Miksi prosessinedellytyksiä ei tutkita ”viran puolesta”? Toteutuiko KKO:2024:23 kohdalla oikeus ja kohtuus?

Miksi Suomen tuomioistuimissa ei ”viran puolesta” ilmeisiä prosessinedellytyksiä tutkita ennen kuin asiassa annetaan päätös tai tuomio?

Viran puolesta ja ennen päätöstä tulisi tutkia esittelijöiden ja tuomareiden tarvittava toimivalta, suunnitellun päätöksenteon kokoonpano, päätökseen osallistuvien esteellisyydet ”samassa asiassa” jne.

Miksi yleensä tehdä päätös, joka jo heti alkuvaiheessa sisältää ilmeisen prosessivirheen? Tällainen päätös tulee ”lainvoimaiseksi”, jos muutoksenhakija ei huomaa asiaa ja tuomari ei asiaa itse korjaa – syystä tai toisesta..

Muutoksenhakija kun tarvitsee juristin tällaista ”lainvoimaista” päätöstä, joka on jo heti sisältänyt ilmeisen prosessivirheen, purkamaan. Ja oikaisuvaatimuskaan ei asiassa auta, kun sen käsittelee Suomessa ”maan tavan mukaan” alkuperäisen päätöksen esitellyt esittelijä itse, ”samassa asiassa” (!)

Ei kaikilla ole varaa palkata juristia tällaista oikeusviranomaisen omassa lainkäytössään tekemää menettelyvirhettä selvittämään ja oikaisemaan; tai että yhteiskunta myöntäisi siihen oikeusapuakaan.

Lisäksi päätöksellä kun voi olla ollut jo hyvin laajat vaikutukset myös muihin päätöksen osapuoliin ja ne asiat eivät ole enää uudella oikeuskäsittelyllä korjattavissa tai saatettavissa ennalleen..

Kuka tai ketkä ovat vastuussa muutoksenhakijalle aiheutuneista vahingoista ilmeisen selvässä prosessi- tai toimivaltavirheessä, joka olisi ollut tuomioistuimessa heti havaittavissa, mutta siitä ei ole muutoksenhakijalle kerrottu?

Kuka tuomioistuimissa vastaa jaetuista asioista ja prosessinedellytysten tutkimisesta? Prosessinedellytysten tutkimista ei voida oikeuden ja kohtuuden mukaan sälyttää muutoksenhakijan vastuulle ja maksettavaksi.

Ks. 28.3.2024 annettu KKO:2024:23

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu