Kuntalaiset, älkää hurmaantuko kuntien kaavapolitiikassa uuteen metsäkompensaatioon, metsäarvojen aikadiskonttaukseen ym. ”mukavaan”

Kuntalehden 18.11.2021 verkkoartikkelista huomasin, että Lahti on nyt 1. kaupunki Suomessa, joka toteuttaa ns. ekologisen kompensaatiohankkeen.

Hankkeen osana Lahden kaupungin kerrotaan hyvittävän taloudellisen toiminnan aiheuttamaa luontoheikennystä parantamalla luonnon tilaa toisaalla eli tässä ko. pilottihankkeessa Kytölä II -pientaloalueen rakentamisesta aiheutunutta luontoheikennystä kompensoidaan säilyttämällä Alvojärven alueen rantametsää.

Kuntalehden artikkelin mukaan ”Onnistuneesti toteutettuna ekologinen kompensaatio tuottaa mitattavissa olevan hyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja auttaa rajoittamaan taloudellisesta toiminnasta aiheutuvat luontoheikennykset mahdollisimman vähäisiksi.”

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori Markku Ollikaisen sanotaan tiedotteessa esittäneen vertauksen, että ”ekologiset kompensaatiot tuovat pilaaja maksaa -periaatteen luontokadon hillitsemiseen samalla tapaa kuin saastuttaja maksaa –periaate ohjaa päästöjen vähentämiseen”.

Onko Ollikaisen vertaus oikeaan osuva?

Ihan en nyt ymmärrä tätä ekologisen kompensaation logiikkaa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka Jyväskylän lähitulevassa suunnitellut kaavoitus- ja rakennushankkeet luonnon monimuotoisuusarvoiltaan korkeissa kohteissa Jyväskylässä, Tuohimutka ja Jokela:

16 / Tuohimutkanrinne, asemakaava

42/ Jokelantie, asemakaava

Vireillä olevat muut asemakaavat Jyväskylässä

Kenellä olisi edes oikeus esittää ja asettaa vastakkain esimerkiksi Jyväskylän Tuohimutkassa asuvien asukkaiden lähimetsä- ja virkistysalueen säilyttämistä ja Palokassa ja Jokelassa asuvien asukkaiden ja luontoharrastajien joki- ja rantamaiseman säilyttämistä?

Tilanne on lähtöasetuksiltaan jo täysin epäoikeudenmukainen: eihän kaupunkilaiset haluaisi missään päin kaupunkia luopua omista lähimetsistään!

Minkä sormen sinä annat katkaista?

Edellä kuvattua Jyväskylän tilannetta voi hyvin verrata seuraavaan. Mitä Sinä vastaisit, jos Sinulta kysyttäisiin, minkä sormen annat katkaista, jotta ei sitten tarvitsisi leikata kaikkia sormia, kun me olemme nyt päättäneet – vai EU:ko päätti – että taloudellisesti ja ekologisesti olisi hyvä vähentää yksi sormista pois, jotta siitä ei taloudellisista säästösyistä tarvitsisi leikata kynttä ja ekologisista syistä sen sormen kynttä ei myöskään tarvitsisi kynsilakalla lakata. Mitä vastaisit kysyjälle?.. (Älkää, please, takertuko ensimmäiseksi sukupuolitematiikkaan..)

Vastattuasi edellä olevaan voit seuraavaksi alkaa eläytyä myös katkaistun sormen kautta saadun hyödyn aikadiskonttaukseen: mikä on katkaistun sormen ja lakkaamattoman kynnen painoarvo lähempänä nykyhetkeä tai suhteessa tulevaisuuden hyötyyn? 😉

Entäpä aikadiskonttaus, jos saat säilyttää kaikki sormesi? 🙂

 

 

0

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu