Kysymys AOK:lle: Entä jos ko. vastaajalle säädettyä ankarampi rangaistus olisi ehtinyt aiheuttaa merkittävää vahinkoa? Korvaukset?
Lakiin otettavaksi ehdotettu muutoksenhakukielto on aina perusteltava hallituksen esityksessä 685.
—
Päätös 28.8.2024 OKV/138/30/2024
OKV/138/30/2024-OKV-6
Vastaajan tuomitseminen tekohetkellä säädettyä ankarampaan
rangaistukseen
– – Asiassa virhe on tullut korjatuksi, kun korkein oikeus on käräjätuomarin hakemuksesta purkanut käräjäoikeuden tuomion vastaajalle määrätyn yhdyskuntapalvelun osalta ja oikaissut tuomiota. Virheestä ei näin ollen aiheutunut asiassa haitallisia täytäntöönpanoseuraamuksia. Käräjätuomarin menettelyä asiassa on tutkittu laillisuusvalvonnallisesti toimituttamatta asiassa esitutkintaa.
Käräjäoikeuden laamannin lausunnossaan asiankäsittelyjärjestelmien kehittämistarpeista toteaman osalta viittaan apulaisoikeuskanslerin 21.2.2024 asiassa dnro OKV/923/30/2023 antaman päätöksen kohdassa 3 todettuun. – –
- Valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 6 §:n 1 momentin mukaan, jos virkamies, julkisyhteisön työntekijä tai muu henkilö julkista tehtävää hoitaessaan on menetellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, oikeuskansleri voi antaa asianomaiselle huomautuksen vastaisen varalle, mikäli hän ei harkitse olevan tarvetta syytteen nostamiseen.
—
Nyt tulisi lakiin ja perustuslakiin kiireellisesti selvästi ja tyhjentävästi määritellä se, mitä tarkoitetaan
- virkamiehellä
- julkisyhteisön työntekijällä
- muulla henkilöllä julkista tehtävää hoitaessaan
—
Jos esim. yksityiset sote-toimijat ja sote-hoitolaitokset hoitavat heille julkisen terveydenhuollon kanssa sovitulla ostosopimuksella heille siirrettyä julkista tehtävää, niin eikö oikeuskanslerin t u l e a n t a a yksityiselle sote-toimijalle huomautus lainrikkomisesta sen havaitsessaan hänelle jätetyssä kantelussa?
Tai eikö oikeuskanslerin tule nostaa syyte, jos em. yksityiselle siirretyssä julkisen tehtävän hoidossa menetellään törkeän lainvastaisesti – jopa rikollisesti – ja siitä on aiheutunut kantelijalle merkittävästi vahinkoa?
Entä jos oikeuskansleri ei näin toimi – ei anna huomautusta eikä eikä nosta syytettä? Mikä avuksi? Voisiko apulaisoikeuskansleri ystävällisesti vastata po. kysymyksiini julkisuudessa?
Tai voisiko AOK ystävällisesti antaa vastauksensa OKV:lle jättämiini kanteluihini omassa – julkisen hoitotehtävän siirtoa yksityiselle sote-toimijalle – koskevassa asiassani, jossa jättämäni kantelut ja asiavirheiden oikaisupyyntöni (selvittämättä jätetyt muutoksenhakuasiat) OKV:ssä ilmoituksen mukaan vain arkistoidaan – niihin aineellisoikeudellisesti mitään minulle vastaamatta?
—
”Valtion vastuuseen perustuva vahingonkorvaus” (tekstin tummennukset omia)
Valtion virkamiehen tai viranomaisen virheestä tai laiminlyönnistä voi aiheutua vahinkoa, josta valtio vastaa vahingonkorvauslain (412/1974) tai jonkin erityislain nojalla.
VALTIOKONTTORI KÄSITTELEE PÄÄSÄÄNTÖISESTI SEURAAVIA VAHINKOJA
* Tosiasiallisessa hallintotoiminnassa aiheutunut vahinko
* Julkisen vallan käyttämisessä aiheutunut vahinko
* Tuottamuksesta riippumattomaan ankaraan vastuuseen perustuva vahingonkorvausasia
VALTIOKONTTORI EI KÄSITTELE SEURAAVIA VAHINKOJA
Esine- tai varallisuusvahinkoa koskevan korvausvaatimuksen käsittelee vahingon aiheuttanut viranomainen silloin, kun korvausvaatimus koskee:
* Puolustusvoimien toiminnassa kiinteistölle aiheutunutta vahinkoa
* Sotilaallisesta kriisinhallinnasta johtuvaa vahinkoa
* Poliisin toiminnassa aiheutunutta vahinkoa
* Rajavartiolaitoksen toiminnassa aiheutunutta vahinkoa
* Ulosotossa aiheutunutta vahinkoa
* Maanmittaustoimituksessa aiheutunutta vahinkoa tai Maanmittauslaitoksen ylläpitämien rekistereiden virheestä tai puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa
* Verotukseen perustuvaa vahinkoa
* Tullin kantamien tullien, verojen ja maksujen määräämisessä aiheutunutta vahinkoa
* Liikenneväylien ylläpidosta aiheutunutta vahinkoa.
Muuten näiden viranomaisten toiminnasta aiheutuneet (ml. henkilövahinkoa ja kärsimystä koskevat) korvausvaatimukset käsitellään Valtiokonttorissa.
Valtiokonttorilla EI OLE lainkaan toimivaltaa asioissa, joissa vahingon on aiheuttanut oikeuskanslerinvirasto tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Näitä koskevat korvausvaatimukset osoitetaan kyseiselle viranomaiselle.
Valtiokonttorilla EI OLE myöskään toimivaltaa
* sopimukseen,
* valtion palvelussuhteeseen taikka
* julkisista hankinnoista annettuun lakiin (348/2007) perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen käsittelyyn.
Valtiokonttorin korvausasiassa vahingonkorvauslain perusteella antama päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen. Tarvittaessa vahinkoa kärsinyt voi nostaa valtiota vastaan korvauskanteen yleisessä tuomioistuimessa riita-asioista säädetyssä järjestyksessä.” – –
https://www.valtiokonttori.fi/palvelut/korvaus-ja-vahinkopalvelut/valtion-vastuuseen-perustuva-vahingonkorvaus/#yleista_missa-tilanteissa-vahingonkorvausta-voidaan-myontaa
—
Huom. edellä ”Valtiokonttorin korvausasiassa vahingonkorvauslain perusteella antama päätös ei ole muutoksenhakukelpoinen.” Missä ajantasaisessa laissa tai perustuslaissa (hallituksen esityksissä) on asialle perustelut?
Vrt. perustuslain 21 § ja 22 §
21 §
Oikeusturva
Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.
Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla.
22 §
Perusoikeuksien turvaaminen
Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.
108 §
Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
109 §
Eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävät
Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeusasiamies valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista.
Oikeusasiamies antaa joka vuodelta kertomuksen toiminnastaan sekä lainkäytön tilasta ja lainsäädännössä havaitsemistaan puutteista eduskunnalle.
110 §
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen syyteoikeus ja tehtävien jako
Syytteen nostamisesta tuomaria vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa päättää oikeuskansleri tai oikeusasiamies. Nämä voivat ajaa syytettä tai määrätä syytteen nostettavaksi myös muussa laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa.
Oikeuskanslerin ja oikeusasiamiehen välisestä tehtävien jaosta voidaan säätää lailla, kaventamatta kuitenkaan kummankaan laillisuusvalvontaa koskevaa toimivaltaa.”
—
118 §
Vastuu virkatoimista
Virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta monijäsenisen toimielimen päätöksestä, jota hän on toimielimen jäsenenä kannattanut.
Esittelijä on vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, jollei hän ole jättänyt päätökseen eriävää mielipidettään.
Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka virkamieheltä tai muulta julkista tehtävää hoitavalta sen mukaan kuin lailla säädetään. Tässä tarkoitettua syyteoikeutta ei kuitenkaan ole, jos syyte on perustuslain mukaan käsiteltävä valtakunnanoikeudessa. (4.11.2011/1112)”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L10P118
Ilmoita asiaton viesti
—
Mitä tarkoitetaan sillä, että ”Valtiokonttorilla EI OLE lainkaan toimivaltaa asioissa, joissa vahingon on aiheuttanut oikeuskanslerinvirasto tai eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia. Näitä koskevat korvausvaatimukset osoitetaan kyseiselle viranomaiselle.”
Miten oikeuskanslerin v i r a s t o tai eduskunnan oikeusasiamiehen k a n s l i a voi aiheuttaa itsessään vahingon? Siis v i r a s t o ja k a n s l i a? Molemmat koostuvat virkahenkilöistä.
Tarkoitetaanko tässä Valtiokonttorin antamassa ohjeessa ”oikeuskanslerinvirastolla ja oikeusasiamiehen kanslialla f y y s i s t ä t o i m i p a i k k a a
ja/tai niiden s ä h k ö i s t ä a s i a k a s p a l v e l u k a n a v a a , vai mitä sillä tarkasti tarkoitetaan?
Ko. verkkosivuilla oleva Valtiokonttorin ohjeistus valtion vahingonkorvausvastuusta, valtion virkamiesvastuiden hoitamiseksi ja yksilön perusoikeuksien toteuttamiseksi ja turvaamiseksi, jää kaiken kaikkiaan kovin epäselväksi, eikä se anna lakiviittauksia ohjeilleen.
Yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista kun tulee säätää lailla PL 2,3 §.
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. myös alla oleva 31.8.2024 US Puheenvuoro-blogini samaan asiakokonaisuuteen liittyvänä:
”Onko Valtiokonttoria koskevat lakimuutokset valmisteltu nyt siten, että ne voivat tulla voimaan jo 1.11.2024?”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/onko-valtiokonttoria-koskevat-lakimuutokset-valmisteltu-nyt-siten-etta-ne-voivat-tulla-voimaan-jo-1-11-2024/
—
Onko minulla siis v a s t a 1.11.2024 jälkeen lakiin perustuva oikeus hakea Valtiokonttorilla käsittelyssä jo 2013 ja 2024 uudelleen olleiden, mutta evättyjen, vahingonkorvausasioideni oikaisuja Valtiokonttoria koskevien 1.11.2024 voimaan astuvien lakimuutosten turvin?
En voi odottaa enää kahta kuukautta(!) Olen odottanut jo vuosia, vuosia..
Asiani tulee käsitellä h e t i PL 21 § ja 22 § mukaisesti ilman aiheetonta viivästystä puolueettomassa tuomioistuimessa tai muussa puolueettomassa menettelyssä (esim. tuomioistuinsovittelussa) ilman käräjöintiä ja ilman riita-asioiden virallisia vuosikausia kestäviä oikeusprosesseja; ja siinä tulee nyt valtion isännän vastuu -periaatteella hoitaa asia välittömästi kuntoon.
Valtio voi sen jälkeen periä itse takautumisoikeuden perusteella muiden puolesta maksamiaan vahingonkorvauksia vahingonaiheuttaneilta valtion virkamiehiltä, julkisoikeudellisilta laitoksilta tai muilta julkista (lailla siirrettyä!) valtaa käyttäneiltä tahoilta ja henkilöiltä.
Ilmoita asiaton viesti
—
”Oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri
Valtioneuvoston oikeuskansleri on riippumaton, ylin laillisuusvalvoja eduskunnan oikeusasiamiehen ohella. Oikeuskanslerin nimittää tasavallan presidentti. Oikeuskanslerin tehtäviä hoitavat myös presidentin nimittämä apulaisoikeuskansleri ja presidentin määräämä apulaisoikeuskanslerin sijainen.
Oikeuskanslerilla on yksinään päätösvalta kaikissa virkaansa kuuluvissa asioissa. Apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeuskanslerin sijainen ratkaisevat käsiteltävikseen kuuluvat asiat samalla vallalla kuin oikeuskansleri. Oikeuskansleri johtaa oikeuskanslerinvirastoa.
Oikeuskansleri ratkaisee ensisijaisesti asiat, jotka koskevat
eduskuntaa
tasavallan presidenttiä
valtioneuvostoa ja sen jäseniä sekä ministeriöitä
ylimpiä virkamiehiä
oikeuskanslerinvirastoa
kansainvälistä yhteistoimintaa ja kansainvälisiä asioita
Euroopan unionin asioiden kansallista valmistelua
asianajajien valvontaa
oikeuskanslerin lausuntoja
periaatteellisia tai laajakantoisia kysymyksiä.
Apulaisoikeuskansleri ratkaisee asiat, jotka eivät ensisijaisesti kuulu oikeuskanslerille. Käytännössä apulaisoikeuskansleri ratkaisee suurimman osan kanteluasioista. Apulaisoikeuskansleri valvoo tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta muun muassa käsittelemällä kanteluita ja tekemällä laillisuusvalvontakäyntejä. Lisäksi apulaisoikeuskansleri tarkastaa valtioneuvoston pöytäkirjat. Apulaisoikeuskansleri toimii myös oikeuskanslerin sijaisena, ja tällöin hänen tehtäviään hoitaa apulaisoikeuskanslerin sijainen.
Oikeuskanslerina toimii oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti ja apulaisoikeuskanslerina oikeustieteen tohtori, varatuomari Mikko Puumalainen. Apulaisoikeuskanslerin sijaisena toimii oikeustieteen lisensiaatti, varatuomari Petri Martikainen.
Oikeuskansleria koskeva lainsäädäntö
Oikeuskanslerin tehtävät perustuvat lakiin. Lue oikeuskansleria koskevat säännökset ja määräykset alla olev[asta linkistä]:
– Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, pykälät 69, 108-113, 115 ja 117 (Finlex)
– Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 25.2.2000/193 (Finlex)
– Laki valtioneuvoston oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta 13.5.2022/330 (Finlex)
– Oikeuskanslerinviraston työjärjestys (pdf)
https://oikeuskansleri.fi/oikeuskansleri-ja-apulaisoikeuskansleri
—
Voiko kantelija vaatia, että hänen kantelunsa tutkii apulaisoikeuskansleri tai apulaisoikeuskanslerin sijainen, jos oikeuskansleri ei itse tutki asiaa?
Tai voiko kantelija vaatia kantelunsa tutkimista EOA:llä, jos kukaan edellä mainituista ei kantelua tutki?
Mistä ylipäätään kantelija voi etukäteen edes tietää, tullaanko hänen kantelunsa – tai oikaisuvaatimuksensa – joskus tutkimaan? Odottavan aika on pitkä..
Mihin lakiin perustuu oikeus arkistoida laillisuusvalvojalle jätetty kantelu, vastaamatta siihen mitään?
Edellä todetaan, että ”Oikeuskanslerin tehtävät perustuvat lakiin.”
Ilmoita asiaton viesti