Mikä on Suomen oman perustuslain 20 – 22 §:ien merkitys, jos niitä ei noudateta luonnon, kulttuurin ja maisemansuojelussa?

Kuultiinko edes Laukaan avovankilan vankeja vankilan siirrosta Tourulaan, junien melualueelle?

(Kuva: Ulla Jylhä, sihteeri Jyväskylän alakapungin asukasyhdistys ry, nyk. Asukasyhdistys Jyväskylän Ydin ry)

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen joulun alla 2020 antamassa lausunnossa todetaan, että ”Komission virallisen huomautuksen 28.11.2019 (2019/2290) mukaan tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annettu direktiivi 2011/93/EU muutettuna direktiivillä 2014/52/EU on pantu puutteellisesti täytäntöön [Suomessa].”

Lausunnossa komission kerrotaan katsoneen, ”ettei Suomi ole pannut asianmukaisesti täytäntöön useita YVA-direktiivin 2011/93/EU säännöksiä Manner-Suomessa ja/tai Ahvenanmaalla.”

Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen lausunnossa kerrotaan, että ”Komissio kiinnittää huomiota sekä YVA-laissa ja -asetuksessa että kansallista alakohtaisessa lupalainsäädännössä oleviin puutteisiin.”

Puumalaisen mukaan ”Suomen vastauksessa (24.3.2020) ilmoitettiin, että Manner-Suomi ja Ahvenanmaa tulevat muuttamaan lainsäädäntöään eräiden YVA-direktiivin säännösten täytäntöönpanon täsmentämiseksi.”

Lausunnossa kerrotaan, että ”Muilta osin komission väitteet kiistettiin ja vastauksessa selostettiin, miten direktiivin velvoitteet on pantu täytäntöön Manner-Suomen ja Ahvenanmaan lainsäädännössä. (UM:n oikeuspalvelut, EU-tuomioistuinasiat: Suomen hallituksen toimet EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–30.6.2020, s. 23).”

Puumalaisen lausunto jatkaa, että ”Hallituksen esitysluonnoksessa (s. 3) komission huomautuksesta todetaan, että komission mukaan puutteet koskevat muun muassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jäljempänä YVA-menettely) soveltamisalan määräytymistä, YVA-menettelyn tulosten huomioon ottamista lupamenettelyissä sekä päätösten perustelemiseen ja muutoksenhakuoikeuteen liittyviä kysymyksiä.”

Puumalaisen lausunto kertoo, että ”Osa komission huomautuksista on luonnoksen mukaan luonteeltaan teknisiä ja liittyvät direktiivin säännösten täytäntöönpanon yksityiskohtiin. Iso osa komission väitteistä kohdistuu YVA-direktiivin lupamenettelyille asettamien vaatimusten täytäntöönpanoon sektorikohtaisissa lupasäädöksissä, joissa säädetään YVA-hankkeiden lupamenettelyistä.”

Lausunnossa Puumalainen jatkaa, että ”Komission virallinen huomautus koskee siten YVA-lainsäädännön lisäksi myös joukkoa sektorikohtaisia lupasäädöksiä, joista osa kuuluu muiden kuin ympäristöministeriön toimialaan. Kukin ministeriö valmistelee esityksen mukaan omaa toimialaansa koskevat lainsäädäntömuutokset.”

Puumalaisen lausunnosta käy ilmi, että ”Suomi on 24.3.2020 antamassaan vastauksessa ilmoittanut, että Manner-Suomi ja Ahvenanmaa tulevat täydentämään lainsäädäntöään YVA-direktiivin säännösten täytäntöönpanon täsmentämiseksi; ja edelleen, että ” Lainsäädäntömuutokset valmistellaan niin, että lainsäädäntömuutokset kokonaisuudessaan tulisivat voimaan vuoden 2021 aikana.”

Apulaisoikeuskansleri Puumalaisen käy ilmi, että ”Lausunnosta YVA-menettelyn tulosten huomioon ottamista lupamenettelyissä koskevaan komission huomautukseen liittyen YVA-lain 26 §:ään on otettu direktiivin 8 artiklan edellyttämä maininta tulosten asianmukaisesta huomioon ottamisesta; ja asiaa on edelleen Puumalainen lausunnossaan avannut, että ”Lupapäätökseen on sisällytettävä perusteltu päätelmä, ja siinä on asianmukaisesti otettava huomioon arviointiselostusta koskevat ja 29 §:n mukaiset kuulemisten tulokset).”

Mikko Puumalainen jatkaa, että ”Pykälän perusteluissa (s. 18) ei kuitenkaan millään tavoin avata tätä asianmukaisuuden käsitettä, vaan viitataan ainoastaan artiklan sanamuotoon.”

Puumalainen perääkin, että ”Hallituksen esityksessä tulisi nyt tehtyä selkeämmin tuoda esiin, minkälaisia päätösten perustelemiseen ja muutoksenhakuoikeuteen liittyviä puutteita komissio oli havainnut, liittyvätkö ne nimenomaan YVA-menettelyyn ja miten nuo puutteet korjataan.”

Puumalaisen mukaan ”[Hallituksen] Esityksen perusteluja tulisi siten täydentää näiltä osin.”

Em. 21.12.2020 lausunnon ovat allekirjoittaneet apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen ja vanhempi oikeuskanslerinsihteeri Anu Räty

Tässä hieno esimerkki siitä, miten OKV:n tulee edistää Suomen lainsäädännön valmistelua. Tästä em. lausunnosta voisi ottaa oppia myös koronakriisipykälien valmisteluun, ja ottaa oppia siitä, mitä OKV odottaa lainvalmistelijoilta

Tosin tämäkin Puumalaisen YVA-direktiiviä koskeva lausunto ja ohjaus on jo 4 – 5 vuotta myöhässä, koska esim. MRL- ja YVA-lakiin sekä asetuksiin tuli vuoden 2017 keväällä merkittävästi muutoksia, joissa tätä YVA-direktiiviä ei oltu implementoitu Suomeen oikein YVA-direktiivin edellyttämällä tavalla.

Kuten hyvin tiedämme, Suomessa YVA-arviointeja ei usein tehdä lainkaan, ns. suurta yleisöä eikä asianosaisia kuulla eikä YVA-menettelyn mukaista yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää ja ympäristöselostusta vaadita eri hankkeiden aloittamisoikeus-, rakennus-, ympäristö-, poikkeamis-, poikkeuslupien ym. lupamenettelyissä – vaikka YVA-laki sanoo, että niin tulisi tehdä. Myöskään maisematyölupia ei hankkeille vaadita eikä maa-ainesten ottolupia, metsäilmoituksia jne…

Jyväskylän Tourujokivarteen tuotu Laukaan avovankila ts. nykyinen Jyväskylän vankila on edustava esimerkki epäonnistuneen MRL- ja YVA-lakiuudistuksen ”hedelmästä”

Olen tällaista Suomessa täysin epäonnistuneen maankäyttöä, kaavoitusta ja rakentamista koskevan MRL-lain ja siihen kiinteästi liittyvän YVA-lain synnyttämää mätää hedelmää ”haistellut” nyt jo 5 vuoden ajan, välillä surumielisenä, mutta usein myös erittäin vihaisena.

Jyväskylän Tourujokirantaan tuodun Laukaan avovankilan kohdalla ei kuultu jyväskyläläisiä asukkaita, vaan päätös oli tehty salassa oikeusministeri Jari Lindströmin valtakaudella ilman YVA- ja SOVA-arviointia, ilman yhteysviranomaisen perusteltua päätelmää ja ilman ympäristöselostusta. Siis täysin YVA-lain vastaisesti – jopa uhanalaisen meanderoivan luontotyypin liito-oravametsään ilman poikkeuslupaa ja ilman luontodirektiivin liitteen IV a mukaista ns. ”pakottavaa syytä” ja ilman vuorovaikutteista kaavakuulemista ja ilman avovankilan sijaintivaihtoehtojen etukäteispunnintaa julkisuudessa ja ilman laillista hankintalain mukaista avointa kilpailutusta jne.

Avovankilahanke tuotiin yllättäen Tourujokivarteen täysin jo valmiiksi päätettynä Ramoninkadun kauniin Vanhan Tourulan tilan vehreään luonnon itsensä muovaamaan rantalehtoon, joka oli erittäin tärkeä ulkoilu- ja virkistysalue Jyväskylän alakapungin ja Tourulan alueella ja Kehä Vihreän -reitillä niin koiranulkoiluttajille kuin luonnonyrttien keräilijöillekin..

Avovankila siis tuotiin Ramoninkadun varrella sijaitsevaan luonnonpuistoon, jolle oli samaan aikaan kerättynä jo 2 %:n kuntalaisaloitteella lähes 3800 allekirjoitusta Ramoninpuiston perustamiseksi. Jyväskylän kaavoittajat merkitsivät nuo allekirjoitukset vain Rise-avovankilan kaavahuomautuksille ja -muistutuksille, kun em. 3800 allekirjoituksella olisi pitänyt avata 2 %:n kuntalaisaloite ja käsitellä se kaupunginvaltuustossa  e n n e n  kaavamuutosta ja virallisen ko. aloitetta koskevan muutoksenhakuprosessin kautta!

Valtion Rikosseuraamuslaitoksen ns. Rise-avovankilaa vastustaneet muutoksenhakijat (saman alueen asukasyhdistys ja asianosaiset) saivat pitää tässä pitkällisessä valitusprosessissa kaikki asianajokulut ja oikeudenkäyntimaksut itsellään, kun Suomi – viime kädessä KHO – ei ole noudattanut näitä em. YVA-direktiivin säädöksiä, joista apulaisoikeuskanseleri Puumalainen 2020 joulun alla edellä kerrotun lausuntonsa antoi.

Jos Suomen valtio (lainvalmistelijat, OKV) rikkovat YVA- ja SEA-direktiiviä; luonto- ja vesipuitedirektiiviä; teollisuusdirektiiviä ym., niin miten ne voidaan asettaa muutoksenhakijoiden vahingoksi?

Mikä merkittävintä tässä Suomen YVA- ja SEA-direktiivin rikkomisessa on se, että kaikkein tärkeimmät asiakokonaisuutta säätelevät normit on piilotettu asetustasolle MRA 10 §, 17 § ja 25 §:iin sekä YVA-asetuksiin.

Ihmettelen, miksi nämä kohdat on piilotettu asetuksiin, mistä edes KHO ei ole niitä löytänyt (?) käsitellessään näitä  Jyväskylän Tourujokivarren eri muutoksenhakuja – koskien esim. avovankilaa ja avovankilan asemakaavamuutoksen kaavakuulemisesta salassa irroitettua Ramoninsiltahanketta ja vesilain mukaista lupaa; Kankaan uudelta merkittävältä asuinalueelta puuttuvaa YVA-arviointia sekä Kankaan vanhan paperitehdasalueen ilman suuren yleisön kuulemista tapahtuvia purku- ja rakennushankkeita, useita eri vesilain mukaisia lupia eri Tourujoen siltahankkeissa ja LSSAVI:n 4.1.2019 avaamassa Tourujokikunnostuksessa, ’rullaavaa’ K-S:n maakuntakaavaa  jne.. jne..

Mikä on Suomen oman perustuslain ja siinä olevien 20 – 22 §:ien merkitys, jos niitä ei noudateta luonnon-, kulttuurin- ja maisemansuojelua sekä arvokasta rakennusperintöämme koskevissa muutoksenhauissa?

Kuka vastaa? Oikeuskansleri Tuomas Pöysti? Apulaisoikeuslansleri Mikko Puumalainen?

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu