Meilläkö noudatetaan vain asetusta, jos edes sitäkään, vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista?
”Minäkin olen ”vammainen”, vaikka en ole onnistunut saamaan mitään ”vammadiagnoosia”.. Kuvituskuva. Kuvan henkilö ei liity aiheeseen. Kuva: clip art
—
Ks. 3.4.1987/380 ”Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista”
2 §
Vammainen henkilö
Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
4 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöön (19.12.2008/981)
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (19.12.2008/981)
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan vammaiselle henkilölle antaa tämän lain mukaisia palveluja tai taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy.
—
Ks. 18.9.1987/759 ”Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista”
20 §
Hakuaika
Tämän asetuksen mukaisia taloudellisia tukitoimia on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä.
—
Vertaa nykytilannettamme, jossa nk. Vammaispalvelulain täytäntöönpano siirtyy 1,5 vuodella ja samaan aikaan perustuslakimme kertoo, että Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Perustuslakimme sanoo edellisen lisäksi ja samaan aikaan, että Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
Tuleeko meidän hakea vammaisten oikeuksien turvaamiseksi vielä ylimääräisenä 1,5 vuoden ajan lainvoimaisten tuomioiden saamiseksi ennakkoratkaisupyyntöjä aina EU-oikeudesta saakka – vai miten tämä asia aiotaan nyt hoitaa?
Katse kääntyy oikeuskansleriin, jolla on valvontavastuu PL 108 §:n mukaisena myös valtioneuvoston toiminnasta. Eduskuntahan jo yksimielisesti hyväksyi uuden Vammaispalvelulain voimaanpantavaksi – miksi niin ei nyt tapahdu?
80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Myös muu viranomainen voidaan lailla valtuuttaa antamaan oikeussääntöjä määrätyistä asioista, jos siihen on sääntelyn kohteeseen liittyviä erityisiä syitä eikä sääntelyn asiallinen merkitys edellytä, että asiasta säädetään lailla tai asetuksella. Tällaisen valtuutuksen tulee olla soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattu.
Yleiset säännökset asetusten ja muiden oikeussääntöjen julkaisemisesta ja voimaantulosta annetaan lailla.
81 §
Valtion verot ja maksut
Valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta.
Valtion viranomaisten virkatoimien, palvelujen ja muun toiminnan maksullisuuden sekä maksujen suuruuden yleisistä perusteista säädetään lailla.
–
Ks. Perustuslaki ja sen 10 luku
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.
108 §
Valtioneuvoston oikeuskanslerin tehtävät
Oikeuskanslerin tehtävänä on valvoa valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta. Oikeuskanslerin tulee myös valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Tehtäväänsä hoitaessaan oikeuskansleri valvoo perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumista. (tummennus oma)
Oikeuskanslerin on pyydettäessä annettava presidentille, valtioneuvostolle ja ministeriöille tietoja ja lausuntoja oikeudellisista kysymyksistä.
Oikeuskansleri antaa joka vuodelta kertomuksen virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan eduskunnalle ja valtioneuvostolle.
—
”YK:n vammaisyleissopimus
YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on ensimmäinen vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja. Se valmistui vuonna 2006.
Suomi ratifioi vammaisyleissopimuksen ja sen valinnaisen pöytäkirjan 11.5.2016. Ne tulivat kansallisesti voimaan 10.6.2016.
Mitä ovat vammaisten henkilöiden oikeudet?” – – (ks. alla olevasta linkistä)
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet/yk-n-vammaisyleissopimus/
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Kohtuulliset mukautukset
Vammaisyleissopimuksessa painotetaan kohtuullisten mukautusten tärkeyttä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiseksi. Kohtuullisten mukautusten epääminen on syrjintää.
Yksilövalitusoikeus ja tutkintamenettely
Vammaisyleissopimuksen valinnanen pöytäkirja nojalla yksittäinen henkilö tai ryhmä voi tehdä valituksen vammaisten henkilöiden oikeuksien komitealle kokemastaan yleissopimuksella tunnustettujen oikeuksien loukkauksesta. Valinnaisessa pöytäkirjassa määrätään myös komitean aloitteesta tapahtuvasta vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä.” – –
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet/yk-n-vammaisyleissopimus/
Ilmoita asiaton viesti
—
”Vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea”
Mikäli sopimusosapuoli on ratifioinut YK:n vammaisyleissopimuksen valinnaisen lisäpöytäkirjan, komitea voi lisäksi
– vastaanottaa ja tutkia yksilö- ja ryhmävalituksia ja antaa niistä ratkaisuja
– tehdä aloitteen vakavien ja järjestelmällisten loukkausten tutkintamenettelystä.
Komitea koostuu 18 itsenäisestä asiantuntijajäsenestä. Jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi salaisella lippuäänestyksellä sopimuspuolten kokouksessa, johon sopimuspuolet kokoontuvat säännöllisesti käsittelemään vammaisyleissopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä asioita. Sopimuspuolia ovat kaikki YK:n vammaisyleissopimuksen ratifioineet valtiot ja muut tahot. Komitean jäsen voidaan valita uudelleen yhden kerran. Sopimusosapuolten kokouksesta säädetään yleissopimuksen artiklassa 40. Vuodesta 2008 sopimusosapuolten kokous on järjestetty vuosittain YK:n päämajassa, New Yorkissa.” – –
https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/vammaisten-henkiloiden-oikeudet/yk-n-vammaisyleissopimus/vammaisten-henkiloiden-oikeuksie/
Ilmoita asiaton viesti
—
”Vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ratifiointi”
– – ”Hallituksen esitys HE 284/2014 annettiin eduskunnalle 5.12.2014. Eduskunta hyväksyi 3. maaliskuuta 2015 vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan. Samalla hyväksyttiin myös lausuma, jonka mukaan on varmistettava, että sopimuksen 14 artiklan edellytykset täyttyvät kansallisessa lainsäädännössä ennen ratifioinnin loppuunsaattamista.
Sopimuksen ratifiointi on edellyttänyt muutoksia esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin. Hallituksen esitys eduskunnalle HE 96/2015 annettiin lokakuussa 2015. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen ja mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen 10.5.2016. Lausuman mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkoin lainsäädännön vaikutuksia kehitysvammaisten oikeuksien toteutumiseen sekä jatkaa itsemääräämisoikeutta koskevan sääntelyn kehittämistä. Suomi talletti vammaisten oikeuksien yleissopimuksen ja valinnaisen lisäpöytäkirjan ratifioimiskirjan YK:n pääsihteerin huostaan 11.5.2016.
Yleissopimuksen ja sen valinnaisen lisäpöytäkirjan voimaanastumispäivä Suomessa on 10.6.2016.” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/vammaisten-oikeuksien-yleissopimuksen-ratifiointi.aspx
Ilmoita asiaton viesti
—
27/2016
Sopimustekstit
YLEISSOPIMUS VAMMAISTEN HENKILÖIDEN OIKEUKSISTA
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160027/20160027_2
Ilmoita asiaton viesti
—
http://www.tukiliitto.fi kertoi asiasta näin 1.3.2023:
– – ”Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi on hyväksytty 1.3.2023 eduskunnan täysistunnossa. Uuden lain perusteella järjestetään erityispalveluita henkilöille, joilla on vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä, pitkäaikainen tai pysyvä toimintarajoite. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on ollut, että vamman vuoksi tarvittavat palvelut olisivat erilaisten väliinputoajaryhmien, kuten autismikirjon ihmisten, saatavilla nykyistä yhdenvertaisemmin.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) teki alkuperäiseen esitykseen eduskunnan perustuslakivaliokunnan (PeV) vaatimat muutokset ja monia muita merkittäviä muutoksia. Esityksen kirjoitustapaa täsmennettiin ja selkeytettiin subjektiivisia oikeuksia koskevien säännösten osalta, soveltamisalan ikääntymisrajaus poistettiin ja hengityslaitteen varassa elävien ihmisten asema säilytettiin lähtökohtaisesti ennallaan PeV:n edellyttämällä tavalla.
Lisäksi StV muun muassa täsmensi lapsen kodin ulkopuolista asumista koskevaa sääntelyä lapsen mielipiteen selvittämisen ja lapsen sivistyksellisten oikeuksien osalta, ja lapsen kodin ulkopuolisen asumisen enimmäismaksua alennettiin tuntuvasti. StV lisäsi lakiin myös kehitysvammaisten henkilöiden työtoimintaa koskevat säännökset ja muutti ko. työtoimintaan sekä päivätoimintaan pääsemiseksi tarvittavat kuljetukset maksuttomiksi.
