Milloin meillä Suomen heikon sote-hoitotilanteen vuoksi aletaan käsitellä ”ihmissuojelurikoksia”? Vrt. KKO:2023:33
”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus ei voi olla lakikaan” (vanha tuomarin ohje)
—
Ks. tänään 17.5.2023 annettu KKO:2023:33 -ennakkopäätös
Kaupallinen yhteistyö
Näin varmistat ajankohtaisen markkinahinnan omaa autoa myydessä
Ei koskaan, sillä Suomessa viranomainen on viranomaisen erityisessä suojeluksessa.
Ilmoita asiaton viesti
–
Juha-Pekka, näin on valitettavan usein.
Kuitenkin meillä on Virkamieslaki, jossa 14 § sanoo, että ”Virkamiehen on suoritettava tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.
Virkamiehen on käyttäydyttävä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.”
https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750#L4P14
—
Juha-Pekka, huomaa, että po. lainauksessa on ”Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä.” Miksi siinä kohtaa ei sanota, että ”Hänen on noudatettava työnjohto- ja valvontamääräyksiä sekä kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä.”
Huomaa, että Perustuslaki 2 § sanoo näin (huomaa erityisesti 3. mom.):
”2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen.
Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.”
—
Virkamieslaki ei ”tarkoin” määrää sitä, että virkamiehen tulee noudattaa lakia. Riitatilanteessa Perustuslaki vie ”voiton”? 🙂
Vai viekö? 😉
Ilmoita asiaton viesti
—
Jatkoa edelliseen kommenttiini, ks. ”Virkamiehen velvollisuudet ja oikeudet, Virkamieslain lähtökohdista”
– – ”Virkamiehen toimintaa normittava ja ohjaava säädös- ja määräyskenttä on kattava. Virkaan liittyvistä tehtävistä on määritelty laissa, asetuksissa ja virkaohjesäännössä. Tarkempia määräyksiä tehtävien suorittamisesta saattaa sisältyä myös työnjohto- ja valvontamääräyksiin. Virkamiehen on virantoimitusvelvollisuutensa perusteella noudatettava virkaansa koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Virkavelvollisuudet on kuitenkin erotettava tarkemmasta työnohjauksesta sekä tehtäväkohtaisesta sääntelystä; yksilön oikeusasemaan puuttuvista määräyksistä on säänneltävä lain tasolla. Tällä viittaan nimenomaan virkavelvollisuuksiin. Tämä ilmentää myös samalla virkasuhteen julkisoikeudellisia piirteitä; virkamiehen velvollisuudet ja toiminnan yleiset laatuvaatimukset ovat pääasiassa lailla säännelty.” – –
https://actas.fi/artikkelit/virkamiehen-velvollisuuksista-ja-oikeuksista/
Ilmoita asiaton viesti
– – ”Virkamiehen perusoikeuksien sekä virkavelvollisuuksien välisen ristiriidan pitäisi kuitenkin nykyisessä oikeustieteessä ja -käytännössä nojata lopulta perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten muodostamiin kriteereihin, jotka eduskunnan perustuslakivaliokunta on kirjannut perusoikeusuudistusta koskevaan mietintöönsä (Yleisiä perusoikeuksien rajoittamista koskevia vaatimuksia ovat 1) lailla säätämisen vaatimus, 2) täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus, 3) hyväksyttävyysvaatimus, 4) ydinalueen koskemattomuuden vaatimus, 5) suhteellisuusvaatimus, 6) oikeusturvavaatimus, 7) ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista koskeva vaatimus.).” – –
https://actas.fi/artikkelit/virkamiehen-velvollisuuksista-ja-oikeuksista/
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks.
– – ”4.2 Perusoikeudet lainkohdittain
Jaksossa kuvataan perusoikeudet perustuslain mukaisessa pykäläjärjestyksessä ja tuodaan esiin näkökohtia, jotka lainvalmistelijan on kutakin perusoikeutta sivuavaa sääntelyä laatiessaan otettava huomioon. Yksityiskohtaisempia tietoja kustakin asiasta saa niistä perustuslakivaliokunnan lausunnoista, joihin viitataan” – –
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. (edellisestä ”4.2 Perusoikeudet lainkohdittain” toinen poiminta):
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/4-perusoikeudet/4-2/
– – ”Perustuslakivaliokunta on erilaisia työ- ja palvelusvelvollisuuksia koskevia lakiehdotuksia arvioidessaan kiinnittänyt sääntelyn tarkkarajaisuudesta ja täsmällisyydestä sekä oikeasuhtaisuudesta johtuvien vaatimusten takia huomiota velvoitettavan ihmisryhmän laajuuteen ja määräytymisperusteisiin samoin kuin velvollisuuden kestoon. 56 Valiokunta on pitänyt ongelmallisena, jos laista ei selvästi ilmene, ketkä kuuluvat tai saattavat kuulua velvoitettavien joukkoon tai miten heidät valitaan 57 tai jos velvoitettavien joukko on käytännössä rajoittamaton. 58 Terveydenhuollon ammattihenkilöihin kohdistuvaa työvelvollisuutta valiokunta kuitenkin piti riittävän täsmällisesti rajattuna, kun velvollisuus voitiin kohdistaa vain sellaiseen henkilöön, jolla on ammattitaito toimia laissa tarkoitetuissa hoitotehtävissä. 59 Perustuslaista johtuvat vaatimukset ovat jääneet täyttymättä ehdotuksissa, joissa ei ole ollut riittävän täsmällisiä säännöksiä työvelvollisuuden kestosta.
Palvelussitoumuksesta voidaan niin ikään säätää lailla, jos sääntelylle on hyväksyttävät perusteet ja laissa on riittävän täsmälliset säännökset palvelusvelvoitteen kestosta ja sisällöstä sekä sitoumukseen liittyvistä taloudellisista ehdoista. 60” – –
Ilmoita asiaton viesti
Minä olen rikkonut lakia monet kerrat virkalääkärinä toimiessani, ja esim. lääninhallitus on toistuvasti siunannut lain rikkomisen. Mitä pitäisi tehdä, jos olosuhteet ovat sellaiset, että lain noudattaminen on mahdotonta?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, hyvä kysymys, mitä pitäisi tehdä.
Kysyitkö asiaa omalta esimieheltäsi (ennen lain rikkomista tai sen jälkeen, jos ennen ei ollut aikaa tai mahdollisuutta)
Mitä esimiehesi vastasi?
Nykyäänhän tulisi tehdä terveydenhuollon oma vaara- tai epäkohtailmoitus, jos lääkäri katsoo, että on vaarana, että hoitotilanteessa ”pakollinen” lain rikkominen tai muu epäkohta terveydenhuollossa aiheuttaa potilaalle vaaraa.
Ilmoita asiaton viesti
Olin itse apulaisylilääkäri ja mm. määräsin alaikäisiä pakkohoitoon aikuisten osastolle, mikä oli lain vastaista, mutta vaihtoehtona olisi ollut esim. itsetuhoisen nuoren heittäminen kadulle, kun hoitopaikkoja ei ollut, eikä ole edelleenkään. Lääninhallitus iloisesti hyväksyi laittomat päätökset.
Lahdessa, jossa psykiatrisista hoitopaikoista on vuosikaudet ollut ankara pula, päätettiin juuri pari osastoa sulkea rahapulan vuoksi.
Laissahan on pakkotilapykälä, jonka mukaan lakia saa rikkoa, jos esim. ihmishengen turvaamiseksi on pakko niin tehdä.
Tottakai sairaalan ylilääkärit olivat selvillä tilanteesta,. mutta mitä hekään olisivat voineet asialle tehdä?
Ilmoita asiaton viesti
Pekka, hyviä esimerkkejä. Siis tarvitaan lisää sote-rahaa.
Eikö kuitenkin olisi parempi tinkiä jo nyt lakiin asti tästä hoitajamitoitusta sääntelevästä desimaaliluvusta?
On ymmärrettävän hankalaa pistää virkamiehet vastuuseen tämän desimaaliluvun rikkomisesta.
Ilmoita asiaton viesti
Lain noudattaminen olisi tässä tapauksessa asettanut potilaita hengenvaaraan.
Ilmoita asiaton viesti
-.-
Palaan takaisin blogin varsinaiseen aiheeseen:
Ks. ”Potilasvahingot, hoitohaitat ja hoitovirheet”
– – ”Hoitovahingot ja -haitat sekä niiden epäilyt tulee käsitellä mahdollisimman pian pyrkien asianomaisten yhteisymmärrykseen ja asian välittömään korjaamiseen. Potilaalle tulee selvittää tarkoin, mitä on tapahtunut, sekä pyrkiä minimoimaan ja/tai korjaamaan vahingon aiheuttamat haitat. Empatia vahingon kärsinyttä potilasta kohtaan on aina tarpeen, samoin usein suoranainen anteeksipyyntö väärästä menettelystä.
Potilasta on informoitava toimintamahdollisuuksista: miten korvausta potilasvahingosta voi hakea potilasvakuutuslain perusteella, tai mitä muita valituskanavia hänellä on käytössään. Potilas on hyvä ohjata kääntymään oikeussuojakeinon valinnassa potilasasiamiehen puoleen, sillä näin voidaan usein välttyä turhilta ja pitkiltä valitusprosesseilta. Lääkärin pitää hallita omat tunteensa, hakea tarvittaessa muiden kollegojen tukea, olla moittimatta muita hoitoon osallistuneita sekä välttää perusteetonta oman toiminnan puolustelua.
Selvitystä varten lääkärin on syytä raportoida vahinkoon johtaneet tapahtumat mahdollisimman pian ja tarkkaan: aika, paikka, potilaan henkilötiedot, sairaushistoria ja häntä aikaisemmin hoitaneet tahot. Selvityksestä pitää käydä ilmi, miten potilaan tahto ja ennakoiva neuvonta oli huomioitu toimenpiteeseen ryhdyttäessä. Olosuhteet tapahtumahetkellä on syytä raportoida ja kirjoittaa muistiin: henkilökunnan riittävyys, toimenpidevälineet, laboratorio- ja röntgenpalvelut sekä työtilanne, oliko kyseessä esimerkiksi päivystys. Millainen oli vastuunjako työpaikalla? Millaiset olivat työpaikan sisäiset ohjeet ja hoitosuositukset? Oliko kaikki tarvittava tieto käytettävissä? Selvitys kannattaa laatia yleiskieltä käyttäen ja ammattitermejä välttäen.
Perusteellinen selvitys on tärkeää vahingon kokeneen potilaan, lääkärin ja muiden hoitoon osallistuneiden henkilöiden oikeusturvan kannalta. Selvitystä laadittaessa on syytä keskustella esimiehen kanssa sekä hankkia tarvittaessa oikeudellista apua. Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Hammaslääkäriliiton lakimiehet neuvovat selvitysten laadinnassa. Lisäksi Lääkäriliitto on ottanut jäsenilleen oikeusturvavakuutuksen, josta voidaan korvata kuluja, jotka ovat aiheutuneet vastauksen tai selvityksen antamisesta Valviralle. Vakuutuksesta voidaan korvata myös muun muassa oikeudenkäyntikuluja, jos hoitovirheasiaa käsitellään tuomioistuimessa.
Selvitysten laatiminen sekä valitus- ja muihin prosesseihin vastaaminen on lääkärin normaalia perustyötä. Tähän työhön kannattaa suhtautua vakavasti ja varata sen tekemiseen riittävästi aikaa. Hyvällä selvityksellä ja vastauksella on mahdollista välttää turhat ja pitkäkestoiset jatkoprosessit.” – –
Ilmoita asiaton viesti
—
– – ”Nyt voi tehdä myös potilaan vaaratapahtumailmoituksen sähköisesti HUSin verkkosivulla. Vaaratapahtumailmoitus tehdään nimettömänä ilman tunnistetietoja.”
”Potilaan/omaisen vaaratapahtumailmoitus”
https://www2.awanic.fi/haipro/22/potilasilmoitus/potilasilmoitus.asp?orig=6131
—
Tällainen po. sähköinen ”Potilaan/omaisen vaaratapahtumailmoitus” -lomake tulisi olla kaikissa hoitopaikoissa, niin julkisella kuin yksityiselläkin.
Ilmoita asiaton viesti