”Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista” -lain markkinavalvontaviranomaisena toimii Liikenne- ja viestintävirasto
”Kuulunko minä myös niihin ”vammaisiin”, joilla on oikeus yhdenvertaisena käyttää esteettömiä tuotteita ja palveluja? Mikä taho minua omassa arjessani puolustaa, kun koen alati epätasa-arvoa tarvitsemissani palveluissa ja useiden päivittäin tai kuukausittain käytettävien tuotteiden käytössä?” (Kuvituskuva. Kuvan lähde: clip art.)
—
Ks. 19.1.2023/102
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää lain soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden esteettömyyttä ja parantaa erityisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää yhdenvertaisesti tuotteita.
Tällä lailla pannaan täytäntöön tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/882, jäljempänä esteettömyysdirektiivi.
—
Esteettömyysvaatimusten markkinavalvonta
Tämän lain mukaisena markkinavalvontaviranomaisena toimii Liikenne- ja viestintävirasto. Markkinavalvontaviranomaisen tulee:
1) valvoa, että esteettömyysvaatimuksia noudatetaan;
2) valvoa, että talouden toimija on esteettömyysvaatimuksista poiketessaan tehnyt 7 §:ssä tarkoitetun arvion;
3) julkaista luettelo tuotteista, jotka eivät täytä esteettömyysvaatimuksia.
Markkinavalvontaviranomaisen on arvioitava tuotteen vaatimustenmukaisuus, jos sillä on syy olettaa, että tuote ei täytä esteettömyysvaatimuksia.
Jos markkinavalvontaviranomainen havaitsee puutteita esteettömyysvaatimusten noudattamisessa tai 7 §:ssä tarkoitetussa arviossa, sen tulee kehottaa talouden toimijaa korjaamaan havaitut puutteet.
Markkinavalvontaviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta Euroopan komissiolle ja muille jäsenvaltioille säädetään markkinavalvontalain 27 §:n 1 momentissa. Jos toinen jäsenvaltio tai komissio ei ole kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksesta esittänyt vastalausetta ilmoitetusta väliaikaisesta toimenpiteestä, markkinavalvontaviranomainen voi antaa asiassa lopullisen päätöksen tuotteen poistamisesta markkinoilta ja muista rajoittavista toimenpiteistä.
Muodollinen vaatimustenvastaisuus
Jollei 7 §:ssä säädetystä muuta johdu, markkinavalvontaviranomaisen on vaadittava talouden toimijaa korjaamaan vaatimustenvastaisuus, jos se havaitsee, että:
1) CE-merkintä on kiinnitetty 10 §:n vastaisesti;
2) CE-merkintää ei ole kiinnitetty;
3) EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu;
4) EU-vaatimustenmukaisuusvakuutusta ei ole laadittu oikein;
5) teknisiä asiakirjoja ei ole saatavilla tai ne eivät ole täydellisiä;
6) 11 tai 13 §:ssä säädettyä velvollisuutta ei ole noudatettu.
Jos vaatimustenvastaisuus jatkuu, markkinavalvontaviranomaisen on ryhdyttävä toimenpiteisiin tuotteen markkinoilla saataville asettamisen rajoittamiseksi tai kieltämiseksi tai sen varmistamiseksi, että tuote poistetaan markkinoilta.
Seuraamukset
Markkinavalvontalain mukaisista toimenpiteistä säädetään mainitun lain 3 luvussa.
CE-merkintärikkomuksesta säädetään CE-merkintärikkomuksesta annetussa laissa (187/2010)
—
”Laki eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista” -lain
”2 §
Lain soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan:
1) kuluttajansuojalain (38/1978) 1 luvun 4 §:ssä tarkoitettujen kuluttajien käyttöön tarkoitettuihin yleiskäyttöisiin tietokonelaitteistoihin ja tällaisten laitteistojen käyttöjärjestelmiin;
2) itsepalveluperiaatteella toimiviin maksupäätteisiin;
3) sellaisiin itsepalveluperiaatteella toimiviin pankkiautomaatteihin, matkalippuautomaatteihin ja lähtöselvitysautomaatteihin, jotka on tarkoitettu digitaalisten palveluiden tarjoamisesta annetun lain (306/2019), jäljempänä digipalvelulaki, 3 a luvussa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen;
4) sellaisiin tietojen tarjoamiseen käytettäviin vuorovaikutteisiin itsepalvelupäätteisiin, jotka on tarkoitettu digipalvelulain 3 a luvussa sekä kaupunki- ja esikaupunkiliikenteeseen kuuluvaan ja alueelliseen liikenteeseen kuuluvaan linja-auto- ja raideliikenteeseen tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen lukuun ottamatta ajoneuvojen, ilma-alusten, laivojen tai liikkuvan kaluston kiinteiksi osiksi asennettuja päätteitä;
5) sellaisiin sähköisiin viestintäpalveluihin käytettäviin kuluttajapäätelaitteisin, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia;
6) kuluttajapäätelaitteisiin, joissa on vuorovaikutteisia tietojenkäsittelyominaisuuksia ja joiden avulla käytetään audiovisuaalisia mediapalveluja;
7) sähköisiin lukulaitteisiin;
8) digipalvelulain 3 §:n 1 momentin 4 kohdassa ja 3 a luvussa tarkoitettujen palvelujen tarjoamiseen käytettäviin tuotteisiin.
3 §
Suhde muuhun lainsäädäntöön
Markkinavalvonnan, talouden toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön sekä unionin markkinoille tulevien tuotteiden valvonnan puitteista säädetään markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1020, jäljempänä markkinavalvonta-asetus. Markkinavalvonta-asetusta sovelletaan esteettömyysvaatimusten markkinavalvontaan siltä osin kuin siinä säädetään sen 2 artiklan 3 kohdassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/95/EY yleisestä tuoteturvallisuudesta soveltamisesta, 10 artiklan 2, 5 ja 6 kohdassa markkinavalvontaviranomaisen nimeämisestä, 11 artiklan 5 kohdassa testiraporttien ja 6 kohdassa muiden jäsenvaltioiden valvonnan tulosten hyväksymisestä, 14 artiklan 1 ja 2 kohdassa viranomaisten toimivallasta ja tehokkaasta valvonnasta, 17 artiklassa tietojen käytöstä ja ammatti- ja liikesalaisuuden suojasta, 18 artiklassa talouden toimijoiden menettelyllisistä oikeuksista, 22 artiklassa keskinäisestä avunannosta ja 34 artiklan 1, 3 ja 4 kohdassa unionin alueen tieto- ja viestintäjärjestelmistä.
Markkinavalvonnasta, markkinavalvonta-asetuksen 25–28 artiklan mukaisesta ulkorajavalvonnasta, valvontaviranomaisista ja muutoksenhausta valvontaviranomaisten päätöksiin säädetään eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetussa laissa (1137/2016), jäljempänä markkinavalvontalaki.
4 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) talouden toimijalla tuotteen valmistajaa, maahantuojaa, jakelijaa ja valtuutettua edustajaa;
2) mikroyrityksellä yritystä, jonka:
a) palveluksessa on alle 10 työntekijää; ja
b) vuosittainen liikevaihto on enintään 2 miljoonaa euroa tai jonka vuosittainen taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa;
3) yhdenmukaistetulla standardilla sellaista eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu Euroopan komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2023/20230102
—
HUOM!
Päällä olevassa ko. lain ”Määritelmät”-kohdassa olisi tullut olla myös ”vammaisen” määritelmä, jota tämä laki koskee.
Ilmoita asiaton viesti
—
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
– – (1) Tämän direktiivin tarkoituksena on lähentää jäsenvaltioiden lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat tiettyjen tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia, erityisesti poistamalla ja ehkäisemällä esteitä, joita tiettyjen esteettömien tuotteiden ja palvelujen vapaalle liikkuvuudelle aiheutuu jäsenvaltioiden erilaisista esteettömyysvaatimuksista. Näin voitaisiin lisätä esteettömien tuotteiden ja palvelujen saatavuutta sisämarkkinoilla ja parantaa asiaankuuluvien tietojen esteettömyyttä.
(2) Esteettömistä tuotteista ja palveluista on suurta kysyntää, ja niiden henkilöiden määrän, joilla on jokin vamma, ennakoidaan kasvavan huomattavasti. Kun tuotteista ja palveluista tehdään esteettömämpiä, yhteiskunnasta tulee osallistavampi ja vammaisten henkilöiden itsenäinen elämä helpottuu. Tässä yhteydessä olisi pidettävä mielessä, että unionissa vammaisuus on yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa.
(3) Tässä direktiivissä määritellään vammaiset henkilöt 13 päivänä joulukuuta 2006 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jäljempänä ’vammaisyleissopimus’, mukaisesti, jonka osapuolena unioni on ollut 21 päivästä tammikuuta 2011 alkaen ja jonka kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet. Vammaisyleissopimuksessa todetaan, että ”vammaisiin henkilöihin” kuuluvat ”ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa saattaa estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa”. Direktiivi edistää täysimääräistä ja tehokasta osallistumista parantamalla sellaisten yleisten tuotteiden ja palvelujen saatavuutta, jotka alkuperäisessä muodossaan tai myöhemmin mukautettuina vastaavat vammaisten henkilöiden erityistarpeisiin.
(4) Tästä direktiivistä hyötyisivät myös muut henkilöt, joilla on toimintarajoitteita, kuten ikääntyneet henkilöt, raskaana olevat naiset ja matkatavaroiden kanssa matkustavat henkilöt. Käsite ”toimintarajoitteiset henkilöt” kattaa tässä direktiivissä henkilöt, joilla on sellainen fyysinen, psyykkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, ikääntymiseen liittyvä vamma taikka jokin muu ihmiskehon toimintaan liittyvä pysyvä tai tilapäinen tekijä, joka vuorovaikutuksessa erilaisten esteiden kanssa rajoittaa kyseisten henkilöiden mahdollisuuksia käyttää tuotteita ja palveluja, minkä
vuoksi kyseisiä tuotteita ja palveluja on mukautettava heidän erityistarpeisiinsa. (tekstin tummennukset omia)
(5) Erot jäsenvaltioiden sellaisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten välillä, jotka koskevat vammaisten henkilöiden käyttämien tuotteiden ja palvelujen esteettömyyttä, muodostavat esteitä tuotteiden ja palveluiden vapaalle liikkuvuudelle sekä vääristävät toimivaa kilpailua sisämarkkinoilla. Joidenkin tuotteiden ja palvelujen osalta tällaiset erot saattavat lisääntyä unionissa vammaisyleissopimuksen tultua voimaan. Tällaisilla esteillä on huomattavia vaikutuksia talouden toimijoihin, varsinkin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin).” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L0882
Ilmoita asiaton viesti
—
VM
Asettamispäätös
VN/9102/2023
5.4.2023
”Esteettömyys- ja saavutettavuusvalvonnan keskittämistä valmisteleva työryhmä”
– – ”Esteettömyysdirektiivi kytkeytyy Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2016/2102 julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (jäljempänä saavutettavuusdirektiivi). Esteettömyys- ja saavutettavuusdirektiiveissä asetetut tavoitteet ja vaatimukset luovat tarpeen tuotteiden esteettömyyden ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden yhteisarvioinnille ja -valvonnalle.
Digitaalisia palveluja ei voida käyttää ilman tuotetta, vaan ne muodostavat käytännössä kokonaisuuden, jota tulisi arvioida ja valvoa kokonaisuutena, jotta esteettömyysvaatimusten tehokas toimeenpano voidaan varmistaa. Tähän kokonaisuuteen liittyvät valvontatehtävät kuuluvat nykyisin kahden eri tahon vastuulle.
Esteettömyysdirektiivin toimeenpanoa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 41/2022 vp) on esitetty tavoite keskittää valvontatehtävä yhdelle viranomaiselle ennen esteettömyysdirektiivissä säädetyn valvonnan alkamista 28.6.2025. Hallituksen esityksessä todetaan, että valvontatyön keskittämisen valmistelun on tarkoitus alkaa heti, kun lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset on hyväksytty.” – –
https://vm.fi/documents/10623/144208579/FINAL_Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_5.4.2023.pdf/5b85f82b-85cc-37cd-7562-de9d5355ad71/FINAL_Asettamisp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_5.4.2023.pdf?t=1683115548921
Ilmoita asiaton viesti
—
”Työryhmä valmistelee esteettömyyden ja saavutettavuuden valvonnan keskittämistä Traficomille”
Julkaistu 10.05.2023 13:37
https://www.traficom.fi/fi/ajankohtaista/tyoryhma-valmistelee-esteettomyyden-ja-saavutettavuuden-valvonnan-keskittamista
Ilmoita asiaton viesti
—
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/882, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
s. 182:
– – ”95) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on asianmukaisia ja tehokkaita keinoja tämän direktiivin noudattamisen varmistamiseksi, ja sen vuoksi otettava käyttöön asianmukaisia valvontamekanismeja, kuten markkinavalvontaviranomaisten harjoittama jälkikäteisvalvonta, jotta voidaan tarkistaa, onko esteettömyysvaatimusten soveltamista koskeva poikkeus oikeutettu. Jäsenvaltioiden olisi esteettömyyttä koskevia valituksia käsitellessään noudatettava yleistä hyvän hallinnon periaatetta ja erityisesti virkamiesten velvoitetta varmistaa, että kutakin valitusta koskeva päätös tehdään kohtuullisessa ajassa.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L0882
Ilmoita asiaton viesti