Miksi ympäristöä pilaavan toiminnan saa aloittaa ilman ympäristö- tai ilmoituslupaa?
Ks. alla olevat linkit:
KHO:n lausunto 10.10.2017
HE 94/2018
Luonnos ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi (YSL ilmoitusmenettely)
Ympäristönsuojelulaki
Lausuntopalvelu.fi -palveluun 30.9.2018 mennessä jätetty Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry:n antama lausuntoa alla:
Lausunto
30.09.2018
Asia: VN/4616/2018
”Luonnos ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi (YSL ilmoitusmenettely)
Lausunnonantajan lausunto
1 luku: Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne ehdotuksen 1 luvusta
Suomen luonnonsuojeluliiton järjestelmässä tämän lausunnon antaa sen Uudenmaan piiri.
YLEISTÄ
Yleisesti ottaen uusi ilmoitusmenettely on turhake eikä sitä tule lisätä YSL:iin eikä YSA:aan.
Uusi ilmoitusmenettely keksittiin YSL-uudistuksen yhdessä alaryhmässä tilanteessa, missä valtion lupia piti vähentää. Sitten SYKE kuitenkin laski luvat uudelleen – ja niitä olikin tuhansia luultua vähemmän. Koko uudistuksen tarpeelta putosi pohja pois. Silti sitä on runnottu pakkomielteisesti eteenpäin kuin käärmettä pystyyn.
Tätä uudistusta ei ole tehty ympäristö vaan hallinto edellä. Hallinnon sujuvoittamisenkin kannalta se on suuri epäonnistuminen. Uusien menettelyjen ja lukujen kirjoittaminen lakiin ja asetukseen ei ole sujuvoittamista eikä hallinnon yksinkertaistamista. Päin vastoin, uusi ilmoitusmenettely sotkee lisää jo entisestään monimutkaista ympäristönsuojelulain järjestelmää.
Asetusluonnoksen mukaan ilmoituksissa tarvittavat asiat ovat lähes samat kuin luvissa. Niistä ei tietenkään voi tinkiäkään, koska muuten asiaa ei voi käsitellä. Uuden ilmoitusmenettelyn ainoa ero entiseen on entistä lyhyempi käsittelyaika, jolloin päätös on tehtävä.
KUNTIEN TEHTÄVIEN LISÄÄMINEN ILMAN RESURSSEJA AIHEUTTAA UUDISTUKSEN PULLONKAULAN
Valtiolta siirrettäisiin kuntien toimivaltaan lähinnä eläinsuojia ja sahoja. Näistä sahat siirrettiin hiljan valtiolle, joten niitä ei ole järkeä siirtää kunnille takaisin.
Uuden ilmoitusmenettelyn asiat keskittyvät ennen muuta pieniin maaseutukuntiin. Niiden ympäristönsuojelun voimavarat ja osaaminen ovat kuitenkin jo nyt riittämättömät.
Ongelmaa pahentaa, että uudistus ei tuo kunnille uusia resursseja. Kuntien nykytaksat eivät kata kustannuksia eivätkä riitä tuomaan lisää virkoja ja koulutusta. Siksi pitäisi noudattaa rahoitusperiaatetta eli kuntien pitää saada rahoittaa uudet tehtävät täysimääräisesti.
KÄSITTELYAJAN LYHYYS JA RATKAISUPAKKO AIHEUTTAA VAKAVIA ONGELMIA
Kuntienkin käsittelyaika eläinsuojille ollut noin lähes 5 kk. Miten ihmeessä tällä prosessilla saadaan 2 kk pois, kun asiakirjojen määrä ei juurikaan muutu? Päin vastoin, kun kuntien tehtäviä lisätään, kuntien ympäristöasioiden nykyisetkin käsittelyajat uhkaavat pidentyä entisestään.
Aikataulun pitäminen edellyttäisi sitä, että ilmoitukset ovat täydellisiä. Täydennyksille ei silloin voi antaa pitkiä määräaikoja. Viranomaisen on siksi voitava hylätä puutteelliset ilmoitukset ilman armoa.
Aikatauluun liittyvä määräaika ratkaisupakkoineen voi viedä kunnissa pienet ilmoitukset isojen lupien ohi. Tässä ei ole järkeä tehtävien järjestämisen kannalta.
Pahinta olisi, jos ilmoitusta ei pystytä käsittelemään liian lyhyenä aikana kunnolla. Siitä kärsisivät ympäristö ja esimerkiksi naapurit.
Yhteenveto: Tätä asetusta ei pidä antaa. Jos niin kuitenkin tehdään, määräajasta pitää voida joustaa ja kuntien saada laskuttaa kulunsa täysmääräisesti.
2 luku: Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne ehdotuksen 2 luvusta
Ilmoituksen vaatimat asiat ovat perusasioita, joista ei asiaa käsiteltäessä voi tinkiä. Tiedot suojelualueista on tärkeä olla mukana, kuten myös Natura-arviointi jos hanke voi vaikuttaa sellaiseen yksin tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kautta. Tämä on tärkeää mm. eläinsuojien ja kullankaivuun osalta.
3 luku: Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne ehdotuksen 3 luvusta
Sujuvoittamisen kannalta on välttämätöntä että asiakirjat toimitettaisiin aina digitaalisena kuntaan (11 §).
5 luku: Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne ehdotuksen 5 luvusta
Muutos lisäisi toteutuessaan paineita jälkivalvontaan. Se on aina hankalampaa ja epävarmempaa kuin ennakkovalvonta. Nyt monet kunnat eivät ilmeisesti valvo eläinsuojia säännöllisesti. Tähän on saatava muutos.
6 luku: Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne ehdotuksen 6 luvusta
Säädökset ovat hyvin tarpeellisia, jos muutos toteutetaan.
Tähän voitte kirjoittaa mahdolliset muut kommenttinne ehdotuksesta
Koko uusi ilmoitusmenettely vaarantaa Suomen ja EU:n ympäristötavoitteiden saavuttamista. Tällainen ympäristöasioiden hallintaa heikentävä muutos on väärää ympäristöpolitiikkaa syvällisesti ja juuriaan myöten. Ympäristölainsäädännön kehittämisessä pitää palauttaa pääasiaksi ympäristön hyvä tila.
Asetuksen vaikutusarviossa ei ole tiedostettu riittävästi tämän sekä muiden viimeaikaisten säädösmuutosten yhteisvaikutuksia ympäristöön ja kunnan ympäristöhallinnon tehtäviin. Tämä puute pitää korjata. Lisäksi jos muutos toteutetaan, sen vaikutuksia tulee seurata ja tarvittassa ryhtyä pikaisiin korjaustoimenpiteisiin.
Veistola Tapani
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry – Toimeksi saaneena erityisasiantuntija Tapani Veistola”
Lähde:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6fa4b1c-4cb8-4357-a9cb-da26e04f86cc
Ilmoita asiaton viesti
HE 94/2018:
”Vastuu ympäristöstä ja osallistuminen
Esityksessä tarkoitetun ilmoituksen johdosta viranomaisen on tehtävä päätös ja annettava toimintaa koskevat ympäristönsuojelumääräykset samoin kuin lupaharkinnassa. Keskeinen ero lupamenettelyyn verrattuna olisi se, että toiminnanharjoittajalle syntyy toiminnan aloitusoikeus määräajan kuluttua, vaikka viranomainen ei olisi määräaikaan mennessä antanut toimintaa koskevaa päätöstä ja ympäristönsuojelumääräyksiä.
Luvanvaraisten laitosten luettelosta ilmoitusmenettelyyn siirrettäväksi esitettävät toiminnot aiheuttavat kohtuullisen vähäisiä ympäristövaikutuksia. Eräiden ilmoitusmenettelyyn siirrettäväksi esitettävien toimintojen, kuten ampumaratojen, aiheuttamien päästöjen vaikutukset ovat luonteeltaan lähinnä naapuruussuhdeoikeudellisia. Toiminta tulee edelleen säilymään ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaisesti luvanvaraisena, jos toiminnasta saattaisi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentin mukaista kohtuutonta rasitusta. Lisäksi toiminnat tulisivat säilymään luvanvaraisena, jos ne sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle tai toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista. Ilmoitusmenettelyn aloittamisoikeuteen liittyvää määräaikaa voidaan pitää vähäisten ympäristövaikutusten ja edellä mainittuihin ympäristöhaittoihin perustuvan tapauskohtaisesti harkittavan luvanvaraisuuden johdosta riittävänä. Aikarajaa olisi myös pidettävä realistisena suhteessa hallintolain 31 §:ssä tarkoitettuun periaatteeseen, jonka mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset. Lisäksi, jos päätöstä ei ole ehditty antaa säädetyssä määräajassa, päätöksen antaminen määräajan jälkeen rinnastuu päätöksen muuttamiseen, joka voidaan tehdä muun muassa sillä perusteella, että toiminnasta aiheutuu ympäristönsuojelulaissa kielletty seuraus tai toiminnasta aiheutuva pilaantuminen tai sen vaara poikkeaa olennaisesti ennalta arvioidusta. Ilmoitusmenettelyyn sisällytettävien toimintojen pääsääntöisesti vähäisten ympäristövaikutusten ja jossain määrin standardinomaisten ympäristösuojeluvaatimusten vuoksi toiminnan aloittamisoikeuteen liitettyä määräaikaa ei voida pitää ongelmallisena perustuslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitetun ympäristöperusoikeuden toteutumisen kannalta riittävän ympäristönsuojelun tason näkökulmasta.
Esitykseen sisältyisi uusi säännös hallintomenettelystä 10 a luvun ilmoitusasioissa, joka sisältäisi mahdollisuuden soveltaa tietyissä tilanteissa kevennettyä menettelyä. Kevennettyä menettelyä voitaisiin käyttää säännöksen täsmentämissä tilanteissa lausuntojen pyytämiseen, ilmoituksesta tiedottamiseen ja päätöksen julkaisemiseen. Säännös vastaa sisällöltään kevennysmahdollisuuksien osalta lain 96 §:ää. Lausuntojen rajaaminen voisi olla merkityksellistä perustuslain 2 §:n 3 momentissa ilmaistun oikeusvaltioperiaatteen, perustuslain 21 §:n 2 momentissa edellytettyjen hyvän hallinnon takeiden ja perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaisen kunnan asukkaiden itsehallinnon kannalta. Lausuntojen rajaamismahdollisuutta supistaa kuitenkin niin 96 §:n kuin esitetyn 115 e §:n osalta säännökset asian riittävästä selvittämisestä sekä yleisen edun valvonnasta. Hyvän hallinnon periaatteisiin, hallintolain 31 §:n mukaiseen selvittämisvelvollisuuteen ja hallintolain 10 §:n mukaiseen viranomaisten yhteistyöperiaatteeseen kuuluu, että ilmoitusta käsitellessään viranomaisen on hankittava asian ratkaisemisen kannalta olennaisten viranomaisten lausunnot. Muiden keventämismahdollisuuksien kohdalla 115 e §:ssä mainitaan vähäisyysperuste, jonka käyttömahdollisuutta puoltaa ilmoitusmenettelyssä käsiteltävien hankkeiden ympäristövaikutukset, joiden arvioidaan pääsääntöisesti olevan vähäisempiä kuin lupamenettelyyn kuuluvien hankkeiden ympäristövaikutusten.
Kunnallinen itsehallinto
Perustuslain 121 §:n 1 momentin mukaan Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee pe-rustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Pykälän 2 momentin mukaan kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneessa käytännössään korostanut, että kuntien tehtävistä säädettäessä on samalla huolehdittava siitä, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan (esim. PeVL 12/2011 vp, s. 2/I, PeVL 29/2009 vp, s. 2/II, PeVL 50/2005 vp, s. 2/I ja PeVL 41/2002 vp, s.3/II).
Esityksessä muutettaisiin tiettyjen toimintojen osalta viranomaisten toimivaltaa siten, että aiemmin valtion lupaviranomaisen myöntämällä ympäristöluvalla ratkaistu toiminnan harjoittaminen siirtyisi kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ilmoituskäsittelyssä ratkaistavaksi. Uudesta ilmoitusmenettelystä, erityisesti eläinsuojien osalta, arvioidaan aiheutuvan jonkin verran lisätyötä kunnille ilmoitusasian käsittelyssä ja -valvonnassa. Ympäristönsuojelulain muutosehdotuksen 205 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen voisi kuitenkin periä lain mukaisen ilmoituksen käsittelystä, samoin kuin siihen liittyvästä valvonnasta maksun, jonka perusteista määrätään kunnan hyväksymässä taksassa. Ilmoitusmenettelystä aiheutuvat kustannukset voidaan näin ollen kohtuullisessa määrin kattaa edellä mainituilla maksuilla.
Esitettyyn ilmoitusmenettelyyn esitetään säädettäväksi määräaikaa, joka alkaisi ilmoituksen jättämisestä ja jonka kuluttua toiminnanharjoittaja saisi suunnittelemansa toiminnan aloittamisoikeuden. Asetettava neljän kuukauden määräaika olisi luonteeltaan tavoitteellinen. Hallintoasian käsittelyä koskee hallintolain 23 §:n mukainen yleinen vaatimus käsittelyn viivytyksettömyydestä. Yleisen ilmoitusmenettelyn vaikutusten arvioinnista teetetyn selvityksen mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten eläinsuojille myöntämien lupapäätösten käsittelyajan keskiarvo oli 5,2 kuukautta ja mediaani 3,8 kuukautta vuonna 2015. Ilmoitusmenettelyn olisi lisäksi tarkoitus olla lupamenettelyä nopeampaa muun muassa eläinsuojille laadittavan asetuksen ja menettelyn keventämismahdollisuuksien ansiosta. Ilmoitusmenettelyyn sisältyvän määräajan noudattaminen ei näin ollen kunnassa yleensä edellyttäisi käsittelyn nopeuttamista verrattuna lupakäsittelyyn. Lakiehdotuksen ei täten voida katsoa puuttuvan kunnan oikeuteen määritellä toimivaltaansa kuuluvien asioiden priorisointia eikä siten puuttuvan kunnan talouden suunnitteluun ja toiminnan toteutumiseen.
Edellä selostetun perusteella esitys on sopusoinnussa perustuslain kanssa ja siihen sisältyvä laki voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä.” – –
—
Niin paperinmakuisia ja vain insinöörien piirustuslaudalla piirrettyjä lakeja, joilla ei ole juuri mitään tekemistä todellisen aidon nopeasyklisen ja runsaasti lobatun kaavoituksen, maankäytön ja rakennusalan kontekstissa.
Täytyy sanoa, että nyt tämän ilmoitumenettelyä koskevan lainvalmistelun ja täytäntöönpanon kohdalla on oltu liian kaukana todellisesta aidosta reaalimaailmasta ja elämästä: vai kunnat itse valvoisivat tällaista ilmoitusmenettelyä!? Pukki kaalimaan vartijoina!
Eihän kunta ole kuin vain varmistamassa sen, että ympäristöä vahingoittava rakentaminen ei kohtaa mitään lainsäädännöllisiä esteitä. Tästä on Jyväskylässä valitettavan surullinen ja raivostuttava esimerkki Rikosseuraamuslaitoksen (valtion) Laukaan avovankilan siirto Jyväskylän keskustaan.
Edellä oleva SLL:n Tapani Veistolan 30.9.2018 lausunnon ennakoiva ohje tulee ottaa nyt vakavasti: – -”Asetuksen vaikutusarviossa ei ole tiedostettu riittävästi tämän sekä muiden viimeaikaisten säädösmuutosten yhteisvaikutuksia ympäristöön ja kunnan ympäristöhallinnon tehtäviin. Tämä puute pitää korjata. Lisäksi jos muutos toteutetaan, sen vaikutuksia tulee seurata ja tarvittassa ryhtyä pikaisiin korjaustoimenpiteisiin.”
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=e6fa4b1c-4cb8-4357-a9cb-da26e04f86cc
Ilmoita asiaton viesti