Marinin aktiivimalli II:n sijasta tulisi jokaisella työttömällä ja osatyökykyisellä oleva osaaminen tunnistaa ja tunnustaa
Onko meillä Suomessa varaa olla tunnistamatta ja tunnustamatta työttömillä jo entuudestaan olevaa valtavaa osaamispotentiaalia, joka on syntynyt muussa kuin työssä tai opiskelussa? Osaamista, joka on syntynyt esim. oman harrastuneisuuden ja vapaaehtoisuuden kautta tieteessä, taiteessa, urheilussa tai yhteiskunnallisessa toiminnassa?
—
Nykyinen opintojen henkilökohtaistamis- ja hyväksilukujärjestelmä
Nykyinen toimintatapa on se, että ”Opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän edustaja arvioi opiskelijan aiemmin arvioitua ja todennettua osaamista (kumouttujen tutkinnon perusteiden mukainen tutkinto, tutkinnon osa tai yhteiset tutkinnon osat) ja sen ajantasaisuutta voimassa oleviin tutkinnon perusteisiin.”
Nykyisessä mallissa koulutuksenjärjestäjä tunnustaa voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen ja ei-voimassa olevien tutkinnon perusteiden mukaisen osaamisen, mikäli arvioijat ovat arvioineet sen vastaavan voimassa olevia tutkinnon perusteita sekä arvioineet opiskelijan osaamisen olevan ajantasaista.
Nykyisessä mallissa koulutuksenjärjestäjä kirjaa tunnustetut tutkinnon osat ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueet koulutuksen järjestäjän opintohallintojärjestelmään tai suoraan Koski-järjestelmään sekä kirjaa HOKSiin tunnustetun osaamisen.
Koulutuksen järjestäjä nykymallissa
- vastaa osaamisen tunnustamisprosessista,
- nimeää ja perehdyttää arvioijat tehtävään,
- huomioi tutkinnon perusteisiin liittyvät voimassaoloajat ja siirtymäsäännökset,
- pyytää opiskelijaa esittämään todistukset ja muut selvitykset aiemmin hankitusta osaamisesta,
- käyttää Koski-palvelua opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa yhdessä opiskelijan kanssa ja
- tunnistaa opiskelijan aiemmin hankitun osaamisen soveltuvia ja monipuolisia menetelmiä hyödyntäen.
—
Koulutuksenjärjestäjällä on jo 15 vuoden ajan* ollut oikeus arvioida, onko opiskelijalla niin kattava osaaminen, että hänet voidaan ohjata suoraan näyttöön.
Näin voidaan tehdä, jos opiskelijalla on riittävästi muuta tutkintoon liittyvää osaamista kuin aiemmin arvioituja ja todennettuja tutkintoja, tutkinnon osia ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, esim. saman opintoalan työ- ja harrastekokemusta.
Miksi tätä, esim. aikuisopiskelijalla entuudestaan hallussaan olevan, ammattipätevyyden tunnistamista ja tunnustamista ohjaamalla hänet suoraan näyttötutkintoon, ei ole otettu Suomessa tehokkaampaan käyttöön?
—
🙂 Ehdotus opetuministeri Li Anderssonille ja työministeri Tuula Haataiselle:
Voisivatko TE-toimistot yhdessä työttömän, osatyökykyisen tai osa-aikaeläkeläisen oman kunnan kanssa toteuttaa kaikille halukkaille vapaaehtoisen ja tehokkaan osaamiskartoitusprosessin ja sen tuloksena tarvittavan täydennyskoulutuksen Marinin Aktiivimalli II sijasta ja päästä sitä kautta paremmin työn syrjään kiinni?
Näin saadaan nopeimmin Suomeen lisää täsmäkoulutettua työvoimaa omasta kantaväestöstämme ja emme niin paljon haikaile työperäistä maahanmuuttoa, joka vaatisi sellaisia vetovoimatekijöitä, joita meillä Suomessa ei niinkään ole verrokkimaihimme verrattuna.
Ei ole kenenkään etu, että työttömät laitetaan puuhastelemaan työttömyyskarenssien uhalla jopa 4 turhaa työhakemusta kuukaudessa, ilman että on tiedossa ja tunnustettuna heillä oleva todellinen osaaminen ja täydennyskoulutustarve..
Tämän lisäksi useat eri tutkintorekisterit tulee yhdistää vain yhdeksi HOPS- ja HOKS-rekisteriksi, jossa on kirjattuna ao. henkilön kesken olevat täydennyskoulutukset ja hänen aikaisemmat valmistuneet tutkinnot sekä tunnustettu henkilökohtainen osaaminen.
Tällä hetkellä tutkintotiedot ja osaamisen tunnustaminen ovat hajallaan useassa eri rekisterissä ja vanhimmat tutkintosuoritukset ja todennettu osaaminen ovat kadonneet tuhkana tuuleen..
—
*Ks. myös 24.10.2021 US-Puheenvuoro:
”Miksi tätä, esim. aikuisopiskelijalla entuudestaan hallussaan olevan, ammattipätevyyden tunnistamista ja tunnustamista ohjaamalla hänet suoraan näyttötutkintoon, ei ole otettu Suomessa tehokkaampaan käyttöön?”
Ylipäätään jotain tuollaista pitäisi toteuttaa kaikissa tutkinnoissa, kaikilla opintoasteilla.
—
Ilmoita asiaton viesti
Juhani, juuri näin.
Pitäisi uskaltaa katsoa tätä asiaa nyt pikaisesti työllisyyspolitiikan kannalta ja siihen me tarvitaan sitä parlamentaarista valmistelua.
Suomihan on jo yhteen kertaan laatinut velvoittavan lainsäädännön tätä varten ja ns. AHOT-menettelyn..
Mikä oli se syy, että tätä Opetushallituksen henkilökohtamismääräystä ei asiassa ole noudatettu, ks. alla 24.10.21 US-blogi:
– – ”Opetushallituksen henkilökohtaistamismääräys tehtiin 28.11.2006. Siinä mainitaan, että ”koulutuksen järjestäjä ei voi jättää noudattamatta tätä määräystä tai poiketa siitä”. Opetushallitus on antanut määräyksen näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutuksen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon henkilökohtaistamista varten. (Opetushallitus 2006, 2.)” – –
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/hyva-opetusministeri-li-andersson-mihin-ihmeessa-me-tarvitaan-ns-jatkuvan-oppimisen-parlamentaarista-ryhmaa/
Ilmoita asiaton viesti
Pentti, kyllä minusta näin valtava TE-organisaatio kuin Suomessakin on, pitäisi laittaa oikeasti tuottavaan työhön: kartoittamaan työttömien mahdollista osaamisvajetta ja auttamaan perusteellisesti tehdyn kartoituksen jälkeen siinä, että tuo osaamisvaje nopeasti ja tehokkaasti täytetään.
Yritän katsoa nyt boxin ulkopuolelta, koska nykyinen koulutuksen järjestäjien vastuulla oleva tehokas opintojen henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei ole onnistunut.
Tosin, ei meillä ole sellaisia moduulimuotoisia täydennysopintojakaan, jos näitä osaamisaukkoja löytyisi. Ei siis tarvitsisi opiskella aina koko tutkintoa, vaan vain tarvitsemansa osan eli tietyn opintomoduulin.
TE-toimistoilla pitäisi olla p ä ä v a s t u u tässä kartoituksessa ja apuna olisivat kuntien ns. työllisyyskokeilutyöntekijät yhdessä niiden oman alueen koulutuksenjärjestäjien kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
Kai yhä nykyäänkin toimii vanhojen opintojen hyväksilukeminen soveltuvin osin?
Ilmoita asiaton viesti
Pentti, se jokaisella työttömällä työnhakijalla, osatyökykyisellä ja ”osa-aikaeläkeläisellä oleva osaaminen tulisi TE-toimistossa tallentaa vain y h t e e n valtakunnalliseen rekisteriin todistusten perusteella.
Sen lisäksi TE-toimistothan voisivat haastatella työttömiä heidän muista tiedoista ja taidoistaan, joista olisi saatavissa osaamismerkintä tähän samaan rekisteriin yksilöllisesti järjestettävien näyttötilaisuuksien perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä esimerkkiä asiaan:
– – ”Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan menettelyjä, joilla opiskelijan osaaminen voidaan arvioida ja hyväksyä osana opintoja. Osaaminen voi olla syntynyt opintojen yhteydessä tai muissa yhteyksissä, esimerkiksi työssä tai harrastuksissa. Aikaisemmin oli käytössä lyhenne ”AHOT” eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Termi ja lyhenne saattavat olla vielä käytössä eri yhteyksissä. Ne tarkoittavat tätä samaa asiaa.” – –
https://kamu.uef.fi/tietopankki/opintojen-suunnittelu/aiempien-opintojen-hyvaksiluku-ahot/
—
Päätökseen tyytymätön opiskelija voi hakea siihen muutosta muutoksenhakumenettelyllä, ks. alla.
Yliopiston sisäinen muutoksenhaku
https://kamu.uef.fi/tietopankki/opiskelijan-oikeudet-ja-velvollisuudet/yliopiston-sisainen-muutoksenhaku/
—
Ilmeisesti nämä em. muutoksenhakumenettelyt ovat nykyään koulutuksenjärjestäjäkohtaisia, mikä ei ole perustuslain yhdenvertaisuuspykälän 6 §:n mukaisia. Valitusoikeus tulisikin näissä opintojen henkilökohtaistamisasioissa ja hyväksiluvuissa olla hallinto-oikeuteen..
Ilmoita asiaton viesti