Mikä kaksoiskuntalaisuudessa on niin vaikeaa? Perustuslaki päinvastoin tukee kaksoiskuntalaisuutta!
Miten me ”pidetään kaikki mukana” ja ”koko Suomi asuttuna” ja taataan Suomen huoltovarmuus sekä kriisien hallinta, jos emme huolehdi aidosti niistä paikkakunnista, jotka ylikuormittuvat lukuisten mökkiläisten ja etätyöntekijöiden vuoksi?
Kuntalehti 16.8. verkkoartikkelillaan kertoo, että Hybridi-Suomen sivuilta voi lukea kansalaiskyselyn tuloksista, joiden mukaan kaksoiskuntalaisuus ei innosta mökkeileviä suomalaisia.
Kuntalehden mukaan Hybridi-Suomen -sivuilta ilmenee muun muassa seuraavat seikat tehdystä selvityksestä:
- 4:llä 10:stä suomalaisesta on käytössään mökki tai kakkosasunto
- kiinnostusta on kakkoskunnan e-kuntalaisuudesta, digitaalisten palveluiden kehittämisestä ja mökkiparlamenteista
- varsinaisesta kaksoiskuntalaisuudesta innostuisi vain joka 5. kyselyyn osallistuneista
- kaksoiskuntalaisuudesta jotkut tuntuvat ajattelevan sen olevan ”käytännössä liian monimutkaista”. Pohjoisranta BCW:n konsultin mukaan jopa niinkin, että ”kaksoiskuntalaisuuteen liittyvä juridinen pohdinta vie mehut koko asiasta”
—
Mikä kaksoiskuntalaisuudessa on niin vaikeaa?
Kaksoiskuntalaisuushan voisi yksinkertaisimmillaan tarkoittaa vain sitä, että suomalaiset voisivat maksaa osan veroistaan kuntaan, jossa he viettävät pitkiä aikoja vuodessa – aluksi esim. 80 % ja 20 % suhteessa.
Henkilön kokonaisvero ei nousisi tässä yhteydessä tai tämän vuoksi. Tätähän voitaisiin valtakunnallisesti kokeilla muutaman vuoden ajan.. Ja kokeilun perusteella päättää sitten jatkosta.
Tähän kaksoiskuntalaisuuteen ei tarvitsisi sotkea lainkaan äänestysoikeutta, ainakaan kokeiluvaiheessa.
—
Mihin kaksoiskuntalaisuutta tarvitaan?
Näillä kaksoiskuntalaisten em. esimerkissä kerrotuilla 20 %:n verotuloilla kunta pystyisi paremmin pitämään mm. lähipalvelut ja tieinfran kunnossa. Tällä kaksoiskuntalaisen 20 %:n veronmaksulla veronmaksaja saisi myös tästä omasta kaksoiskunnastaan välttämättömimmät soten ja pelastustoimen peruspalvelut.
Perustuslaki päinvastoin tukee kaksoiskuntalaisuutta
Kaksoiskuntalaisuuden esteeksi on otettu perustuslakiin liittyviä kysymyksiä verotuksesta ja äänioikeudesta. Meidän tulee katsoa ”boksin” ulkopuolelta ja ymmärtää asia ihan päinvastoin:
Perustuslailliset yhdenvertaiset kansalaisen perusoikeudet eivät toteudu, jos mökkiläiset ja etätyöntekijät eivät saa yhdenvertaisia peruspalveluita sieltä, missä he paljon aikaansa viettävät joko työssä tai vapaa-ajalla.
Viisi kaksoiskuntalaista vastaisi yhtä varsinaista kunnan jäsentä
Nykyistä kuntalaisen äänioikeutta korvaavana mökkiläisille ja etätyöntekijöille pitäisi perustaa helppoja sähköisten palveluiden kautta hoidettavia kaksoiskuntalaisten e-parlamentteja esim. niin, että jos 5 kaksoiskuntalaista olisi jostakin asiasta yhtä mieltä, niin heillä olisi virallinen esityksenanto-oikeus ja tuo esitys tulisi ko. kunnanvaltuustossa käsitellä määrätyssä ajassa.
Tässä suoria linkkejä em. Hybridi Suomi 2021 -selvityksiin:
https://hybridisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/07/HybridiSuomi-2021-Osa1-mokkikunnan-palvelut-ja-vaikutusmahdollisuudet-uusi.pdf
https://hybridisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/07/HybridiSuomi-2021-Osa-2-asuinpaikka-ja-identiteetti.pdf
https://hybridisuomi.fi/wp-content/uploads/2021/07/HybridiSuomi-2021-Osa-3-etatyot-pandemian-aikana-ja-sen-jalkeen.pdf
Ilmoita asiaton viesti
Kaksoiskuntalaisuudessa ei olekaan mitään vaikeaa. Vaikeita ovat vain ihmisten urautuneet käsitykset.
Vastaava ongelma on käsittää, ettei työttömyysturvan tulisi olla vastikkeeton eikä työkykyisen sosiaalitukienkaan.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, juuri näitä urautuneita käsityksiä voisi poistaa helposti sillä, että kokeiltaisiin muutaman vuoden ajan tällaista esim. 80 %/ 20 % -kaksoiskuntalaisuusverotusta.
Vaikka jo heti v. 2023 alusta eli maakuntahallinnon ja hyvinvointialueiden alusta lähtien.
Nythän on kaikenlaisia kokeiluja jo tehtykin (perustulokokeilu, kuntien työllisyyskokeilut).
Ilmoita asiaton viesti
Niin ei kai siinä mitään teknistä vaikeutta olekaan, mutta luulisin, että joku esim.Kauniaisissa kirjoilla oleva ei välttämättä haluaisi maksaa Savonlinnassa olevan kesämökkinsä takia osaakaan veroistaan Savonlinnan kunnallisveroprosentilla.
Ilmoita asiaton viesti
Heikki, eikö silloinkaan, jos vaihtoehtona olisi, että saisi sillä Savonlinnan 20 %:n vero-osuudella myös esim. sote-palveluja, jos Kauniaisen sote-palvelut olisivatkin pahoin ruuhkautuneet ja Savonlinnan sote-palvelut vetäisivät paremmin..
Ilmoita asiaton viesti
Savonlinnan veroprosentti ensi vuodelle on 22,75.
Mitä ne muut sotepalvelut ovat sellaiselle, joka käyttää yksityisiä terveyspalveluja.?
Ja todennäköisesti akuutissa sairaustapauksissa tai onnettomuuden sattuessa sairaalan ensiapuun pääsee muutkin kun paikalliset.
Ilmoita asiaton viesti
Jos meillä olisi saatavilla julkisia sote-palveluita tasaisesti koko maassa, niin silloin ei tarvitsisi niin paljon turvautua niihin yksityisiin terveyspalveluihin.
Tämä 80/20 -kaksoiskuntalaisen verohan takaisi paremmin sote-palveluiden saatavuuden myös pikkupaikkakunnilla.
Tämä jäähdyttäisi sopivasti tätä ylikuumentunutta kaupungistumista ja jakaisi yleistä hyvää – työtä ja toimeentuloa – tasaisemmin koko maassa.
Eihän kaikki yritykset eri toimialoilla voi siirtyä toimimaan kaupunkeihin tai niiden liepeille, jos kaikki ihmiset sulloutuvat vain kaupunkeihin.
Ilmoita asiaton viesti
Tässähän on koko kaksoiskuntalaisuuden harha.
Kunnan tehtäviin kuuluu järjestää, mm. sote-palvelut kaikille kunnan asukkaille. Myöhemmin hyvinvointialueet.
Tästä syystä tulisi vero myöskin maksaa, tähän toiseenkin kuntaan, jossa on kirjoilla. Tai vaikkapa, kolmeen ( asunto espoossa, mökki juvalla ja saariselällä).
Monikohan haluaa maksaa 70% tuloistaan kunnallisverona ja valtion verot päälle.
EI voi olla niin, että ilmaiseksi voi valita, minkä kunnan palveluja tänään käyttää.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitan siis sitä, että se mikä menee palkasta, eläkkeistä tai etuuksista nyt veroa, menisi ehdottamassani veromallissa suhteessa 80 % asuinpaikkamaakunnan ts. hyvinvointialueen kassaan ja 20 % mökki-/etätyömaakunnan ts. hyvinvointialueen kassaan.
Siis ko. kaksoiskuntalaisen kokonaisverot eivät kasvaisi tässä yhteydessä nykyisestä tasosta.
Se mitä sillä 20 %:lla sitten saisi mökki-/etätyömaakunnissa tulisikin poliittisesti nyt määrittää muun sote-uudistuksen yhteydessä.
Ilmoita asiaton viesti
En tiedä, ovatko keskustelijat kuulleet sellaisista asioista kuin soteuudistus, hyvinvointialueet ja maakuntavero.
Ennen kuin alueverotuksesta on päätetty, kakasoiskuntalaisuuden järjestäminen on tietenkin toivottoman vaikeata. On aivan eri asia asua kahdessa saman hyvinvointialueen kunnassa kuin kahdessa eri hyvinvointialueen kunnassa, ihan ensimmäiseksi esimerkiksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka, keskustelijana olen kyllä ottanut kohtuullisen paljon selvää blogikirjoitukseni aihealueista.
Olen perillä myös MAL-aluesopimuksista ja kuntien kevennetyistä rakennusmääräyksistä ns. Kokeilulain turvin viimeisten 10 vuoden ajalta.
MAL-sopimukset tulisi todellakin kuopata – pysyvästi ja syvälle – ja aloittaa uudelleen keskustankin hylkäämä aluepolitiikka ts. sellainen aluepolitiikka, joka huomioi muitakin kuin vain pääkaupunkiseudun ja suurimpien kaupunkialueiden kehitystä.
”MAL-sopimusten tavoitteet saivat kyytiä keskustan puheenjohtajalta – Kuntaliiton varatoimitusjohtaja näkee sopimusten edistävän ilmastotyötä”
https://kuntatekniikka.fi/2021/08/18/mal-sopimusten-tavoitteet-saivat-kyytia-keskustan-puheenjohtajalta-kuntaliiton-varatoimitusjohtaja-nakee-sopimusten-edistavan-ilmastotyota/?utm_source=MAL-sopimukset+vastatuulessa&utm_medium=email&utm_campaign=
—
Keskustan on ihan pakko alkaa jälleen hoitamaan alueitaan uuden maakuntahallintomallinkin vuoksi.
Itse en ole ymmärtänyt alun alkaenkaan sitä, että Suomi ja sen lukuisat pk-kunnat ja -kaupungit ovat salinneet nämä suurille kaupungeille sorvatut ja eriarvoistavat MAL-sopimukset sekä näiden muutamien suurten kaupunkien/kuntien kevennetyt rakentamismääräykset..
Nyt tästä em. tuloksena on sijoitusasuntojen ylitarjontaa, joiden ylivuotoa ruvetaan esim. Jyväskylässä ohjaamaan turvapaikanhakijoille tarjottaviksi vuokra-asunnoiksi ja turvapaikkakeskuksia laukkautetaan samaan aikaan.
Nyt jos saamme vuoden 2015 kaltaisen uuden pakolaiskriisin, niin Suomiko sijoittaa ko. pakolaiset Suomen tyhjiin sijoitusasuntoihin, jotta sijoittajille MAL-sopimusten yhetydessä annetut ”kabinettisopimukset” saadaan täyttymään..
Miksi ei s u o m a l a i s i a asunnottomia voida ensin asuttaa näihin tyhjillään oleviin sijoitusasuntoihin?.. Mikä oikeus muista maista tulleilla pakolaisilla on mennä suomalaisten pitkään ilman asuntoa olleiden edelle tässä asuntojonossa? Miten perustuslakimme tässä kohdin toteutuu?..
Ilmoita asiaton viesti
Pitkässä kommentissasi ei ole mitään, joka liittyisi omaan kommenttiini, eikä tämä jorina liity edes omaan avaukseesi. Tee tuosta asiasta oma avaus.
Ilmoita asiaton viesti
Jari-Pekka, katson hieman omaa nenääni pidemmälle tässä ”koko Suomen asuttuna” -pitämiskeskustelussa, ja siksi katsonkin, että MAL-sopimukset liittyvät hyvin paljon kaksoiskuntaisuuteen ja ehdotukseeni siitä.
MAL-sopimukset tulee poistaa ja tilalle ottaa tasa-arvoinen kaksois(-maa-)kuntalaisuus, kuten olen jo omissa aikaisemmissa aihetta käsitelleissä blogeissani ja kommenteissani kirjoittanutkin.
Siten huomautuksesi ei osunut nyt oikeaan henkilöön. Tiedostan myös, että asuin- ja mökkipaikkakunta voivat sijaita samassakin uudessa ’maakunnassa’ eli hyvinvointialueella. So what? Onko se jokin ongelma?
Jari-Pekka, toivatko sinun kommenttisi jotakin lisäarvoa tähän keskusteluun, jonka juonnosta kaiketi minä kuitenkin vastaan ;).. Mukavaa päivän jatkoa! 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Otsikkosi kysyi, mikä kaksoiskuntalaisuudessa on niin vaikeaa. Kerroin. Hyvää jatkoa silti.
Ilmoita asiaton viesti
Otsikollani halusin haastaa ensisijaisesti Pohjoisranta BCW:n konsultin esiin tuoman ja selvityksessä esiin tulleen kannan siitä, että ”kaksoiskuntalaisuuteen liittyvä juridinen pohdinta vie mehut koko asiasta”..ja että sen katsotaan olevan ”käytännössä liian monimutkaista”.
Kaksois(-maa-)kuntalaisuudessa kun ei ole mitään vaikeaa, ei edes perustuslain kannalta katsottuna.
Ja kaksois(-maa-)kuntalaisen äänen ’kuuluvuutta’ voidaan toki lisätä muilllakin keinoilla kuin varsinaisella äänioikeuden käytöllä kuntavaaleissa. Kuten blogissani jo alustavasti alustinkin.
Kiitos, Jari-Pekka, otsikkooni annetusta vastauksestasi 🙂
Ilmoita asiaton viesti