Lisähuomiona Eric Hällströmin asumisoikeussenioreita koskeneeseen ansiokkaaseen Puheenvuoroblogiin

Kuka, ketkä ja mitkä julkiset tahot ja yhteenliittymät Suomen lainkäyttöalueella lain mukaan – ja tarkemmin, minkä lain mukaan – voivat

1) käyttää,

2) käyttävät tällä hetkellä, ja

 3) voivat myös tulevaisuudessa käyttää julkista merkittävää valtaa tai julkista ”vähemmän merkittävää” julkista valtaa?

Miten nämä edellä olevat 1) – 3) kohdat määritellään myös virkavastuiltaan sekä sovellettavien erityislakien ja yleisenä toteutettavan viranomaisella olevan hyvän hallintotavan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kohdalla?

Ja miten näissä 1) – 3) kohdissa valvotaan, että Hallintolakia ns. hallinnon yleislakina julkista valtaa käyttävien keskuudessa myös toteutetaan? Ja mitkä ovat virkavastuut, jos niitä rikotaan?

—

Hyvä Eric Hällström (ks. otsikossa mainittu blogi), 

Vastasin Matti Niemelle omassa tuoreimmassa aso-asuntoja koskevassa blogissani tänään näin, kun hän epäili sitä, pystytäänkö me täällä US.n Puheenvuorossa vaikuttamaan aso-järjestelmään:

”Matti, voisihan se onnistuakin ihan meidän blogistien ja tavisten voimin, jos me saisimme tuomioistuimesta (KKO) ulos sellaisen merkittävän ennakkopäätöksen, jossa ei ole toteutunut edellä mainittu periaate eli että ”Perustuslakivaliokunnan käytännössä on katsottu, että oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten toteutumisen varmistaminen perustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10).” – –

Jos me osoitamme, että hallinnon yleislakeja ei ole noudatettu eikä työtä ole tehty edellä kerrotulla tavalla virkavastuulla perustuslain mukaisesti eli että yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista säädetään lailla (PL 2,3 §; PL 80 §, 81 §; PL 106 § ja 107 §; PL 124 §), koska edellä kerrotaan, että – – ”Lakiin ei ole perustuslain 124 §:n takia välttämätöntä yleensä sisällyttää viittausta hallinnon yleislakeihin, sillä hallinnon yleislakeja sovelletaan niiden sisältämien soveltamisalaa, viranomaisten määritelmää tai yksityisen kielellistä palveluvelvollisuutta koskevien säännösten nojalla myös yksityisiin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä (PeVL 42/2005 vp, s. 3/II).” – –

Perustuslain pykälät kun voivat olla pahoin keskenään ristiriidassa, kuten olen sen jo edellä kertonutkin (esim. sopimusehtodirektiivin kohdalla, esim. opintolainavähennykset; aso-ostosopimukset, aso-käyttöoikeusmaksut.)

Jos laki on ristiriidassa perustuslain kanssa, sovelletaan perustuslakia.

Eli silloin tulisi noudattaa sitä, että jos sovellettavasta aso-laista ym. ei löydy perusteita toteutetulle lainkäytölle – ts. esim. keille aso-asuntoja annetaan – niin silloin asiaan tulee soveltaa perustuslakia (yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista tulee säätää lailla!), mutta tulisi päättää, mitä perustuslain pykälää sovelletaan, jos on tilanne, jossa perustuslain pykälät ovat ristiriidassa keskenään? Ja vieläpä saman asian eri osapuolien perustuslailliset oikeudet ovat ristiriidassa keskenään; ja siinä tilanteessa tulisi päättää, kenen perusoikeus on ikään kuin ”paremmalla sijalla” ja oikeutetumpi kuin sen asian vastapuolen/ vastaajan perusoikeus on samassa asiassa.

Mahdoittekohan pysyä kärryillä? 😉

Ja mitä itse asiaan tulee, niin minusta on erikoista, että markkinaehtoisesti toimivat aso-asuntoyhtiöt ja muut aso-kokoonpanot ja yhteenliittymät voisivat julkisina ”viranomaisina” käyttää merkittävää julkista valtaa antamalla hakijalle aso-asunnon ja toiselle hakijalle sitä ei tämän saman aso-asuntokokoonpanon harkinnan perusteella annetakaan.

Kun katsoo nyt aso- ja vuora-asuntojen asukasvalintaan tehtäviä muutoksia ja esim. koko aso-asuntokokonaisuutta, niin mielestäni perustulakivaliokunnan tulisi nyt ottaa kantaa tähän asukasvalintaan, onko siinä kyse merkittävästä julkisesta vallasta vai ei? Kohta on tilanne se, että aso-yhtiöt ja muut aso-kokoonpanot voivat päättää esim. ukrainalaisten ja muiden maahantulijoiden oikeudesta saada aso-asunto itselleen?

Olemme kohta pahassa ”lirissä” näiden merkittävää julkista valtaa käyttävien ”viranomaisten” kanssa, koska heitä ei saa virkavastuuseen tekemistään virheistä.

Miten osoitat, että aso-yhtiö ei ole toteuttanut asukasvalinnassa hallintolain säädöksiä? Osoittaminen kun pitäisi viedä käräjille – tai kuluttajariitalautakuntaan.. Kuluttajariitalautakunnan päätökset ovat suosituksia, joita ei aso-yhtiöiden tarvitse noudattaa. Kuluriski jää joka tapauksessa kantajalle..

Tämä sama asia koskee myös merkittävää julkista valtaa käyttäviä vuokralääkäreitä ym. s i i r r e t t y ä merkittävää julkista valtaa käyttäviä ”viranomaisia”, joita ei kuitenkaan saada virkavastuuseen. Esim. tilanteessa, jossa julkisen puolen terveydenhoito siirretään yksityiselle hoitoklinikalle potilaan itsemäärämisoikeutta loukaten kuulematta potilasta/asiakasta.

Tai julkisten TE-palveluiden mukainen pitkäaikaistyöttömän työhönohjaus siirretään hoidettavaksi yksityiselle ns. SIB-palveluna – ja kun ne tehdään kysymättä tältä asianosaiselta ja pitkäaikaistyöttömältä yhtään mitään(!)

—

Tässä asiassa korostuu siis se, että ”[P]erustuslain 124 §:n tarkoittamassa merkityksessä edellyttää, että asian käsittelyssä noudatetaan hallinnon yleislakeja ja että asioita käsittelevät toimivat virkavastuulla (PeVL 33/2004 vp, s. 7/II, PeVL 46/2002 vp, s. 10)” – –

Miten voidaan vakuuttua siitä ja taata, kun jatkossa esim. ukrainalaiset ja muut maahanmuuttajat hakevat aso- tai vuokra-asuntoja, näiden asuntojen hakuprosessissa toteutuu PL 124 §:n tarkoittama merkitys eli että asukasvalinta ja hakuprosessi täyttää – muun lain puuttuessa – hallinnon yleislakien mukaisuuden; ja sen, että asiaa käsittelevät tahot toimivat virkavastuulla? Ja että virkavastuu on todellista.

Tämä ei tarkoita sitä, että olisin itse jotenkin näitä em. maahanmuuttajia vastaan. Aso- ja vuora-asuntojärjestelmän ja asukasvalinnan tulee olla rakennettu kansalliseen lakiin ja kv-perus- ja ihmisoikeuteen perustuvana puolueettomasti (Suomen lainkäyttöalueella) eikä se saa olla hatarasti vain joidenkin aso-toimijoiden harkinnan varainen toimi..

Lähde