Miten voidaan varmistaa Suomen tuomioistuinten riippumaton lainkäyttö? ”Voitko olla virkaesimiehesi tuomarina?” (Voipio Väinö LM -57).
Mikä taho Suomessa ihan käytännössä valvoo tuomioistuinten lainkäytön riippumattomuutta ja puolueettomuutta?
Milloin koko tuomioistuin on esteellinen? Missä vaiheessa osiin ”pilkotut” muutoksenhakuasiat alkavat muodostaa samojen – ja samaa asiakokonaisuutta käsittelevien – esittelijöiden ja tuomareiden esteellisyyden? Kuka vastaa, jos koko tuomioistuin muuttuu asiassa esteelliseksi, jos esittelijät ja tuomarit eivät itse itseään jäävää, kuten heidän pitäisi oman virkavelvollisuutensa perusteella?
Kuka tai mikä taho varmistaa muutoksenhakijalle oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen; ja sen, että virkarikokset ja vahingonkorvaukset aiheutetuista vahingoista myös tullaan käsittelemään ja maksamaan?
Miten määritellään ns. vähäinen virkarikos? Ja sallitaanko vähäiset virkarikokset, jos kenellekään ei ole aiheutunut vahinkoa? Kuka aiheutuneet vahingot määrittelee, ja kuka ne määrittelee niin, että virkarikokset ja -vastuut eivät pääse vanhenemaan?
—
Mihin Suomessa olevaan ilmoituskanavaan tai viranomaiselle muutoksenhakija voi muutoksenhaun yhteydessä tehdä kiireellisen ilmiannon tai kantelun, jos hänen muutoksenhakuasioissaan ilmenee esittelijöiden ja tuomareiden esteellisyyksiä ja joita hänen hyväkseen ei näissä muutoksenhakukäsittelyissä ja annetuissa päätöksissä lueta ja asiat uhkaavat kaikilta osiltaan vanhentua ”käsiin”?
—
Ks. HELSINGIN HOVIOIKEUDEN JULKAISUJA
Toimittaneet Pekka Koponen – Raimo Lahti – Essi Konttinen-Di Nardo
Kirjoituksia
rikosprosessioikeudesta (s. 213 -> )
Grano Oy
Tampere 2016
Sivu 250 – 251: – -”11. Kollektiivijäävi
– – ”Entä jos kyseenalaisen lausuman antaa tuomarin esimies? Jos esimerkiksi hovioikeuden presidentti sanoo lehtimiehelle jostakin tuoreesta käräjäoikeuden tuomiosta, että se tulee muuttumaan hovioikeudessa, miten tilannetta tulisi arvioida? Lähinnä kyseeseen voisi tulla kollektiivijäävi [105], jossa koko hovioikeus katsotaan esteelliseksi.
Toisaalta tuomareiden itsenäinen asema puhuu sen puolesta, ettei esteellisyyttä synny. Ratkaisevaa on se, miltä tilanne näyttää ulospäin. [106] Tietenkin myös koko tuomioistuin voi antaa esimerkiksi lainvalmistelun yhteydessä vähemmän onnistuneita lausumia, jotka herättävät myöhemmin kysymyksiä esteellisyydestä. Kollektiivijäävi voi tulla ainakin periaatteessa kysymykseen eräissä muissakin tilanteissa. Kollektiivijäävi voi syntyä, jos esimerkiksi hovioikeuden täysistunto ratkaisee pilkotun asian pilottijutun ja myöhemmin hovioikeuden jonkun kokoonpanon ratkaistavaksi tulee jälkijuttu, jossa joudutaan ottamaan kantaa samaan tapahtumain kulkuun.” – –
—
”Voiko virkavelvollisuutta rikkoa ilman rikosoikeudellista vastuuta?”
Anita Korhonen
Itä–Suomen yliopisto
Oikeustieteiden laitos
OTM–tutkielma
28.02.2022
Ohjaajat: Matti Tolvanen ja Heikki Kallio
Sivu 218:
– – ”Kun joku virkamies toimii väärin, myös valvontavastuun saaneen esimiehen virkavastuuta täytyisi aina tarkastella: onko hän hoitanut valvontavastuunsa ja esimiestyönsä asiallisesti? Tämä antaisi varoituksen siitä, että esimiehelläkin on todellinen virkavastuu valvonnasta, mikä voi lopulta johtaa jopa rikosoikeudellisiin toimenpiteisiin. Pelotevaikutus voisi johtaa parempaan sisäiseen ennakolliseen valvontaan, jolloin rikosprosessia ei edes välttämättä tarvittaisi niin usein. Viime kädessä viranomaisen ylin johto vastaa toiminnastaan. Olisiko syytä tarkastella myös ylimmän johdon vastuuta, mikäli väärinkäytöksiä ei ole pyritty tehokkaasti poistamaan? Sisäiset ja myös muutkin väärinkäytökset pitäisi poistaa pikemminkin viranomaisen itsensä toimesta kuin rikosprosessin pelotteella.” – – (tummennus oma)
—
Valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta
Oikeusministeriö
V A L T I O N E U V O S T O N J U L K A I S U J A 2022:67
– – ”Tämä oikeudenhoidon selonteko antaa kokonaisvaltaisen ja tiiviin kuvan suomalaisen oikeudenhoidon nykytilasta, toimintaedellytyksistä ja kehityssuunnista. Laajasta oikeudenhoidon kokonaisuudesta selonteko keskittyy tuomioistuinlaitoksen, Syyttäjälaitoksen, Ulosottolaitoksen, Rikosseuraamuslaitoksen, oikeusapu- ja edunvalvontapiirien, Oikeusrekisterikeskuksen, kuluttajariitalautakunnan sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimintaan.” – –
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164448/VN_2022_67.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Ilmoita asiaton viesti
Olettaisin ettei väliin tuu kukaan, ei edes kateelliset virkaveljet.
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2022:19
Ylimääräinen muutoksenhaku – Purku – Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijä – Subjektiivinen puolueettomuus – Objektiivinen puolueettomuus – Ympäristölupa-asia
– – ”Objektiivinen testi koskee useimmiten sitä, antaako tuomarin aikaisempi toiminta tai hänen jokin erityinen suhteensa asianosaiseen toiselle asianosaiselle objektiivisesti katsoen perustellun aiheen pelätä, että tuomarin puolueettomuus voisi vaarantua. Kysymys voi olla esimerkiksi siitä, että sama henkilö toimii oikeusprosessissa eri tehtävissä tai siitä, että tuomarin ja toisen prosessissa toimivan henkilön välillä on hierarkkinen yhteys (ks. kokoavasti Kyprianou v. Kypros, tuomion 121 kohta). Arvioinnissa merkityksellisiä seikkoja voivat olla esimerkiksi tuomarin aikaisemmat työsuhteet tai sivutoimista johtuvat sidonnaisuudet.” – –
– -”Hallituksen esityksessä eduskunnalle tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp) on yksityiskohtaisissa perusteluissa lisäksi todettu oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 7 §:n 3 momentin osalta muun ohella seuraavaa:
”Esteellisyysperusteet on pyritty ilmaisemaan säännöksissä mahdollisimman tarkasti ja säännökset käsittävät tavallisimmat esteellisyystilanteet. Ne eivät voi kuitenkaan kattaa kaikkia niitä tilanteita, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan katsoa vaarantuvan niin, että häntä on pidettävä esteellisenä käsittelemään asiaa. Tämän vuoksi 3 momentissa ehdotetaan, että tuomari on esteellinen myös, jos jokin muu edellä luvun säännöksissä tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta. (—)
Säännöstä sovelletaan tilanteissa, joissa tuomarin puolueettomuuden voidaan objektiivisesti arvioiden katsoa vaarantuvan muulla perusteella kuin luvussa aikaisemmin on mainittu. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua tuomarin kyvystä käsitellä asiaa puolueettomasti. Asianosaisen oma käsitys tuomarin esteellisyydestä ei sen sijaan sellaisenaan ole ratkaiseva. Tuomari voi olla objektiivisesti arvioiden puolueeton, vaikka asianosainen pitää häntä esteellisenä.
Esteellisyyttä on harkittava kussakin tapauksessa erikseen ja tuolloin on otettava huomioon, minkälainen suhde tuomarilla on käsiteltävään asiaan, asianosaisiin tai asiassa muutoin esiintyviin henkilöihin. Tuomari on esteellinen vain, jos jokin selvästi yksilöitävissä oleva olosuhde voi vaarantaa hänen puolueettomuutensa käsitellä tiettyä asiaa. Luottamus tuomarin puolueettomuuteen voi vaarantua myös, jos hän esimerkiksi vastaanottaa asianosaisen tarjoaman kestityksen oikeudenkäynnin yhteydessä. Säännöksen soveltamistarve voi myös syntyä tulevasta ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännöstä.”- – (tummennus oma)
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1644485464406.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Oikeustapauskokoelma
JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS
ELEANOR SHARPSTON
9 päivänä maaliskuuta 2017 1
Asia C-685/15
Online Games Handels GmbH,
Frank Breuer,
Nicole Enter ja Astrid Walden vastaan Landespolizeidirektion Oberösterreich
(Ennakkoratkaisupyyntö – Landesverwaltungsgericht Oberösterreich (Ylä-Itävallan alueellinen hallintotuomioistuin, Itävalta))
SEUT 49 ja SEUT 56 artikla — Onnenpelit — Jäsenvaltion pelimonopoli — Rikkominen — Kansallinen lainsäädäntö, jonka mukaan tuomioistuimen on tutkittava tosiseikat viran puolesta
(Amtswegigkeitsgrundsatz eli virallisperiaate) — Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehty eurooppalainen yleissopimus — 6 artikla — Euroopan unionin perusoikeuskirja — 47 artikla
1. Tämä ennakkoratkaisupyyntö liittyy onnenpeleistä 28.11.1989 annettuun Itävallan lakiin (Glücksspielgesetz), sellaisena kuin sitä sovelletaan muun muassa sijoittautumisoikeutta (SEUT 49 artikla) tai palvelujen tarjoamisen vapautta (SEUT 56 artikla) käyttäviin luonnollisiin henkilöihin tai oikeushenkilöihin, ja menettelysääntöihin, joita sovelletaan kyseisen jäsenvaltion hallintotuomioistuimissa pidettäviin istuntoihin. Tätä taustaa vasten unionin tuomioistuinta pyydetään tulkitsemaan periaatteita, jotka koskevat Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä
perusoikeuskirja) 47 artiklassa tarkoitettuja perusoikeuksia, sellaisina kuin ne on ymmärrettävä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä Euroopan ihmisoikeussopimus) 6 artiklan valossa.
2 Kyse on erityisesti perusoikeuskirjan 47 artiklassa suojatusta syytetyn oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tilanteissa, joissa asiaa käsittelevän tuomioistuimen on paitsi annettava asiassa lopullinen ratkaisu myös hankittava sitä koskevia todisteita viran puolesta.” – –
– – ”8. Totean vielä, että koska tuomioistuimen riippumattomuus ja puolueettomuus on pakottava vaatimus, asian ratkaisemisesta vastaavan kansallisen tuomioistuimen on epäselvissä tapauksissa ensisijaisesti varmistettava kyseisen vaatimuksen täyttyminen. Vaikka se tarkoittaisi jossakin nimenomaisessa tapauksessa sitä, ettei kansallinen tuomioistuin saa tuoda esiin seikkoja, jotka saattaisivat hyödyttää syyttäjäpuolta syytetyn vahingoksi, olkoon niin. Haluan myös korostaa, että ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen kaltaisessa asemassa olevan tuomioistuimen asiana ei missään tapauksessa voi olla esittää jäsenvaltion sijasta niitä perusteluja, jotka jäsenvaltio on velvollinen esittämään tuomion Pfleger ym. 50 kohdan mukaisesti. 61 Ellei tällaisia perusteluja esitetä (kuten on tilanne muissa sellaisissa tapauksissa, joissa syyttäjäpuoli poissaolon tai passiivisuuden taikka muun syyn takia laiminlyö sille kuuluvan tehtävän), kansallinen tuomioistuin voi tehdä kaikki tarvittavat johtopäätökset tällaiseen laiminlyönnin takia.” – –
– – ”Ratkaisuehdotus
69. Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Landesverwaltungsgericht Oberösterreichin esittämään ennakkoratkaisukysymykseen seuraavasti:
Kun jäsenvaltion lainsäädännöllä pyritään poikkeamaan Euroopan unionin perusvapauksista, mukaan lukien SEUT 56 artiklassa määrätty palvelujen tarjoamisen vapaus ja SEUT 49 artiklassa määrätty sijoittautumisvapaus, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen 6 artikla ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla eivät ole esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka mukaan se tuomioistuin, jolla on hallinnollista rikkomusta koskevissa menettelyissä toimivalta lausua kyseisen poikkeuksen pätevyydestä unionin oikeuteen nähden, on velvollinen selvittämään rikkomukset viran puolesta. Sen jäsenvaltion, joka aikoo vedota poikkeukseen, tehtävä on kuitenkin esittää asianomaisen toimenpiteen perustelut siten, että rikkomisesta syytetty osapuoli on selvillä näiden perustelujen luonteesta ja että kyseessä oleva tuomioistuin voi arvioida ne ja ratkaista asian. Tässä yhteydessä merkityksellisiä voivat olla myös seuraavat seikat:
— asiaa ratkaistessaan kyseisellä tuomioistuimella on oikeus tarpeen vaatiessa turvautua riippumattomiin ja puolueettomiin asiantuntijoihin
— vaikka mikään yleinen sääntö ei edellytä syyttäjäviranomaisen edustajan osallistumista kyseessä olevassa tuomioistuimessa vireillä olevaan menettelyyn, sen osallistuminen on kuitenkin lähtökohtaisesti aiheellista, jotta vältetään perustellut epäilykset, joita kyseisen tuomioistuimen puolueettomuudesta saattaa muussa tapauksessa syntyä” – – (tummennus oma)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:62015CC0685
Ilmoita asiaton viesti
Niin poliittisin perustein valitut ja nimetyt pätevistä sopivin?
Ei koira voi purra isäntäänsä.
Ilmoita asiaton viesti
—
Vuosikirjanumero KHO 2018:117
Antopäivä 22.8.2018
Esteellisyys – Tuomioistuin – Objektiivinen puolueettomuus – Hallinto-oikeuden esittelijä – Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Taustavirka – Maahanmuuttovirasto
https://www.aca-europe.eu//WWJURIFAST_WEB/DOCS/FI01/FI01000231.pdf
Ilmoita asiaton viesti
—
25.8.2016/673
Tuomioistuinlaki
7 §
Asioiden jakaminen
Asiat on jaettava valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi työjärjestyksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden on oltava selkeitä ja niiden on turvattava asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti.
8 §
Asian uudelleen jakaminen
Tuomarin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi jaettu asia voidaan vastoin asianomaisen tuomarin tahtoa jakaa uudelleen vain, jos siihen on tuomarin sairaudesta, asian viivästymisestä, tuomarin työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy.
Asian uudelleen jakamisesta 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa päättää päällikkötuomari. Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudelleen jakamisesta päättää presidentti. Päätös on perusteltava.
9 §
Työjärjestys
Tuomioistuimen työjärjestyksen vahvistaa päällikkötuomari johtoryhmää tai, jos tuomioistuimessa ei ole johtoryhmää, vakinaisia tuomareita kuultuaan.
Tuomioistuimen työjärjestys on julkinen ja sen on oltava jokaisen saatavilla.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673
Ilmoita asiaton viesti
—
Kun katsoo esim. alla olevaa KHO:n työjärjestystä, niin ei voi oikein vakuuttua siitä, että ko. tuomioistuimessa olisi ensisijaisena tavoitteena taata muutoksenhakijoille oikeudenmukainen oikeudenkäynti ja PL 21 § ja 22 § mukaiset takeet. Jos kiistaa syntyy tuomioistuimen oikeudenkäytöstä ja riippumattomuudesta, niin alla oleva työjärjestys ei voi mennä lain ja etenkään PL 2,3 §:n edelle eli että julkisen vallan tulee tarkoin noudattaa lakia:
2.12.2016/1206
Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys
Korkein hallinto-oikeus on täysistunnossaan 2 päivänä joulukuuta 2016 vahvistanut korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain (1265/2006) 14 §:n 3 momentin (681/2016) ja 19 §:n sekä tuomioistuinlain (673/2016) 1 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla itselleen seuraavan työjärjestyksen:
1 luku
Yleiset määräykset
1 §
Soveltamisala
Työjärjestyksessä määrätään sen lisäksi, mitä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetussa laissa tai muussa laissa säädetään, lainkäyttö- ja hallintoasioiden käsittelystä sekä muusta työskentelyn järjestämisestä korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
2 §
Johtaminen
Presidentti johtaa korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa ja vastaa sen tuloksellisuudesta.
Kansliapäällikkö huolehtii presidentin lähimpänä apuna siitä, että korkeimman hallinto-oikeuden toiminta sujuu asianmukaisesti.
Talous- ja hallintoasioita ratkaistaan lisäksi täysistunnossa ja kansliaistunnossa siten kuin tässä työjärjestyksessä tarkemmin määrätään.
3 §
Kansliatehtävät
Korkeimman hallinto-oikeuden kansliassa ovat vastuualueina jaostokanslia, hallinnon kanslia ja tarvittaessa muut kanslian vastuualueet. Kansliapäällikkö määrää vastuualueet ja niiden tehtävät. Kansliapäällikön nimeämä vastuuhenkilö huolehtii siitä, että vastuualueen tehtävät tulevat hoidetuiksi asianmukaisesti.
Kansliapäällikkö määrää vastuuhenkilöiden sijaisuusjärjestelyistä sekä kansliahenkilöstön sijoittumisesta vastuualueille.
Kukin virkamies on vastuualueista riippumatta velvollinen suorittamaan myös muut hänelle määrätyt tehtävät.” – –
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161206
—
Lainkirjoittajan opas:
– – ”3.2 Perustuslain etusija
Tuomioistuimen on perustuslain 106 §:n mukaan annettava etusija perustuslain säännökselle, jos lain säännöksen soveltaminen olisi sen käsiteltävänä olevassa asiassa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa.
Perustuslain etusijaa koskevalla sääntelyllä on vahvistettu perustuslain olevan osa tuomioistuimissa sovellettavaa oikeutta sekä turvattu perustuslain säädöshierarkkinen ylemmänasteisuus konkreettisissa käytännön soveltamistilanteissa. Tuomioistuinten asiana on viime kädessä antamalla perustuslaille etusija huolehtia siitä, ettei ratkaisun lopputulos ole tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa yksittäisessä oikeustapauksessa ja siinä soveltamistilanteessa ilmeisesti perustuslain vastainen 1. Ilmeisyysvaatimus edellyttää, että ristiriita on selvä ja riidaton. Ristiriitaa ei voida pitää ilmeisenä esimerkiksi, jos perustuslakivaliokunta on ottanut siihen kantaa lain säätämisvaiheessa ja katsonut, ettei ristiriitaa ole olemassa 2.” – –
http://lainkirjoittaja.finlex.fi/3-perustuslaki-lainvalmistelussa/3-2/
Asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännöstä ei perustuslain 107 §:n mukaan saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa, jos säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa.
Ilmoita asiaton viesti
—
Onko esim. KHO:n kansliapäälliköllä toimivalta yksin määrätä, että joku esim. verotusta koskeva yksittäinen muutoksenhakijan muutoksenhakuasia (esim. opintolainavähennys) tulee siirtää ratkaisemattomana verohallinnolle?
Kuinka silloin muutoksenhakijalla oleva PL 21 §:n mukainen perusoikeus, saada asiansa puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi, toteutuu? Ja entä jos ko. kansliapäällikkö toteuttaa vain saamaansa määräystä?
Kuka vastaa em. tapauksessa muutoksenhakijalle syntyneistä vahingoista ja mahdollisesta pahoin pitkittyneestä oikeuskäsittelyn viivästyksestä, kun hän ei saa asiaansa heti – tai ei ehkä koskaan – puolueettoman tuomioistuimen ratkaistavaksi?
Ja edelleen, kuka tai ketkä KHO:ssa vastaavat jos HE 78/2000 vp lainvalmitelun tavoitteena ollut muutoksenhakuasioiden jakaminen tuomareille ja esittelijöille sattumanvaraisesti, ei toteudu, ja siitä syntyy kiistaa?
Ilmoita asiaton viesti
—
30.4.2019/595
Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä
8 luku
Erinäiset säännökset
42 §
Sisäinen valvonta
Sisäinen valvonta tarkoittaa ministeriön ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menettelyitä, organisaatioratkaisuja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan saada kohtuullinen varmuus:
1) toiminnan lainmukaisuudesta;
2) ministeriön vastuulla olevien varojen ja omaisuuden turvaamisesta;
3) toiminnan tuloksellisuudesta;
4) taloutta ja tuloksellisuutta koskevien oikeiden ja riittävien tietojen tuottamisesta.
(12.10.2021/881)
Sisäisen valvonnan järjestelyistä vastaa kansliapäällikkö. Sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimintayksikkö omalla tehtäväalueellaan.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190595
—
Onko em. ministeriön ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyvillä menettelyillä, organisaatioratkaisuilla ja toimintatavoilla saatu kohtuullinen varmuus KHO:n lainkäytön ja toiminnan laimukaisuudesta, jos KHO ei noudata HE 78/2000 vp mukaista sattumanvaraista muutoksenhakuasioiden jakamista esittelijöille ja tuomareille ja kun esim. ilmeisen kohtuuttomia oikeudenkäyntimaksuja koskevat oikaisuvaatimukset käsittelee ko. päätöksen esitellyt esittelijä itse?..
Ilmoita asiaton viesti
Tämä kommenttini ei täysin liity tämän blogikirjoituksen ytimeen, mutta tässä tuli vain mieleen, että olen tyytyväisyydellä pannut vuosien mittaan merkille, että oikeusistuimet, ennen kaikkea hovioikeudet, ovat tavan takaa tehneet päätöksiä, jotka ovat lehtien lööppien lietsoman kansan ”oikeustajun” vastaisia.
Tämä antaa uskoa oikeusistuinten riippumattomuuteen sekä lakiin perustuvaan harkintaan ilman tunnevaltaista ulottuvuutta. Oikeusistuimet ovat se taho, joka kunkin käsiteltävän asian joka kantiltaan on yksityiskohtaisesti läpi käynyt. Eivät iltapäivälehdet.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, kiitos kommentistasi 🙂
Minun blogeihini voi kyllä ihan vapaasti halutessaan laittaa myös muuta kuin juuri blogin varsinaiseen aiheeseen liittyvää asiaa – niin minä teen välillä aina itsekin, kun en juuri sillä hetkellä voi tai ehdi avata uutta samaan aihekokonaisuuteen liittyvää uutta blogia.
Ja siitä mainitsemastasi oikeustajusta ym., josta edellä mainitsit, niin nyt kun olen seurannut esim. Maahanmuuttoviraston, hallinto-oikeuksien, KHO:n ja KKO:n toimintaa, niin voisikohan olla niin, että oikein kellään näistä tahoista ei ole ollut oikein hanskassa kv-ihmisoikeussopimukset, EU:n ennakkoratkaisuista saadut ohjeistukset ja EU:n perusoikeuskirjan sääntely.
On tainneet esim. lapsen oikeuksista (erityisesti ulkomaalaistaustaisten perheiden kohdalla) annettavat päätökset alkaa elää aika lailla omaa elämäänsä niistä annettujen hallinto- ja tuomioistuinpäätösten muovaamassa maastossa:
Siinä yksi yksittäinen ennakkopäätös kun saattaa helposti määrittää myös hieman samankaltaista muutoksenhakutilannetta muistuttavaa tilannetta suhteettoman paljon; ja siten ehkä kokematon, asiaan riittävällä tasolla perehtymätön tai kiireinen esittelijä tai tuomari saattaa tehdä siinä merkittävän harkintavirheen, joka sitten annetun päätöksen jälleen alkaa elää omaa elämäänsä ja muodostaa jälleen seuraavalle vähän samankaltaiselle päätökselle u u d e n väärän vertailupohjan jne. jne..
Tämä tilanne edellä on kuin karkuun lähtenyt väärä huhu (”rikki mennyt puhelin”), jota ei koskaan saa enää kiinni, koska se jokaisella huhun/ viestin/ päätöksen välittäjällä saa vielä uusia ulottuvuuksia mukaansa.
Siten annettavilla ennakkopäätösratkaisuilla – niin kansallisella tasolla kuin EU-ennakkoratkaisupyyntöihin vastauksia haettaessa – olisi tärkeää, että kaikki asian taustat ja syy-seurassuhteet olisi tarkoin selvitetty ja tehty asissa muutoksenhakijan kohdalta hänen tilanteensa nähden perusteellinen kokonaisharkinta ja lähtötilanteen arvio (perhetaustoineen ym.)
Tällainen toki vaatisi niitä lisäresursseja tuomioistuimille, mutta se vaatisi myös tavoitteellisempaa johtamistyyliä ja sisäistä valvontaa (erityisesti esittelijöiden ja tuomarien esteellisyys), jotta pysytään tarkoin PL 2,3 §:n mukaisissa raameissa eli että julkinen valta perustuu tarkoin lakiin – ei vain tuomioistuimien omiin, jopa itse laatimiin työjärjestyksiin, jotka eivät koskaan voi mennä riitatapauksessa perustuslain tai EU-perusoikeuskirjan ja Suomea sitovien kv-ihmisoikeussopimusten edelle.
Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että tällaiset tuomioistuimien työjärjestykset sekavine ja monitulkintaisine ”nokkimisjärjestyksineen” tulee poistaa välittömästi.
Kaikkiin tuomioistuimiimme tarvitaan ”raikasta ilmaa” hengittämiseen ja selvät ”pelisäännöt” tehdä vain lakiin perustuvaa oikeudenkäyttöä riippumattomana ja puolueettomana a s i a k a s p a l v e l i j a n a – koska asiakaspalveluahan se tuomioistuitenkin työ yksinkertaisimmillaan ja hyvän hallinnon -periaatteiden mukaan on. Taata jokaiselle oikeudenmukainen oikeudenkäynti, oikeutetut odotukset ja luottamuksensuoja.
Ilmoita asiaton viesti
—
Edelliseen kommenttiini liittyen, lapsen oikeuksista on julkaistu ilmaisia kaikille avoimia verkkokoulutuksia, ks. linkistä alla:
https://stm.fi/-/lapsen-oikeuksista-julkaistu-verkkokoulutuksia
Ilmoita asiaton viesti