Miksi Jyväskylässä sijaitseva Pyhän Olavin katolinen kirkko ei mahtunut Pyhän Olavin -reitille?
Pyhä Olavi oli tuhat vuotta sitten Norjan sankarikuningas – nyt hänestä on tulossa Jyväskylän hukattu mahdollisuus
Norjan sankarikuningas Pyhä Olavi kaatui 29. heinäkuuta 1030 taistelussa pakanoita vastaan, minkä muistoksi suomalaisessakin kalenterissa 29.7. on Olavin päivä. Olavi levitti ratkaisevalla tavalla kristinuskoa pimeään Pohjolaan ja teki Norjasta kristityn kuningaskunnan. Öljyrikas Norjan valtio aikoo isosti juhlia tuhatvuotisuuttaan vuonna 2030.
Pyhä Olavi oli keskiajan superpyhimys, jonka haudalle Trondheimiin vaellettiin kaikkialta Euroopasta.
Norjalaisten aloitteesta on Euroopan Neuvosto perustanut monia Euroopan maita yhdistävän Pyhän Olavin vaellusreittien verkoston, joka ulottuu lännessä Ranskaan ja Englantiin, idässä Venäjälle ja Ukrainaan saakka ja koukkaa Suomenkin kautta.
Euroopassa on ollut satoja Pyhälle Olaville nimettyjä keskiaikaisia kirkkoja, ja Suomessakin muutamia, esimerkiksi Sysmän keskiaikainen kirkko. Suomen tärkein Pyhään Olaviin liittyvä rakennusmonumentti on tietenkin Olavinlinna.
Vähemmän tunnettua on Jyvässeudun yhteys Pyhään Olaviin. Kun pohjoisen Keski-Suomen ensimmäinen kristillinen seurakunta Laukaa vuonna 1593 perustettiin, se pyhitettiin Pyhälle Olaville. Tuolloin oli nimittäin Ruotsin kuninkaana katolilainen Sigismund, joka oli puolalaisen prinsessan Katariina Jagellonican poika. Hartikan kirkonraunio Laukaan Kirkkoniemessä muistuttaa asiasta.
Lähempänä nykyaikaa, kun Jyväskylään perustettiin oma katolinen seurakunta vuonna 1949 ja se sai oman kirkon vuonna 1962, oli luontevaa jatkaa perinnettä ja nimetä kirkko Pyhälle Olaville. Norjan sankarikuningas on kuvattu Pyhän Olavin kirkon hyvin arvokkaissa lasimaalauksissa, jotka on tehnyt hollantilainen René Groenen.
Euroopan Neuvoston hanketta Pyhän Olavin turismireitin kehittämiseksi esiteltiin äskettäin Suomen kaikille ELY-keskuksille. Savonlinnan lisäksi etsittiin toista sopivaa Järvi-Suomen kohdetta. Luontevaa olisi ollut valita Laukaan-Jyväskylän seutu, koska täällä on olemassa yli neljä vuosisataa vanha ja edelleen täysin elävä Pyhän Olavin perinne.
Toisin kävi. Jyvässeutu nukkui tässä asiassa onnensa ohi. Jyväskylän sijasta kaupunkikohteeksi valittiinkin Pieksämäki.
Pyhän Olavin vahvistettu vaellusreitti ohittaa Jyväskylän huolimatta siitä, että Suomen ainoa katolinen Pyhän Olavin kirkko sijaitsee nimenomaan Jyväskylässä.
Vahvistetun uuden vaellusreitin linjaus koukkaa nyt Savonlinnasta Pieksämälle ja jatkuu sieltä Kangasniemen ja Joutsan kautta Sysmään.
Absurdia tässä on se, että Pieksämäellä, Kangasniemellä tai Joutsassa ei ole kerrassaan mitään Pyhään Olaviin liittyvää, ei uutta eikä vanhaa, niin hienoja paikkakuntia kuin ne muuten ehkä ovatkin.
Näin käy, kun ei tunneta historiaa eikä välitetä siitä.
Osmo Pekonen
sivistyshistorian dosentti
Jyväskylän yliopisto
Pyhän Olavin mannerreitti loppuseminaari LIVESTREAM
https://www.youtube.com/watch?v=Wnm_P_Zz6eU
https://pyhanolavinmannerreitti.fi/pyhan-olavin-mannerreitin-loppuseminaari-11-12-2019/
Ilmoita asiaton viesti
Pyhän Olavin jäljillä
Norjalainen viikinkikuningas Olav Haraldsson eli Pyhä Olavi on jättänyt jälkensä myös Suomeen. Nyt hänen jalanjäljilleen on tulossa retkeilyreitti halki Suomen Savonlinnasta Ahvenanmaalle.
Kira Gronow HS (verkkolehti tilaajille)
Kuka oli Pyhä Olavi, jonka mukaan Suomessa on nimetty useita kirkkoja ja jopa Olavinlinna Savonlinnassa?
Olav ei ollut mikään pliisu jätkä, luonnehtii Harri Ahonen norjalaista viikinkiä Olav Haraldssonia (noin 995–1030), josta sittemmin tuli Pyhä Olavi.
Olav Haraldsson eli viikinkiajan lopulla. Hän kuului kuningassukuun ja toimi vuosina 1015–1030 Norjan kuninkaana. Mies oli myös seikkailija, joka osallistui viikinkiretkille Englantia myöten.
Hänet todennäköisesti kastettiin Ranskassa, ja hän alkoi käännyttää norjalaisia kristinuskoon kruununtavoittelun ohessa.
Tamperelainen Ahonen on tietokirjailija, luontokuvaaja ja ammattimainen vaeltaja, joka on opiskellut yliopistossa historiaa. Viikingit ja Haraldssonin ristiriitainen persoona kiehtovat häntä.
”Toisaalta hän oli ryökäle, toisaalta pyhimys.”
Olav Haraldsson kuoli Stiklestadin taistelussa vain 35-vuotiaana. Hänen maineensa kiiri pitkälle, ja katolinen ja ortodoksinen kirkko alkoivat kunnioittaa häntä pyhimyksenä.
Norjassa Pyhää Olavia pidetään maan kansallispyhimyksenä, ja häntä juhlitaan aina heinäkuun lopussa Pyhän Olavin päivänä.
”Tarinan mukaan suomalaiset vieläpä noituivat myrskyn merelle.”
Mutta on Olav Haraldssonilla yhteys Suomeenkin.
Haraldsson teki tiettävästi ainakin kaksi matkaa silloisen Suomen alueelle. Ensimmäisen reissun hän teki nuorena, ja se päättyi huonosti.
Haraldsson joukkoineen seilasi ilmeisesti Inkoon seudulle ja yritti ryöstöretkeä maihin. Hyökkäys kukistettiin.
”Tarinan mukaan suomalaiset vieläpä noituivat myrskyn merelle”, Ahonen kertoo.
Toisen matkan hän teki vähän ennen kuolemaansa.
Tällöin Haraldsson oli maanpaossa Holmgårdin viikinkikaupungissa, joka sijaitsi nykyisen Novgorodin kaupungin alueella Venäjällä. Sieltä hän matkasi takaisin Norjaan, minkä päätteeksi hän kuoli Stiklestadin taistelussa.
Paluumatkan Norjaan hän on saattanut taittaa Suomen halki: joko etelärannikkoa pitkin tai sitten Saimaan kautta länsirannikolle isoja järviseutuja ja jokia pitkin, päätyen lopulta Ruotsin rannikolle.
Myöhemmin Pyhää Olavia alettiin kunnioittaa Suomessakin monella paikkakunnalla. Keskiajalla useita kirkkoja nimettiin hänen mukaansa.
Reitin varrella on kymmenen Pyhän Olavin mukaan nimettyä kirkkoa. Yksi niistä on Tyrväällä. Kuva: Reijo Hietanen
Myös Savonlinnan Olavinlinna on saanut häneltä nimensä.
Norjassa ja Ruotsissa on Pyhän Olavin matkoihin perustuva, suosittu retkeilyreitti.
Viime vuosina Åbo Akademilla ja Turun yliopistolla on ollut käynnissä hankkeet, joiden tarkoituksena on laajentaa Pyhän Olavin reitistö Suomeen: Saaristomeren yli Turkuun ja sieltä Olavinlinnaan asti. Mukana ovat paikalliset matkailuyrittäjät, kunnat ja seurakunnat.
Merireitti Turusta Ruotsin Grislehamniin on jo virallinen Olavinreitti ja eurooppalainen kulttuurireitti, mutta mannerreitti Suomen puolella on vielä lopullista silausta vailla.
”Vielä puuttuu esimerkiksi logojen laittaminen reitin varrelle. Reitin merkitsemiseen tarvitaan lupia maanomistajilta ja kunnilta. Viimeisen sanan hyväksymiseen ja merkitsemiseen sanoo Pyhän Olavin reitistöjä hallinnoiva yhdistys Norjassa”, kertoo projektikoordinaattori Sami Tantarimäki Turun yliopiston Brahea-keskuksesta.
Pyhä Olavin reitistö merkitään maastoon tällaisilla logoilla.
”Osittain reitti kulkee vanhoja tuttuja matkailureittejä, kuten Saariston rengastietä, pitkin. Sinne tulee siis vain yhdet logot lisää.”
Reitin varrella on kymmenen kirkkoa, joiden kaikkien nimi on Pyhän Olavin kirkko. Niitä on esimerkiksi Tyrväällä, Ulvilassa, Lemussa ja Nauvossa.
Tantarimäki kertoo, että reittiverkoston ideana oli löytää parhaat reitit kulkea Pyhän Olavin nimeä kantavien kirkkojen välillä. Lisäksi teemaan yhdistettiin muita sopivia matkailukohteita.
Periaatteessa Olav Haraldsson on saattanut itsekin kulkea joitakin reitin osuuksia matkallaan Holmgårdista Norjaan. Tantarimäki pitää kuitenkin Suomen poikki kulkemista epätodennäköisenä.
”Vaikka Olav Haraldsson olisi täällä käynytkin, luulen ettei vanha viikinki olisi poistunut rannikon tuntumasta. Hän on kuitenkin jäänyt elämään pyhimyshahmona, mikä on mielenkiintoista.”
Harri Ahonen on kulkenut koko Pyhän Olavin reitin läpi Savonlinnasta Ahvenanmaalle apunaan tietokirjailija ja eräopas Aada Ala-Tala.
Heiltä on juuri ilmestynt kirja Pyhän Olavin retkeilyreitit – Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle (Tammi 2020).
Aada Ala-Tala ja Harri Ahonen Nokian Pitkäniemessä, joka kuuluu Pyhän Olavin reittiin. Kuva: Rami Marjamäki
Reitti on hieno, Ahonen sanoo. Kirkkojen lisäksi matkan varrelta löytyy paljon kauniita luontokohteita ja kansallispuistoja.
Laavu Leivonmäen kansallispuistossa Joutsassa. Kuva: Harri Ahonen
Kuinka kauan kestää, jos haluaa kulkea koko retkeilyreitin Savonlinnasta Ahvenanmaalle tai toisinpäin?
Ahoselta kului esimerkiksi Savonlinnasta Hämeenlinnaan pyörällä pari viikkoa. Matkan varrella oli useita pysähdyksiä.
Hämeen linna on yksi reitin kohokohdista. Kuva: Harri Ahonen
”Koko reitin kulkemiseen menee enemmän aikaa. Mikäli haluaa ottaa rennommin, matkaan voi kyllä käyttää koko kesälomankin”, hän sanoo.
Reitti on suunniteltu niin, että yöpymään pääsee aina lakanoiden väliin (paitsi yhdessä kohdassa pitäisi nukkua umpilaavussa). Saaristomeren päässä reittiä tarvitaan useita lauttayhteyksiä.
Pyhän Olavin reitti jatkuu saariston läpi Ahvenanmaalle. Kuvassa Finbyn jatulintarha eli kivien reunustama labyrintti Nauvossa. Kuva: Harri Ahonen
Koko reitin voisi jopa kävellä, Ahonen kertoo. Hän arvelee, että siihen menisi hyväkuntoiselta ehkä viidestä seitsemään viikkoa.
Reitti alkaa Savonlinnasta, jonka Olavinlinna on saanut nimensä viikinkikuninkaan mukaan. Kuva: Harri Ahonen
Reitin aloituspisteeseen voi mennä vaikka bussilla tai junalla.
”Bussin tavaratilaan saa yleensä ottaa pyörän, jos vain sopii siitä etukäteen bussiyhtiön kanssa.”
Ahosella on kolme lempikohtaa reitin varrella.
Ensimmäinen kulkee Savonlinnasta Rantasalmen kautta kohti Joroisia ja Pieksämäkeä.
”Se on maisemallisesti hieno, hyvin erityyppinen kuin kotiseutuni Häme: lyhyitä jyrkkiä mäkiä ja välillä jylhää kalliomaisemaa. Siellä on myös upeat järviseudut ja saimaannorppia.”
Toisena tulee Hartolan, Sysmän ja Vääksyn välinen reitti.
”Matkalla on paljon vesistöjä, Päijännettä ja Tainionvirtaa. Ja Vääksyhän on kaunis kuin kotipaikkani Tampereen Pispala.”
Itä-Hämeen museo sijaitsee Tainionvirran ylittävän riippusillan kupeessa Hartolassa. Kuva: Harri Ahonen
Kolmas on Saaristomeri.
”Se vain on aina niin upea, ei sille mahda mitään”, hän sanoo.
Kirkoista hänen suosikkinsa on Sysmän Pyhän Olavin kirkko – ehkä.
”Siinä on lähellä järvi, ja kokonaisuus on kaunis. Mutta kaikki kymmenen matkan varrella olevaa kirkkoa ovat hienoja ja hyvin erityyppisiä.”
Ahonen haaveilee voivansa joskus kulkea myös Savonlinnasta Venäjän Novgorodiin asti, jossa siis sijaitsi viikinkikaupunki Holmgård.
Sami Tantarimäki kertoo, että sekin saattaa olla tulevaisuudessa mahdollista, sillä Venäjällä on ollut kiinnostusta Pyhän Olavin mukaan nimettyyn retkeilyreittiin.
”Todennäköisesti suomalaisia on ollut myös viikinkiretkillä mukana. Osa vapaaehtoisesti, osa ei.”
Jos on kiinnostunut viikinkiajasta Suomessa muuten, aiheeseen voi tutustua esimerkiksi Euran Härkänummen viikinkikylässä tai Rosalan viikinkikeskuksessa Kemiönsaaressa. Rosalassa sijaitsi tiettävästi viikinkien kauppapaikka.
Viikingit kävivät täällä sekä ryöstöretkillä että tekemässä esimerkiksi turkiskauppaa, Harri Ahonen kertoo.
”Todennäköisesti suomalaisia on ollut myös viikinkiretkillä mukana. Osa vapaaehtoisesti, osa ei.”
Viikinkiaikaista esineistöä on löytynyt Suomesta esimerkiksi Eurasta ja Ahvenanmaalta. Nykyisen Suomen alue ei kuitenkaan juuri innostanut viikinkejä, koska alue oli köyhä ja harvaan asuttu.
Aiheesta kiinnostuneille Ahonen suosittelee kuunneltavaksi Jorma Kallenaution ja Aaro Söderlundin Viikinkien aika -radiosarjaa Yle Areenasta ja luettavaksi islantilaisen historiankirjoittajan Snorri Sturlusonin kirjoittamia kuningassaagoja.
Ahonen aloitti vaellus- ja retkeilyharrastuksen jo vuosia sitten ollessaan vaihto-oppilaana Norjassa. Sittemmin hän on kirjoittanut useita vaellusaiheisia tietokirjoja, ja harrastuksesta on tullut työ.
44-vuotias Ahonen retkeilee tai vaeltaa keskimäärin kolme kuukautta vuodessa, yleensä heinäkuun ja lokakuun välissä. Lyhyemmillä pyöräretkillä hän käy viikoittain. Talvisin hän hiihtää.
Harri Ahonen kehottaa muistamaan retkeillessä kolme asiaa: ”Tunnista omat voimasi, tunnusta luonnon voimat ja kulje mieluiten seurassa.” Kuva: Rami Marjamäki
Ennen pitkiä vaelluksia hän kuivaa ruokansa itse. Se vaatii suunnitelmallisuutta ja excel-taulukoita siitä, mitä minäkin päivänä on tarkoitus syödä.
Se vie myös paljon aikaa. Esimerkiksi banaanisiivujen kuivaaminen kestää kuusi tuntia, pieneksi pilkotun jauhelihan noin neljä tuntia. Ennen jokavuotisia vaellusmatkoja Ahonen siivuttaa peräti 60 banaania.
Kun Ahonen luennoi vaelluksesta, joku usein kysyy, onko luonnossa vaarallista.
”Silloin vastaan, että kyllä siellä on keskimäärin turvallisempaa kuin vaikka kaupungin keskustassa lauantai-iltana.”
”Pitää vain muistaa kolme asiaa: tunnista omat voimasi, tunnusta luonnon voimat – kuten sumu, voimakas tuuli ja ukkonen – ja kulje mieluiten seurassa.”
Pitkiin vaelluksiin tottuneelle Ahoselle Pyhän Olavin retkeilyreitti ei ollut kovin vaikea.
”Kyllä siinäkin hiki tulee ja saa pedaalia iskeä. Täytyy tehdä myös etukäteissuunnittelua”, hän sanoo.
Mikä retkeilyssä on niin hauskaa?
”Se on se ihana vapauden tunne. Sitä ei koe missään muualla”, hän vastaa.
Ehkä sama tunne kiehtoi myös viikinkejä.
Lähde (maksumuurin takana):
https://www.hs.fi/matka/art-2000006508689.html
Ks. myös tämänpäivän eli 16.5.2020 HS ”Pyhän Olavin jäljillä”:
https://nakoislehti.hs.fi/274fa28b-ea36-49b4-bdd4-ef1ee6cecf53/90
Ilmoita asiaton viesti
Tausta:
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 rahoitettu Pyhän Olavin mannerreitti -hanke kulkee kahdeksan Leader-ryhmän alueella, jotka ovat Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry, Ravakka ry, Karhuseutu ry, Joutsentenreitti ry, Linnaseutu ry, Päijänne-Leader ry ja Veej’jakaja ry. Reitin kiintopisteinä toimivat Pyhän Olavin kirkot Lemussa (Masku), Yläneellä (Pöytyä), Kalannissa (Uusikaupunki), Ulvilassa, Tyrväällä (Sastamala), Kalvolassa (Hämeenlinna) ja Sysmässä.
Eurooppalaiseen pyhiinvaellus- ja kulttuurireitistöön liittyminen tukee matkailuelinkeinoa mahdollistaen työtä ja palveluita myös suomalaiselle maaseudulle. Valmiilla Pyhän Olavin reitillä tulee olemaan käytössään sekä yhtenevät logot ja opasteet, että kansainvälinen yhteistyö ja tunnettuus.
Helmikuussa 2018 alussa perustettiin uusi kaksikielinen yhdistys Suomen ja Ahvenanmaan Olavinreittien hallinnoimiseksi. Olavsleder i Finland rf – Suomen Olavinreitit ry liittyy pohjoismaiseen Olavinreittien Association of St Olav’s Ways -verkostoon. Suomen Kylät ry on yhdistyksen jäsen.
https://suomenkylat.fi/kahdeksan-leader-ryhman-hanke-tuo-suomeen-pyhan-olavin-reitin/
Ilmoita asiaton viesti