Vammaispalvelulaki hyväksyttiin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnön mukaisena (StVM 52/2022 vp). Eduskunta hyväksyi valiokunnan mietintöön sisältyvät lausumaehdotukset.
Uuteen lakiin sisältyy nykyisiä ja uusia palvelumuotoja
Kehitysvammalain palveluita koskevat pykälät pääosin kumoutuvat uudistuksen yhteydessä, ja niitä monin osin vastaavat palvelut ja tukitoimet sisältyvät jatkossa vammaispalvelulakiin. Uusi vammaispalvelulaki sisältää myös monia kumoutuvan vanhan vammaispalvelulain puolelta siirtyviä palveluita sekä joitakin uusia palvelu- ja tukimuotoja. Palveluita järjestetään vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.
Uusi laki tulee voimaan lokakuun alussa 2023.” (tummennukset omia)
https://www.tukiliitto.fi/ajankohtaista/uusi-vammaispalvelulaki-hyvaksyttiin-eduskunnan-taysistunnossa-voimaantulo-lokakuun-alussa-2023/
—
Ihmettelen millä toimivallalla tai valtuudella Orpon hallitus ei toimeenpanisi tätä edellisen hallituksen yksimielistä päätöstä? Mikä on tehtyjen päätösten pysyvyys?..
Ilmoita asiaton viesti
—
”Vammaispalvelulain kaikille avoin toimeenpanon koulutus”
Torstai 25.5.2023 klo 10.00 – 15.30
– – ”Vammaispalvelulaki on hyväksytty eduskunnassa ja tasavallan presidentti on vahvistanut sen 14.4.2023.” – –
https://stm.fi/tapahtumat/2023-05-25/vammaispalvelulain-kaikille-avoin-toimeenpanon-koulutus
—
Jos presidentti on jo vahvistanut lain, voidaanko sen voimaantulo sen jälkeen vielä estää?
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Lain vahvistaminen
Suomen valtiojärjestys rakentuu kansanvallan ja demokratian periaatteille. Perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta.
Lain säätäminen tulee eduskunnassa vireille hallituksen esityksellä taikka kansanedustajan lakialoitteella, joka voidaan tehdä eduskunnan ollessa koolla. Hallituksen esitykset antaa valtioneuvosto.
Tasavallan presidentti vahvistaa eduskunnan hyväksymät lait. Presidentin on päätettävä lain vahvistamisesta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun eduskunnan vastaus on toimitettu valtioneuvostolle esiteltäväksi presidentin vahvistettavaksi. Ennen vahvistamista presidentti voi hankkia laista lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta taikka molemmilta.
Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta. Tällöin laki palautuu takaisin eduskunnan käsiteltäväksi, ja se on eduskunnassa otettava viipymättä uudelleen käsiteltäväksi. Laki on valiokunnan annettua siitä mietintönsä hyväksyttävä asiasisällöltään muuttamattomana tai hylättävä eduskunnan täysistunnossa yhden käsittelyn asiana äänten enemmistöllä. Näin hyväksytty laki tulee voimaan ilman vahvistusta. Lain katsotaan rauenneen, jos eduskunta ei ole sitä uudestaan hyväksynyt.
Laki, joka vahvistetaan tai tulee voimaan ilman vahvistusta, on tasavallan presidentin allekirjoitettava ja asianomaisen ministerin varmennettava.” – –
https://www.presidentti.fi/presidentin-toimi/tehtavat/#Lain%20vahvistaminen%20ja%20asetusten%20antaminen
Ilmoita asiaton viesti
—
ks. youtube
”STM Vammaispalvelulain toimeenpanokoulutus 25.05.2023”
https://www.youtube.com/watch?v=sd-_yRWcv4A
Ilmoita asiaton viesti
—
EU:n vammaiskortti – kuuleminen, palautteet
(Huom. ”Kahdeksan viikon palautejaksoa jatketaan päivä kerrallaan, kunnes ehdotus on saatavilla kaikilla EU:n virallisilla kielillä.”)
Osallistu!
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13517-EUn-vammaiskortti_fi
Ilmoita asiaton viesti