Maakuntauudistus keskittää sote-vallan suurille kaupungeille: Lähes 1/2 kunnista saamassa vain 0 -1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin
Ajatuspaja Toivo 6.5.2021:
Maakuntauudistus keskittää sote-vallan suurille kaupungeille: Lähes puolet kunnista saamassa vain 0 -1 paikkaa tuleviin aluevaltuustoihin
Hallituksen esityksessä aluevaltuustoon ehdolle voidaan asettaa enintään 1,25-kertainen määrä ehdokkaita valtuustoon valittavien määrään nähden:
- pienimmillä hyvinvointialueilla, jossa on enintään 200 000 asukasta, valtuustoon valittaisiin vähintään 59 jäsentä
- suurimmilla hyvinvointialueilla, joissa on yli 600 000 asukasta, valtuustoon valittaisiin vähintään 89 jäsentä
—
Miten uusi sote-valta näkyisi Keski-Suomessa?
Esim. Keski-Suomessa Keskusta olisi vuoden 2017 kannatuksella ollut 18 aluevaltuustopaikalla suurin ryhmä ja SDP toiseksi suurin 16 paikalla.
Ajatuspaja Toivon mukaan vuonna 2019 eduskuntavaalituloksessa Keskustan ääniosuus Keski-Suomen vaalipiirissä putosi lähes tasoihin SDP:n ja Perussuomalaisten kanssa, ja nykyisen yleiskannatustason toteutuessa Keskusta jäisi todennäköisesti kummankin taakse.
—
Keski-Suomessa jäisi 8 kuntaa ilman aluevaltuustopaikkaa
Ajatuspaja Toivon mukaan maakuntakeskus Jyväskylä olisi ottamassa selvän ehdottoman enemmistön eli 39 paikkaa (57 %). Keski-Suomessa kokonaan ilman paikkaa jääviä kuntia olisi 8:
- Konnevesi,
- Toivakka,
- Kinnula,
- Multia,
- Kyyjärvi,
- Kannonkoski,
- Kivijärvi ja
- Luhanka.
Miltä tämä kuulostaisi?
Samoin on käynyt jo kuntaliitoksissa.
Enemmistö päättää ja laita-alueet jäävät ränsistymään.
Pikkukunnista/kyiltä vähin erin lähtee kauppa koulu terveyskeskus ja ne palvelut keskittyvät yhä suureneviin ns sotekeskuskaupunkeihin.
No sitä kehitystä ajaa kepukin joskin nyt niitä keskuspaikkoja on liikaa. Kunnollinen terveydenhoito tulee kalliiksi jos sitä yritetään pitää joka kunnassa.
Kuntaorganisaatiot alkavat olla tiensä päässä ollen kyliensä suurimpia työllistäjiä.
Nykykunnille riittäisi pelkkä kyläneuvosto ilman erityisi päälliköitä korkeintaan kyläpäällikkö.
Omasta synnyinkotikunnastani lähti jo terveyskeskuskin. Kunnantalo on kylätalona. Yksi koulu toimii vielä ja kylän kauppana ABC-huoltoaseman kauppa pääväylän varrella.
Ilmoita asiaton viesti
Maakunta-soten synty olisi merkittävä virstanpylväs Suomen kaupungistumisessa. Ei maakuntavaltuustojen myötä menisi vain valta vaan myöskin palvelut. Tästä voi olla aivan varma. Suunta on päinvastainen kuin mitä monesta syystä pitäisi. Tässä niistä muutamia.
1. Sote-uudistus nojautuu tuotantotalouden ekonomiaan, joka ei kuitenkaan ole sama kuin kansantaloudessa. Kyllä kaikki terveydenhuoltopalvelut voitaisiin tuottaa yhdessä paikassa taloudellisimmin, mutta jokainen ymmärtää, ettei se ole järkevää. Tuotteita voidaan jakaa pienehköin kustannuksin ympäri maailmaa, mutta palveluja ei voida. Siis tuotantokustannukset voivat äärimmillään jäädä jopa muita kansantaloudellisia kustannuksia pienemmiksi. Muita kustannuksia muodostuu muun muassa matkakuluista, työajan menetyksistä ja vaikuttavuuden heikkenemisestä, jotka lankeaisivat kansalaisille eräänlaisina omavastuukustannuksina. Siis terveydenhuollossa ei saa olla kysymys näennäistehokkaasta osaoptimoinnista.
2. Lääketieteen ja tekniikan kehitys lisäävät koko ajan mahdollisuuksia tuoda terveydenhoitopalvelut mahdollisimman lähelle ihmisiä. Siis kehityksen valtavirta on menossa keskittämisestä hajauttamiseen. Jos rakenteet suunnitellaan väärin painotetuiksi, seurauksena on kankea ja tehoton toiminta.
3. Osin edelliseen liittyen sairauksien ennaltaehkäisyn mahdollisuudet kohentuvat ja nykyisistäkin mahdollisuuksista on valtaosa käyttämättä. Sairaanhoidosta paino on siirtymässä terveydenhoitoon. Tästä sentään jo puhutaan, mutta missään se ei näy.
4. Kansalaisten turvallisuuden ylläpitämisen tulisi olla valtiovallan keskeisimpiä prioriteetteja, mutta se ei poliitikkoja kiinnosta. Sote-uudistuksessa hallitus ei ole korviaan lotkauttanut mahdollisuudelle toteuttaa ylivoimaisesti nykyistä toimitusvarmempi lääkehuolto, vaikka se tulisi nykyistä selvästi edullisemmaksi ja olisi kansalaisille sujuvin. Suomessakin asutus on liian keskittynyttä, jos joudutaan vielä selvästi koronaa pahempaan kriisiin. Se ei ole mitenkään kaukaa haettua, sillä noin kerran sadassa vuodessa voi tapahtua massiivinen tulivuoren- tai aurinkopurkaus, joka voisi panna isojen kaupunkien kansalaiset todelliseen hengenvaaraan. Sama koskee myös sotatilannetta. Sotilaallisesti Suomi oisi jo nyt täydellisesti lamautettavissa puolessa tunnissa. Maaseudun kansalaisilla olisi ratkaisevasti enemmän mahdollisuutta venyä.
Sopii kysyä niin ihmisiltä kuin poliitikoilta onko mahdollisimman tehokkaiden kulutus- ja huvittelukeskuksien (siis kaupunkien) pystyttäminen arvokkaampaa kuin elämän turvaaminen?
Ilmoita asiaton viesti
> Miltä tämä kuulostaisi?
Kuulostaa siltä, että ihmiset ovat perin juurin hölmöjä, kun ovat jokseenkin vapaaehtoisesti luopumassa oikeudestaan päättää omista asioistaan. Paikallisdemokratia on pitkä ja hyvä perinne Suomessa. Jotkut asiat on hyvä päättää lähellä niitä ihmisiä, joita päätökset koskevat. Keskuskaupungeissa pikkukuntien näkökulmat eivät paljoakaan paina.
Ilmoita asiaton viesti
Onko tämä yllätys joillekin. Selvääkin selvempi asia aivan alusta lähtien.
Ilmoita asiaton viesti
Erkki, oletko hallituksen väeltä kuullut kommentteja tästä aiheesta julkisuudessa?
Ilmoita asiaton viesti
Enpä todellakaan ole kuullut, ja olen ihmetellyt sitä yksituumaisuutta, jolla asiaa ajetaan. Oma tulkintani on, että tässä tehdään uutta kuntajakoa. Miten se on ajateltu tästä eteenpäin, on minulle arvoitus.
Ilmoita asiaton viesti
Asia korjaantuisi ainakin vähän, jos maakuntavaltuustoihin tulisi ensin yksi paikka per kunta ja sen jälkeen lisäpaikkoja asukasmäärän suhteessa.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi ei voitaisi jo heti jyvittää esim. < 10 000 asukasta 1 edustaja, 10 000 – 20 000 asukasta 2 edustajaa; ja sen jälkeen sovitulla tavalla esim. siten, että tämän jälkeen jokainen 30 000 asukasta lisää takaisi tietyn määrän edustajia aina siihen saakka, että vähimmäismäärä saadaan täyteen koko sen ao. hyvinvointilalueen tasolla?
Ei luulisi olevan kenekään etu se, että olisi kuntia, joista ei ole lainkaan edustajia aluevaltuustossa. Miten tiedot ja mielipiteet tällaisista kunnista edes siirtyisivät sen ko. hyvinvointialueen päättäjille, jos kunnasta ei ole yhtään edustajaa?..
Kuka tällaista edes on rohjennut esittää? Hallitusko tosiaan?.. 🙁
Ilmoita asiaton viesti
Kirsi-Oksiala-Mäki-Petäjä on oikeassa. Valuviat, jotka nähdään jo nyt, pitää ehdottomasti karsia pois ennen uuden systeemin alkamista. Myöhemmin se on vaikeampaa.
Ilmoita asiaton viesti