäännön, jolla annetaan oikeuksia yksityisille, riittävän ilmeinen rikkominen – Luottamuksensuoja – Eturistiriita – Oikeasuhteisuus – Yhdenvertainen kohtelu – Omistusoikeus – Lainvastaisuusväite
Asia T‑134/21:
”– Neljäs väite, joka koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista
144 Kantajat väittävät neljännessä väitteessään, että EKP rikkoi riittävän ilmeisellä tavalla yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, kun se määräsi pankille varhaisen tilanteeseen puuttumisen toimenpiteen yhteydessä toimenpiteitä, jotka olivat ankarampia kuin toimenpiteet, joita se oli määrännyt muille luottolaitoksille, jotka kuitenkin olivat samankaltaisessa tilanteessa kuin pankki.
145 Tästä on muistutettava, että yhdenvertaisen kohtelun periaate vahvistetaan Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 20 ja 21 artiklassa ja että se edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tilanteita ei kohdella eri tavalla ja että erilaisia tilanteita ei kohdella samalla tavalla, ellei tällaista kohtelua voida objektiivisesti perustella (ks. tuomio 7.3.2017, RPO, C‑390/15, EU:C:2017:174, 41 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
146 Tältä osin yhdenvertaisen kohtelun periaate on oikeuskäytännön mukaan omiaan antamaan oikeuksia yksityisille (ks. vastaavasti tuomio 7.10.2015, Accorinti ym. v. EKP, T‑79/13, EU:T:2015:756, 87 kohta ja tuomio 24.1.2017, Nausicaa Anadyomène ja Banque d’escompte v. EKP, T‑749/15, ei julkaistu, EU:T:2017:21, 110 kohta).” – –
– – ”150 Oikeuskäytännön mukaan on niin, että jos kantajat ovat vedonneet yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamiseen, niiden asiana on yksilöidä täsmällisesti ne toisiinsa rinnastettavat tilanteet, joissa ne katsovat tulleensa kohdelluiksi eri tavalla, ja erilaiset tilanteet, joissa niitä on kohdeltu samalla tavalla (ks. vastaavasti tuomio 13.7.2018, K. Chrysostomides & Co. ym. v. neuvosto ym., T‑680/13, EU:T:2018:486, 442 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).” – –
—
Olisi varmasti kaikille paljon helpompaa, jos Suomella ja Ruotsilla olisi samat ilmeisyys-vaatimukset ja -tulkinnat kun/jos ne joskus joutuvat tuomitsemaan omien lakien, perustuslain ja kv-perus- ja ihmisoikeuksien suhdetta antamissaan tuomioissa tämän ilmeisyyden kohdalla..
(Koskee samalla tottakai muitakin eu-jäsenmaita ja Nato- jäsenmaita.)
Ilmoita asiaton viesti