Kuntien ylimmän tilivelvollisen johdon tulee korruptiontorjunnassa hyödyntää riippumatonta sisäistä tarkastusta.

Korruption torjunnassa voidaan kehittyä, kun ylin tilivelvollinen johto osoittaa toiminnallaan sitoutumisen hyvän hallinnon mukaiseen ja läpinäkyvään toimintaan, sekä hyödyntää korruptiontorjunnassa riippumatonta ja asiantuntevaa sisäistä tarkastusta. (Oikeusministeriön julkaisuja 2022:9).

—

Sivu 43 – 44:

Selvittämis- ja perusteluvelvollisuuden lainmukainen noudattaminen edellyttää tosiseikkojen huolellista selvittämistä ja esittämistä hankintapäätöksen perustaksi. Erityisesti kynnysarvon ylittävissä suorahankintapäätöksissä tosiseikkojen sekä sovellettavien hankintalain säännösten esittäminen on voinut olla valikoivaa, jolloin osa hankintalaissa säädetyistä suorahankinnan edellytyksistä on voitu tietoisesti jättää selvittämättä.

Vaikutusvallan väärinkäyttö voi ilmetä siten, että säädetyistä suorahankinnan edellytyksistä esitetään päätöksen perusteluissa vain ne, joiden täyttyminen voidaan näennäisesti osoittaa. Tällöin voidaan tietoisesti jättää esittämättä suorahankinnan edellytykset, joiden täyttymistä ei voida lainkaan osoittaa. Päätöksestä puuttuva olennainen tieto vaikeuttaa päätöksen lainvastaisuuden havaitsemista. Suorahankinnan perusteet eivät edellä kuvatussa tilanteessa täyty, mutta hankintapäätös on voitu kuitenkin pyrkiä kirjoittamaan siten, että suorahankinnalle olisi asianmukaiset perusteet. Mainituissa tilanteissa kunta on voinut myös jättäätekemättä ilmoituksen aiotusta suorahankinnasta ennen hankintasopimuksen tekemistä, jotta siihen ei puututtaisi.

Hankintalain mukaan hankintayksikön on tehtävä EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa jälki-ilmoitus. Euroopan unionin komissio on Julkisten hankintojenneuvontayksikön mukaan Suomen osalta kiinnittänyt huomiota siihen, että EU-kynnysarvot ylittävistä suorahankinnoista ei tehdä jälki-ilmoituksia. Ilmoitusvelvollisuutta jätetään usein noudattamatta tilanteissa, joissa hankintapäätöksentekijä on itsekin voinut tunnistaa suorahankintaperusteiden olevan puutteelliset. Tilanne on oikeudellisesti erityisen ongelmallinen, mikäli voidaan osoittaa, että virkavelvollisuuteen liittyviä säännöksiä ja määräyksiä sekä huolellisuusvelvoitetta on päätöksenteossa rikottu tahallaan.

Perusteettomien suorahankintojen riskialueita ovat erityisesti ICT-hankinnat ja rakentamispalvelut, joissa toistuvat lisätilaukset ja olennaiset sopimusmuutokset ovat yleisempiä. Suorahankintana tehtäviin lisätilauksiin liittyy velvoite perustella ja osoittaa hankintalaissa säädettyjen perusteiden täyttyminen. Markkinaoikeuden ja Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuista (esim. KHO:2019:10) voidaan havaita, että hankintayksiköt eivät oleaina selvittäneet ja osoittaneet suorahankintaa, lisähankintaa tai sopimuksen muuttamista oikeuttavia syitä. Sisäinen tarkastus voisi edistää hankintakulttuurin lainmukaisuutta kohdentamalla tarkastuksia kynnysarvon ylittävien suorahankintojen ja jälki-ilmoitusten tekemisen valvonnan tehokkuuteen” – –

Lähde: Korruptiontorjunta kunnallishallinnossa ”Askelmerkkejä hyvään hallintoon”(Oikeusministeriön julkaisuja, 2022:9, Selvityksiä ja ohjeita)

—