Lain esitöiden lausumalle ei voi antaa oikeuslähteen merkitystä, jos se on ristiriidassa lain tai yleisten oikeusperiaatteiden kanssa
Alla WinCapita-klubiin liittyviä oikeustapauksia 2014 ja 2024. Muuttuuko lain ”henki ja tarkoitus” kun niitä sovelletaan ”ajassa”?
Kestävätkö lait aikaa?
Lain ratiolla (ratio legis) tarkoitetaan, ei subjektiivista eikä historiallista vaan tulkintahetkistä, kaikki asianhaarat huomioon ottaen muodostettua käsitystä lain tarkoituksesta. (I-SHO:2024:7)
—
Ks. 20.8.2024 annettu I-SHO:2024:7
– – Oikeuskirjallisuudessa (Virolainen – Martikainen, emt. s. 393, 394 ja 396) on lisäksi todettu, että lain tarkoitusta etsiessään tuomari ei ole sidottu lainsäätäjän tarkoitukseen, jonka asemesta voidaan puhua lain objektiivisesta, rationaalisesta tarkoituksesta eli lain ratiosta (ratio legis). Sillä tarkoitetaan, ei subjektiivista eikä historiallista vaan tulkintahetkistä, kaikki asianhaarat huomioon ottaen muodostettua käsitystä lain tarkoituksesta. Ratio legistä muodostettaessa lainsäätäjän tarkoitus on ainoastaan yksi argumentti muiden kysymykseen tulevien oikeuslähdefaktojen (ennakkopäätökset, oikeuskirjallisuus, reaaliset näkökohdat jne.) joukossa. Kun tuomari voi kantaansa perustellen poiketa joskus jopa lain sanamuodosta, on hänellä toki oikeus päätyä oikeuskysymyksen ratkaisussa ja laintulkinnassa toisenlaiseen kannanottoon kuin esitöissä on ilmaistu. Esitöistä poikkeavan kannan tueksi esitettävien perustelujen tulee luonnollisesti olla hyvät ja seikkaperäiset. (tekstin tummennus oma).
Korkeimman oikeuden ratkaisussa (KKO 2014:73) on otettu kantaa kysymykseen menettämisseuraamuksen kohtuullistamisesta. Korkein oikeus on ratkaisunsa 27 kohdassa todennut, että rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on samalla ollut sijoittamansa varat menettäneille klubin jäsenille aiheutunutta vahinkoa. Vahingon kattamiseksi he voivat rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisesti hakea valtiolta suoritusta menettämisseuraamusten täytäntöönpanolla saaduista varoista. Menettämisseuraamuksen täytäntöönpanon avulla hyvitetään näin ollen niitä, jotka ovat kärsineet vahinkoa samojen A:n syyksi luettujen rikosten johdosta. Rikoshyödyn menettäminen täysimääräisesti toteuttaa näin ollen sääntelyn taustalla olevaa pyrkimystä eliminoida rikoksen vaikutuksia. – – (tekstin tummennus ja suoralinkki omia)
Ks. 20.8.2024 annettu I-SHO:2024:7 -ratkaisu alla lähdelinkissä.
Onko lain tulkinta sama, jos po. hakijoina olisivat esim. Vastaamon tietosuojamurron uhrit?
Eikö yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista (yksilön maksuvelvollisuus; vrt. 11.9.2024 annettu KHO:2024:101-päätös) tulisi pyrkiä aina säätämään lailla (PL 2,3 §; PL 80 § ja 81 §), jotta ei tarvitsisi niin paljon jättää tuomioistuinten tulkinnalle ”tilaa” ja ”varaa”.
Mikä on muutoksenhakijalla oleva oikeusturva ja luottamuksensuoja saada omassa asiassaan lopulta lainvoimainen, muiden hallinnossa asioivien kanssa oleva PL 6 §:n mukainen yhdenvertainen ja nimenomaan lopulliseksi tarkoitettu päätös?
Muutoksenhakija kun ei voi tähdätä ”liikkuvaan maaliin” – ts. seurata alati uusia tuomioistuimista saatuja (ennakko-)päätöksiä. Ja varsinkin kun tuomioistuimien käsittelyt saattavat kestää laajan asiakokonaisuuden ratkaisemiseksi jopa useita vuosia..
—
11.9.2024 annettu KHO:2024:101-päätös:
– – ”Korkein hallinto-oikeus totesi, että hallinnolliselle seuraamukselle asetettava täsmällisyyden ja selkeyden vaatimus huomioon ottaen suojatien paikka ei voi pysäköintivirheen toteamisen ja pysäköintivirhemaksun määräämisen kannalta vaihdella kulloistenkin sääolosuhteiden mukaan. Ainoastaan tiemerkinnän oli katsottava osoittaneen suojatien etureunan. Asiaa ei ollut arvioitava toisin sen perusteella, että tiemerkintä oli ollut pysäköintivirhemaksun määräämisajankohtana lumen peittämänä. Pysäköintivirhemaksu oli poistettava.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1725866839824.html
–
Siis voiko – vai eivätkö voi – tuomioistuimista saatavat päätökset vaihdella ”kulloistenkin sääolosuhteiden” mukaan?
Luetaanko ”sääolosuhteisiin” esim. kulloinenkin vallassa oleva hallituskokoonpano, tuomioistuinten ja esittelijöiden ratkaisukokoonpanot, tuomioistuinten omat sisäiset hallintosäännöt ja -määrykset ja tehtäväjaot, ym. väliaikaisuudet ts. ”sääolosuhteet” kulloisessakin päätöksenteossa?
”Jos sääolosuhteiden” sallitaan vaikuttavan ”ajassa”, niin silloinhan tuomioistuimissa asioita esittelijöille ja tuomareille jakavat esimiehet ja päällikköt voivat ohjata näitä ”sääolosuhteita” omalla persoonallisella tavallaan jo siinä vaiheessa kun juttuja jaetaan ratkaistaviksi.
Hallinnon sisäiset omat määräykset ovat käsittääkseni kuitenkn toissijaisia, jos ne lakia alemman asteisina ovat ristiriidassa tai ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.
EU-oikeus ei käsittääkseni vaadi ilmeistä ristiriitaa.
Ilmoita asiaton viesti
—
Alla kovasti tänään keskusteluttanut aihe:
Ks.
”Toimeentulotuki
12.08.2024”
s. 31:
”1.3.4.1 Yksityishenkilön avustukset, tilillepanot ja
lainat
”Sukulaisen tai muun yksityishenkilön tekemät tilillepanot otetaan tulona huomioon. Rahan tulolähteellä tai sillä, että suoritukset on annettu lainaksi, ei yleensä ole merkitystä.
Yksityishenkilöiden avustuksista otetaan tulona huomioon yksin asuvalta 50 euron ja toimeentulotukiperheeltä 100 euron yli menevä osuus. Käteistalletuksista ei tehdä vähennystä.
Esimerkki
Anni saa syntymäpäivälahjaksi elokuussa veljeltään 40 euroa. Koska Annin saama tulo 40 euroa on määrältään vähäinen, alle 50 euroa, ei sitä huomioida hänen tulonaan.
Veljeltä saamansa 40 euron avustuksen lisäksi myös Annin äiti on päättänyt lahjoittaa Annille elokuussa 40 euroa. Elokuussa saatujen yhteenlaskettujen avustusten määrä on 80 euroa, joka ylittää vähäiseksi katsottavan määrän, 50 euroa. Näin ollen kyseiset tulot yhteensä 80 euroa huomioidaan Annin laskelmalla tulona siltä osin kuin ne ylittävät 50 euroa eli hänen tulokseen huomioidaan 30 euroa.
Avustukset ja tilillepanot huomioidaan niiden maksukuukaudelle tuloksi ja tulo voidaan jaksottaa tai vyöryttää.
Yksityishenkilöltä saatua lainaa ei kuitenkaan huomioida tulona siltä osin, kun se on saman kalenterikuukauden aikana maksettu takaisin tai hakija on luotettavasti selvittänyt käyttäneensä sen toimeentulotuessa hyväksyttävään tarkoitukseen, kuten vuokravakuuteen. Jos hakija esittää velkakirjan ja lainan takaisinmaksu on todennettavissa etuusjakson aikana, voidaan laina jättää tältä osin tulona huomiomatta.
Velkakirjaa ei yleensä edellytetä, jos lainan takaisinmaksu on todettavissa tiliotteelta.
Lue lisää Yksityiset tilillepanot, avustukset ja lainat.” – –
https://www.kela.fi/etti/Toimeentulotuki.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. myös
”Perustoimeentulotukeen vaikuttavat varat”
– – ”Toimeentuloa turvaava omaisuus
Toimeentulotuen yhtenä tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista selviytymistä. Siksi Kela ei vaadi myytäväksi omaisuutta, joka on tarpeen sinun tai perheesi toimeentulon turvaamiseksi.
Perustoimeentulotukea myönnettäessä ei varoina huomioida:
– hakijan tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa tarpeellisia työ- tai opiskeluvälineitä
– alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen perusosansa ja muut perusmenonsa muita sellaisia varoja, jotka ovat tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi:
Esim. jos perheessä oleva auto on tarpeen työn vuoksi ja toimeentulon turvaamiseksi.”
https://www.kela.fi/toimeentulotuki-varat-jotka-vaikuttavat
Ilmoita asiaton viesti
—
Eikö näistäkin em. perusteista tulisi säätää lain tasolla?
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2021:129
Toimeentulotuki – Toimeentulotuen myöntäminen – Perustoimeentulotuki – Käytettävissä olevat varat – Pankkitili – Säästöt – Toimeentulotuen viimesijaisuus – Kansaneläkelaitos
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1631179979332.html
Ilmoita asiaton viesti
– –
KHO:2021:129
– – ”Toimeentulotuen tarvetta ratkaistaessa tuloina ja varoina otetaan huomioon kaikki henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat lukuun ottamatta toimeentulotuesta annetun lain 11 ja 12 §:ssä säädettyjä poikkeuksia.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/ennakkopaatokset/1631179979332.html
—
Ks. alla
30.12.1997/1412
Laki toimeentulotuesta
11 §
Huomioon otettavat tulot
Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot.
Tuloina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1) vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia;
2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; (29.12.2005/1218)
3) tuloja siltä osin kuin ne vastaavat työmatkamenoja ja muita työssäkäynnistä aiheutuvia menoja;
4) äitiysavustuslain (477/1993) mukaista äitiysavustusta eikä vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista etuutta; (11.5.2007/583)
5) työttömyysturvalaissa ja työvoimapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 b §:ssä tarkoitettua korotusosaa ja korotettua ansio-osaa, mainitussa pykälässä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja mainitun luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta eikä viimeksi mainitun lain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotusosaa; (23.3.2023/411)
L:lla 411/2023 muutettu 5 kohta tulee voimaan 1.1.2025. Aiempi sanamuoto kuuluu:
5) työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusraha-etuuksista annetussa laissa (566/2005) tarkoitettua ylläpitokorvausta, työttömyysturvalain 6 luvun 3 §:ssä tarkoitettua korotusosaa ja korotettua ansio-osaa, mainitussa pykälässä tarkoitetun korotetun ansio-osan ja mainitun luvun 2 §:n 1 momentissa tarkoitetun ansio-osan erotusta eikä viimeksi mainitun lain 7 luvun 5 §:ssä tarkoitettua työmarkkinatuen korotusosaa; (9.12.2022/1023)
6) 6 §:n 3 momentissa tarkoitettuja korvauksia ja tuloja; (9.12.2022/1023)
7) lastensuojelulain (417/2007) 35 §:ssä ja 36 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua taloudellista tukea sekä 76 a §:ssä tarkoitettua taloudellista tukea asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi jälkihuollossa; (19.12.2018/1172)
8) opintotukilain (65/1994) 11 §:n 7 momentin mukaan maksettavaa opintorahan oppimateriaalilisää. (19.12.2018/1172)
9 kohta oli väliaikaisesti voimassa 9.12.2022–31.12.2022 L:lla 984/2022. (9.12.2022/984)
(28.1.2005/49)
Sen lisäksi, mitä 2 momentissa säädetään, tulonsaajan ansiotuloista jätetään ottamatta huomioon 150 euroa kuukaudessa. (9.12.2022/1023)
TyöttömyysturvaL 1290/2002 6 luvun 3 b § on kumottu L:lla 1081/2016, ks. TyöttömyysturvaL 1290/2002 6 luku 3 §.
12 §
Huomioon otettavat varat
Varoina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten toimeentulotukea myönnettäessä käytettävissä olevat varat.
Varoina ei kuitenkaan oteta huomioon:
1) henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa;
2) tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä;
3) alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; eikä (29.12.2005/1218)
4) muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi.
—
Huom. edellisestä 12 §:stä kohta 2) alla:
”2) alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan 7 ja 7 c §:n nojalla huomioon otettavat menot; (29.12.2005/1218)”
ja edelleen
”7 § (9.12.2022/1023)
Perustoimeentulotuki
Perustoimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettaviin perusosalla katettaviin menoihin (perusosa) kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon muut kuin perusosaan sisältyvät asumis-, terveydenhuolto- ja muut menot, joista säädetään 7 a ja 7 b §:ssä.”
—
”7 c § (9.12.2022/1023)
Täydentävä toimeentulotuki
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta, lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita ja muita näihin verrattavia olosuhteita tai tarpeita.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1997/19971412
Ilmoita asiaton viesti