Meppi Sirpa Pietikäiselle: autathan meitä tulkitsemaan Région de Bruxelles-Capitale v. Komissio, ratkaisuehdotus (C-352/19 P)

SEUT 263 artiklan 4:nnessä kohdassa tarkoitetun suoraa etua koskevan vaatimuksen merkitys on yksi keskeisistä kysymyksistä, jotka muodostavat kumoamiskanteen EU: n tuomioistuinvalvontajärjestelmässä.

Luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille – myös kansallisille viranomaisille – on myönnetty tässä rajallinen asema ja se on yksi monimutkaisimmista ja keskustelluimmista kysymyksistä SEUT 263 artiklan mukaan; ja vielä enemmän se on sitä Lissabonin sopimuksella tehtyjen muutosten jälkeen, ja johti laajan ja melko monimutkaisen oikeuskäytännön kehitykseen.

Julkisasiamies Bobek käänsi uuden luvun asiassa Région de Bruxelles-Capitale v. Komissio antamassaan ratkaisuehdotuksessa (C-352/19 P), jossa hän ehdotti, että yhteisöjen tuomioistuin laajentaisi edellä mainitun suoran edun tulkintaa.

Asia koskee valitusta unionin yleisen tuomioistuimen asiassa Région de Bruxelles-Capitale v. Komissio 28.2.2019 antamasta määräyksestä (T-178/18), jossa jätettiin tutkimatta Brysselin pääkaupunkialueen (BCR) kumoamiskanne komissiota vastaan (Täytäntöönpanoasetus 2017/2324 tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta).

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi, että BCR:llä ei ollut toimivaltaa nostaa kantetta riidanalaisesta asetuksesta, koska se ei koskenut sitä suoraan. Unionin tuomioistuimessa tekemässään valituksessa BCR väitti, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen tulkittaessa ja sovellettaessa SEUT 263 artiklan 4:ttä kohtaa.

Tämä tapaus on erittäin tärkeä EU:n yleisen perustuslain näkökulmasta, koska se avaa uudelleen keskustelun alueiden roolista Euroopan yhdentymisessä ja erityisesti EU: n oikeusjärjestelmässä.

Konkreettisemmin voidaan todeta, että tapaus tarjoaa unionin tuomioistuimelle optimaalisen mahdollisuuden tarkentaa oikeuskäytäntöään, joka koskee SEUT 263 artiklan Lissabonin jälkeistä versiota, erityisen tärkeiden ja vaikeiden tapausten osalta, jotka ovat ensinnäkin kantajan alueellinen luonne ja toiseksi riidanalaisen EU-säädöksen sääntelyluonne (sellaisena kuin se määritellään inuiittien asiakirjassa C-583/11 P).

Lähde

https://eulawlive.com/analysis-an-opportunity-to-revisit-the-locus-standi-of-regions-before-the-cjeu-region-de-bruxelles-capitale-v-commission-by-dolores-utrilla/

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu