Kuka lopulta maksaa Jyväskylän Paviljongin lattian tai Kirkkopuiston kaupunginkirkon putoilevat tiilet tai tulvavahingot Tourujoella?

 

 

Puuttuvat YVA:t ja SOVA:t tulevat kalliiksi

Tuleeko Jyväskylän kaupungin ja K-S:n Ely-keskuksen vastuulle kuuluvien YVA- ja SOVA-arviointien puuttuminen korvata toiminnanharjoittajan vahinkovakuutuksista vai Jyväskylän kaupungin vastuuvakuutuksista?

Kaatuvatko Jyväskylän Paviljongin 1/2 miljoonan lattiaremontti, Kaupunginkirkon ja Nordean kulman kalliit julkisivukorjaukset sekä Tourujoen tulvariskit lopulta näiden alueiden yrittäjien vakuutuksista korvattaviksi – vai maksetaanko vahingot jyväskyläläisten veronmaksajien kukkarosta, jos Jyväskylän kaupungin vastuuvakuutukset ei vahinkoja korvaa?

Keskisuomalainen-verkkolehti (25.4.2024) on viime päivänä uutisoinut, että Jyväskylän Paviljongin A-messuhallin lattia on pahasti halkeillut sekä painunut.

Yle.fi uutisoi myös vast’ikään, että Jyväskylän Kirkkopuistossa sijaitsevan Kaupunginkirkon sinästä on putoillut tiiliä sekä Kaupunginkirkon lähellä sijaitsevan vanhan pankkitalon julkisivuvaurioista. ns. Nordean kulman arvokiinteistön seinästä oli myös putoillut paloja maahan.

Nyt myös Tourujoella aloitellaan jokikunnostusta ilman YVA- ja SOVA-arviointeja.. Entäpä jos Kankaalla asuvien asukkaiden ja alueen yrittäjien varpaat tulvien aikaan kastuvat..

Kuka vastaa – kuka maksaa?

Kuinka kauan vakuutusyhtiöt sallivat tällaisen menon jatkua, että puuttuvien YVA-menettelyiden vuoksi isoja rakennushankkeita rakennetaan alueille, joille niitä ei pitäisi rakentaa, esim. merkittäville tulvariski- tai vesijättöalueille, jossa maamassat saattavat lähteä liikkeelle?

Jyväskylän Palviljongin lattian repeämä saattaa hyvinkin aiheutua Tourujoen vanhan jokiuoman täyttömaiden liikkeistä..

Lähde

Ks. Tourujoki on elänyt bisneksen kourissa

Tourujoen historiasta selviää, että sen uomaa on muutettu kaksi kertaa pelkästään bisneksen ehdoilla.

Lutakossa luonnollinen Tourujoen uoma kulki nykyisen Schaumanin puistotien mukaisesti. Silloinen tehdas teki joelle suoran linjauksen Jyväsjärveen vuonna 1925, koska Tourujokeen kulkeva voimakas veneliikenne häiritsi tehtaan toimintaa. Vanha uoma säilyi.

Vaasan lääninhallitus määräsi uuden uoman peitettäväksi vuonna 1928. Aikaa kului ja vanha uoma peitettiin hiljaisin äänin vuonna 1967, jäljelle jäi jo peitettäväksi määrätty uoma.

Toinen joen uoman muutos on tapahtunut Kankaan paperitehtaan kohdalla. Tehtaan kohdalle rakennettiin vuonna 1941 vesivoimalaitos. Kankaan tehtaan kiertävä joki virtasi vesivoimalaitoksen alapuolelta, jolloin vesivoimalaitokselle ei tullut tarpeeksi vettä.

Tehtaan ympäri kulkeva joenuoma poistettiin ja joki pantiin virtaamaan suoraan vesivoimalaitoksen kautta, mutta totta kai sulutuksen avulla, jotta voitiin mahdollisimman paljon säännöstellä vettä vesivoimalaitoksen hyväksi.

Kaikki tämä veden säännöstely on aiheuttanut sen voimakkaan eroosion, mikä on nähtävissä sulun jälkeisessä Tourujokilaaksossa Jyväsjärveen asti.

Nyt keskustellaan siitä, pitäisikö Tourujoen kiertää, niin kuin ennen, Kankaan suunnitteilla olevan asutusalueen kautta. Vesi ei kuitenkaan riitä, koska vesivoimalaitos tarvitsee toimiakseen kaiken Tourujoen veden.

Jyväskylän Energia osti Tourujoen vesivoimalaitoksen Sappi Ltd:tä 1990-luvulla. Aktiivinen ja jopa voimakas keskustelu on alkanut ilmeisesti sapettaa JE:tä, koska Tourujoki-keskustelun alkuaikoina vesivoimalaitoksen jäljellä oleva elinikä oli 10 vuotta ja nyt se on noussut jo 60 vuoteen!

Kerrataanpa ne taloudelliset arvot, mitä vesivoimalaitos tuottaa. Vaikka kuinka paljon pihdataan Tourujoen vettä vesivoimalaitoksen hyväksi, sen tuottaman sähkön arvo vaihtelee 90–150000 eurossa vuodessa. Tämä on ehkä prosentti JE:n myymästä sähköstä. Toki nykyään pitää taistella jokaisesta prosentista!

Tourujokea on siis käsitelty ja niin tehdään yhä pelkästään bisneksen, ei ihmisten eikä asukkaiden ehdoilla. Kuitenkin meidän tulisi jo nyt tiedostaa, että kun Kankaan alue on täysin valmiiksi rakennettu vuonna 2040, joki kulkee ydinkeskustamme halki.

Kinakujan sillan nimi kertoo siitä keskustelun tasosta, mitä Tourujoen tulevaisuudesta nyt käydään – pelkkää kinastelua.

Jyväskylän alakaupungin asukasyhdistyksellä, jonka alueeseen Kangas kuuluu, on jo muutaman vuoden ollut teema: ”Tourujoki – alueemme helmen saattaminen arvoiseensa tilaan ja asukkaiden iloksi ja koko kaupungin helmeksi.”

Mitä me siitä saisimmekaan, kun lisäksi tiedämme, että Palokkajärven ja Jyväsjärven korkeusero on 16,30 metriä! Ehkä Lohikoski-nimenkin alkuperä selviäisi.

Pidin esitelmän Tourujoen historiasta ”Tourujoen Yö”-tapahtumassa.

Esitelmäni jälkeen eräs kuulija tuli minulle toteamaan, että eikö Tourujoen tila pitäisi ensin selvittää ennen kuin esitetään minkäänlaisia osayleiskaavoja. Olen samaa mieltä. Mutta valitettavasti periaatteilla on suuri valta. Kun järki loppuu, siirrytään periaatteisiin.

Eero Kuusela

hallituksen puheenjohtaja

Jyväskylän alakaupungin

asukasyhdistys ry

Lähde

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu