Miksi apulaisoikeuskansleri yht’äkkiä tutkii ”täikammalla” Kelan ammatillisen kuntoutuksen kuntoutustukea ja sen käsittelyä?

Kantelijat väsyvät – ja heidät jopa väsytetään – turhiksi tai tutkimattomiksi jääneiden kanteluidensa vuoksi. PL 21 § ei Suomessa toteudu eikä Suomi noudata kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia asianosaisten ja muutoksenhakijoiden – myös kantelijoiden – kuulemiseksi ja heidän muutoksenhakujensa tutkimiseksi.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen 1.11.2021 päätös (OKV/1418/10/2020, OKV/1418/10/2020OKV5)

”TEtoimiston työvoimapoliittiset lausunnot ja sähköinen asiointipalvelu”

Tässä nyt tikun nokkaan nostetussa OKV:n tehdyssä kantelussa on kyse tilanteesta, jossa kantelija oli ilmoittanut TEtoimistolle hakeneensa Kelalta ammatilliseen kuntoutukseensa kuntoutustukea ja tämä on edellyttänyt opiskelupaikan hankkimista.

Kantelussa on tarkkaan eritelty kantelijan ja TE-toimiston sekä Kelan viestinvaihtoa, puhelinkeskusteluita, päätöksiä ja niiden muutoksenhakumahdollisuuksia.

Tiedossa on, että EOA:lle ja oikeuskanslerille on tehty lukuisia vastaavia kanteluita opiskelijoiden ja työttömien saamista TE-toimistojen työvoimapoliittista päätöksistä ja heidän yksilöllisistä kohtuuttoman hankalista opiskelu- ja työttömyysturvatilanteistaan ja työttömyysturvalla opiskelusta, mutta ei niitä aikaisemmin ole näin tiuhalla ”täikammalla” perattu..

Herää kysymys, mikä on tendenssi tämän nimenomaisen kantelutapauksen kohdalla?..

Onko apulaisoikeuskansleri Puumalaisella ehkä tarkoitus nostaa poliittiseen keskusteluun nimenomaisesti Kelan ammatillinen kuntoutustuki ja sen myöntämisen ehdot eikä niinkään kantalijoiden PL 21 §:n vastaiset oikeussuojattomat tilanteet ja kanteluiden ylipitkät käsittelyajat, jossa asiat säännönmukaisesti vanhenevat ”käsiin” 2 vuodessa?

On täysin kohtuutonta ja PL 21 §:n vastaista, että monista TE-toimistojen ja koulutuksenjärjestäjien antamista päätöksistä opiskelija/työtön ei voi edes hakea muutosta valittamalla ja myöskään OKV ei ole tutkinut sisällöllisesti lainkaan näistä tehtyjä kanteluita.

Vastaavia täikammalla tehtyjä kantelupäätöksiä ja niiden nostoja päivänpoliittiseen keskusteluun odotan myös  esim. ammattitutkinto-opintojen puuttuvista henkilökohtaistamisista ja aikaisempien opintojen puuttuvista hyväksiluvuista sekä lainvastaisesti automaattipäätöksin tehdyistä Kelan ja verottajan yhteisistä opintolainavähennyspäätöksistä (ts. verovähennyksistä) sekä TE-toimistojen mielivaltaisista työttömyysturvakarenssipäätöksistä työttömyysturvalle pakotettujen työkyvyttömien ja osatyökykyisten kohdalla jne.. jne..

Kuka valvoo oikeuskanslerin toimintaa? Tarvitaanko perustuslakivaliokunta?

Onko oikeus ja kohtuus, että oikeuskansleri nostaa vain itselleen mieluisia asioita poliittiseen keskusteluun?

Eikö hyvän hallinnon periaatteiden ja PL 21 §:n mukaan kaikki OKV:lle jätetyt kantelut olisi tullut ja tulisi tutkia myös aineellisesti*, koska sitähän tämä apulaisoikeuskansleri Puumalaisen 1.11.2021 kantelupäätös nyt käytännössä tarkoittaa? (1.11.2021, OKV/1418/10/2020 ,OKV/1418/10/2020OKV5).

Lähde

*) Aineellisella prosessinjohdolla tarkoitetaan tuomioistuimen asian selvittämistä tarkoittavia toimia. Sen kohteena on aineisto, johon pääasiaratkaisu voidaan perustaa eli asianosaisten vaatimukset ja niiden tueksi esittämät tosiseikat, todisteet sekä tapaukseen sovellettavat oikeusnormit.

Tieteen termipankki 16.11.2021: Oikeustiede:prosessinjohto.

Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:prosessinjohto

+2

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu