Miksi käräjäoikeudet/hallinto-oikeudet eivät lähetä ilmoitusta tai muutoksenhakua vaativia päätöksiään saantitodistuskirjeellä?
—
Korkeimman oikeuden tänään 19.4.2022 antamassa ennakkopäätöksessä (KKO 2002:99)
oli kysymys tilanteesta, jossa käräjäoikeus oli lähettänyt rikosasian asianomistajalle ennalta ilmoituksen tuomion antamispäivästä postin välityksellä.
A oli haastettu yhdyskuntapalvelun muuntamista koskevaan käräjäoikeuden pääkäsittelyyn uhalla, että asia voitiin ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta. A ei ollut ollut paikalla pääkäsittelyssä, jonka päätteeksi käräjäoikeus oli julistanut tuomion. Käräjäoikeus oli käsittelyä seuraavana päivänä lähettänyt postitse A:lle ilmoituksen tuomitusta seuraamuksesta sekä muutoksenhakuohjeet.
A vaati muutoksenhakuajan palauttamista sillä perusteella, että käräjäoikeuden lähettämä kirje ei ollut postinkulun häiriön vuoksi saapunut hänelle eikä hän siksi ollut saanut ajoissa tietoa tuomiosta.
Korkein oikeus katsoi, että A:n väitettä kirjeen saapumatta jäämisestä voitiin pitää uskottavana. Kun A oli kuitenkin tiennyt asian käsittelypäivän, hänen voitiin kohtuudella edellyttää selvittävän tuomion sisällön tyytymättömyyden ilmoitukselle säädetyssä määräajassa. Hakemus menetetyn määräajan palauttamisesta hylättiin. Vrt. KKO:2002:99
—
Eikö olisi selvintä a i n a käyttää saantitodistuskirjettä sellaisissa tilanteissa, joissa on kyse vastaanottajalle asetetusta velvollisuudesta tai annetusta mahdollisuudesta.
Saantitodistuskirjeiden käyttäminen tulee varmasti yhteiskunnalle paljon edullisemmaksi kuin tällaiset vuosikausia kestävät oikeusprosessit, joissa päätöskirjeiden perille tulemattomuutta ei voi ilmoituksen saaja/muutoksenhakija todentaa mitenkään. Aina ei edes pysty todistamaan sitäkään, onko päätöskirje yleensä ottaen edes lähtenyt lähettäjältään.
Saantitodistuskirjettä tulisi käyttää silloin, kun ”tarvitset todistuksen lähetyksen luovuttamisesta vastaanottajalle tai tämän valtuutetulle. Myös lähetyksen postittamisesta annetaan kuitti.”
https://www.posti.fi/fi/henkiloille/kirjeet-ja-postipalvelut/laheta-kirje-tai-kortti/saantitodistuskirje
—
Onko oikein, että yhteiskunnan etu – eli pienemmät oikeuslaitoksen kulut – oikeuttaa tällaiseen kohtuuttomuuteen tai ilmeiseen kohtuuttomuuteen yksittäisen muutoksenhakijan kohdalla?
Kuinka yksittäinen muutoksenhakija pystyy todistamaan menettelyn kohtuuttomuuden tai ilmeisen kohtuuttomuuden omalla kohdallaan toteutuneen tällaisessa em. menettelyssä, jossa oikeus arvioi yksittäisen muutoksenhakijan toimintavalmiutta ja -kykyä ajaa omaa asiaansa?..
Oikeuslaitos joutuu aikamoiseen tulkintojen ja vaihtelevien tilanteiden hetteikköön, mikä on kohtuutonta ja mikä ilmeisen kohtuutonta menettelyä kunkin muutoksenhakijan kohdalla..
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. myös vertailuksi hallinto-oikeuden puolelta ”Muu päätös 5803/2017”
– – ”1. Tuomioistuinmaksulain 11 §:n 1 momentin mukaan maksun määräämistä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua maksun määränneeltä virkamieheltä tai viranomaiselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä siten kuin hallintolaissa säädetään. Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Edellä todettu huomioon ottaen korkeimmalla hallinto-oikeudella ei ole toimivaltaa tutkia vaatimusta markkinaoikeuden päätöksessä määrätyn oikeudenkäyntimaksun täytäntöönpanon kieltämisestä. Ykkös Infra Oy:n tätä koskeva vaatimus on näin ollen jätettävä tutkimatta.
2. Kun otetaan huomioon edellä ilmenevät markkinaoikeuden päätöksen perustelut ja perusteluissa mainitut oikeusohjeet sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, markkinaoikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole perusteita.
3. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaisuudessaan. Tämän vuoksi Ykkös Infra Oy on hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin nojalla määrättävä korvaamaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut korkeimmassa hallinto-oikeudessa viivästyskorkoineen korkeimman hallinto-oikeuden kohtuulliseksi arvioimalla määrällä edellä ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla.
4. Asian tultua tällä päätöksellä ratkaistuksi ei markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta ole tarpeen lausua.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Niilo Jääskinen, Eija Siitari, Alice Guimaraes-Purokoski, Taina Pyysaari ja Maarit Lindroos. Asian esittelijä Hannamaria Nurminen.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/muitapaatoksia/muupaatos/1510136361136.html
—
Herää myös kysymys, onko yksittäisellä ihmisellä Suomessa paljon paremmat oikeudet silloin, kun hän toimii esim. mikroyrittäjänä (tmi, ay, oy) kuin että hän on ”vain” tavallinen yksityishenkilö?.. Miten tähän reagoi perustuslaki 6 §:n yhdenvertaisuus?
Tuleeko yksityishenkilöiden hakeutua yrittäjiksi, jotta heidän oikeusturvansa on siten ”paremmissa käsissä” esim. hallinto-oikeuksissa?
Ilmoita asiaton viesti