Mitä koronakriisi on meille jo nyt opettanut: ’Habitual thinking’ ei saa johtaa pidättyvyyteen riskien arvioinnissa

Ovatko terveysasiantuntijat tiukan poliittisen ohjauksen alaisia niin meillä kuin muuallakin?..

Vakiintuneet ajattelutavat ja hallinnon odotukset eivät saa johtaa pidättyvyyteen riskien arvioinnissa

Wuhanin maakunnasta alkaneen COVID-19-pandemian vakavuus todetui vasta 3:nnen asiantuntijatyöryhmän työn tuloksena 20. tammikuuta 2020.

Riskienhallintatoimien aloittamista hidastivat asiantuntijoihin kohdistuneet hallinnon odotukset sekä vakiintuneiden ajattelutapojen (’habitual thinking’) vaikutus asiantuntijoiden työskentelyyn, koska potilaiden oireet olivat samantapaisia kuin influenssassa.

Henkilökohtaiset uranäkymät kannustivat asiantuntijoita pidättyvyyteen riskien arvioinnissa, koska mainetappio ”väärän hälytyksen” antamisen takia olisi ollut yksilölle tai työryhmälle merkittävä.

Yleisesti voidaankin todeta, että asiantuntijat työskentelevät osin kannustimien ohjaamina, niin yksilöinä kuin työryhmissäkin. Asiantuntijatyötä ohjaavat kannustimet eivät saisi kannustaa pidättyvyyteen (so. riskien aliarviointiin) uudenlaisia riskejä arvioitaessa. Vakiintuneet ajattelutavat ja mainetappioriski ovat haitallisia tilanteissa, joissa kohtaamme äkillisesti vakavia, ennalta arvaamattomia terveysriskejä.

Julkaisu: Qi, Y. et al. (2020) Experts’ Conservative Judgment and Containment of
COVID-19 in Early Outbreak. Journal of Chinese Governance 5:2, 140-159.
Linkki: https://doi.org/10.1080/23812346.2020.1741240

Lähde

Tästä julkaisuun: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162478

sivu 56

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu