Kuka meillä lain ja EU:n mukaan lopulta määrää, kuka ja mitä saa millekin tontille rakentaa? Kunta, Elyt vai YM? Vai KHO?

 

Kuvassa on Laukaan avovankila Laukaassa. Nyt Laukaan avovankila sijaitsee Jyväskylässä, nykyisin Jyväskylän vankilan nimellä.

Minne katosi Laukaan avovankila tämän oikeusministeri Jari Lindströmin aikaansaaman ja hyväksymän prosessin yhteydessä? Tekivätkö Laukaan kunnan valtuutetut päätöksen Laukaan avovankilan luovuttamisesta Jyväskylälle, vaikka entinen kunnanjohtaja Jaakko Kiiskiläkin sitä vastusti viimeiseen asti?..

Ja tekivätkö Jyväskylän kaupunginvaltuutetut päätöksen avovankilalle tarvittavan maan lunastamisesta Jykia Oy:ltä Jyväskylän kaupungille? Ei, sellaista päätöstä maan lunastuksesta Jyväskylän vankilalle ei ole tietääkseni tehty Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.

Laukaan avovankilan tuonti Jyväskylän Tourujokirantaan on toimivalta ylittäen tehty vain Jyväskylän ympäristölautakunnassa ympäristöjohtajan esityksestä ja äänestyksellä muutaman hengen kokoonpanolla (!)

Lopulta Jyväskylän kaupunginvaltuusto ”päätti” Laukaan avovankilan tuonnista Tourujokivarteen vain asemakaavamuutoksella – jopa Jyväskylän kaupunginjohtajan suosituksesta yleiskaavan vastaisesti yleiskaavassa merkitylle viheralueelle, Kehä Vihreälle. Ennen tätä kaavamuutoksen hyväksymistä ko. tontille olisi ensin tarvittu yli 13 vuotta vanhan asemakaavan ajankohtaisuusarviointi (valtuustossa) MRL:n 60 §:n mukaisesti sekä tammikuussa 2017 jätetyn 2 %:n kuntalaisaloitteen käsittely myös kaupunginvaltuustossa ”vanhan” Kuntalain mukaisesti. Ko. 2 %:n kuntalaisaloitteen käsitteli vain kaupungirakennelautakunta, toimivallan ylittäen ja muutoksenhakukiellot asettaen, ilman asianosaisten valitusosoituksia ja jatkovalitusmahdollisuutta.

Tuoretta uutisointia otsikon kysymykseen:

Esimerkki 1:

Pyhtää vaatii selvitystä ELY-keskuksen toiminnasta: ”Vaikea ymmärtää, miten kunnalla ei olisi oikeutta myöntää rakennuslupia”

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta alueidenkäyttöpäällikkö Pertti Perttola kertoo, että ELY-keskuksen tekemät valitukset johtuvat ”laillisuusnäkökohtien merkittävästä ristiriidasta”. Pyhtään lentokentän rakennushanke on ollut viimeisten vuosien ajan useiden ELY-keskuksen tekemien valitusten kohteena. Perttolan  mukaan rakentamisen suunnittelu on edennyt poikkeuksellisesti. On mielenkiintoinen seikka, että Traficom on voinut myöntää rakentamisluvan ennen kuin alueen maankäyttö on ratkaistu etukäteen.


Esimerkki 2:

Ympäristöministeriö hylkäsi Janakkalan kunnan lunastuslupahakemuksen

Ympäristöministeriö (YM) ei myöntänyt Janakkalan kunnalle lupaa lunastaa maata Turengin keskustasta, Keskuskujan varrelta. Kunta haki lunastuslupaa Keskuskujan varrella sijaitsevaan rakennettuun tonttiin, jolla sijaitsee asuntoja ja liiketiloja. Kiinteistöllä on mm. R-kioski, kukkakauppa ja kirpputori.

Janakkalan kunnan perustelut tontin lunastustarpeelle olivat ”keskustan kehittämisen, alueen vetovoimaisuuden lisäämisen sekä yleisilmeen parantamisen” (yllä olevan lähdelinkin mukaan).

YM katsoi, että kunnan lunastushakemus ei täyttänyt MRL:n eli maankäyttö- ja rakennuslain edellytyksiä lunastamiselle. Janakkalan kunnan lunastushakemuksen kohteena oleva kiinteistö ”on jo voimassa olevan asemakaavan mukaisessa käytössä, eikä yleisen tarpeen voitu katsoa vaativan kiinteistön lunastamista kunnalle”.


Vertailuksi Laukaan avovankila, nyk. Jyväskylän vankila:

Vankilan muutto Jyväskylän Tourulaan on alkanut – kaikille vangeille tulee jalkaan sähköinen valvontapanta

Tätä samaa ajatuskulkua, kuin Janakkalan kohdalla on YM soveltanut, tulee soveltaa myös Jyväskylän Tourujokivarren eri asemakaavamuutos- ja rakennushankkeissa sekä Tourujokikunnostuksessa.

Ihmettelen, miksi tätä Janakkalan kunnan kohdalle YM:n soveltamaa periaatetta ei ole noudatettu Laukaan avovankilan, nyk. Jyväskylän vankilan kohdalla, kun se tuotiin väkivalloin Tourujoen rantaan Kehä Vihreän -reitille, viheralueeksi yleiskaavassa merkitylle ja K-S:n ”vanhassa” maakuntakaavassa maisema- ja luonnonsuojelualueelle merkitylle alueelle? K-S:n uudistettu maakuntakaavahan sai lainvoiman Tourujokialueella – myös avovankilan alueella – vasta tammikuun lopulla 2020.

Ko. Rise-avovankilan tontti, Ramoninkadun tontti, oli voimassa olevassa 11/2016 lainvoiman saaneessa yleiskaavan ja sen teemakartan mukaisessa käytössä eli viheralueena.

27.3.2017 avovankilalle räätälöidyn asemakaavamuutoksen, jolla avovankilahanke tontille hyväksyttiin (ilman lainmukaista kilpailutusta ja hankintalain vastaisesti), olisi tullut noudattaa yleis- ja maakuntakaavan ohjausvoimaa nimenomaan asemakaavamuutostilanteessa ja kulttuurihistoriallisella alueella ”vanhassa” K-S:n maakuntakaavassa ja RKY-kohteiden läheisyydessä.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto toimi lainvastaisesti hyväksyessään 27.3.2017 Ramoninkadun tontille avovankilan, vaikka se oli jo voimassaolevien eri kaavatasojen mukaisessa käytössä. Viimeksi Ramoninkadun 4:n tontille oli kaavailtu yrityspuistoa, mutta lähiasukkaiden vastustus sen kaatoi sekä kallis paalutussuunnitelma, (joka nyt rahastettiin valtiolta).

Ja jos asiaa enemmän vielä avataan, niin avovankilan kaavakuulemisten alun aikaan Ramoninkadun tontti vielä sijaitsi K-S:n ”vanhan” maakuntakaavan ns. valkoisella alueella ja yli 13 vuotta vanhalla asemakaava-alueella, jolle oli Tourulan vanhan tilan tulipalon jälkeen jäänyt kaavamerkinnät: ma ja s1  – maisemansuojelua ja liito-oravien ja komean vanhan kuusirivin vuoksi luonnonsuojelua tarkoittavat merkinnät.

Lisäksi edellisistä  kaavamerkinnöistä saattoi huomata, että tontilla 1/2 sallituista krs-neliöistä olisi tullut rakentaa maan alle. Nyt Ramoninkadun 4:n eli Rise-avovankilan tontilla törröttää 3-kerroksinen kauko- ja lähimaisemaan täysin sopimaton vankilarakennus, vain 20 metriä junaradasta, junien melualueella ns. naapuruussuhdelakia ja vankien korvia rikkoen ja liito-oravat on häädetty alueelta evakkoon..

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu