Oikeuden saatavuudella mitataan, miten ihmiset tosiasiassa pääsevät oikeuksiinsa yhteiskunnassa
Onko mielestäsi Suomessa access to justice -ongelmaa eli vaikeutta saada oikeutta? Kerro käytännön tason esimerkkejä, milloin olet kohdannut vaikeutta saada oikeutta itsellesi.
—
Oikeusvaltiollisuus Euroopan unionissa ja Suomessa
(Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka Pohjankoski)
V A LT I O N E U V O S TO N S E LV I T Y S – J A
T U T K I M U S TO I M I N N A N J U L K A I S U S A R J A (2022:39)
– – ”Voidaan kuitenkin kysyä, olisiko Suomessa mahdollisuuksia parantaa EU-oikeudessa taattujen oikeuksien toteutumista käytännössä. Esimerkkinä voidaan nostaa esiin paljon julkisuutta saanut alkoholin nk. etämyynti, joka antaa mahdollisuuden pohtia nimenomaan EU-oikeuteen liittyvien oikeuksien mahdollisia ongelmakohtia oikeusvaltion perspektiivistä. Keskittyminen alkoholin etämyyntiä koskevaan kysymykseen ei merkitse sitä, etteikö muitakin ongelmia voitaisi havaita.” – –
Tuleeko ”ilmeisyyttä” koskeva vaatimus poistaa perustuslain 106 §:stä?
- ”Siten kaikkiin jälkikäteisen säädösvalvonnan tilanteisiin tuomioistuimissa sovellettaisiin yhtäläistä ”ristiriidan” kriteeriä. Näin onkin toimittu Ruotsissa, jossa vastaava ilmeisyysvaatimus (nk. uppenbarhetskravet) on poistettu Ruotsin hallitusmuodosta vuonna 2011. [646] Oikeuskirjallisuudessa on arvioitu, että Suomessa ilmeisyysvaatimuksen poistaminen ei luultavasti muuttaisi radikaalisti nykyistä tuomioistuinkäytäntöä, tosin muutoksen toteuttamisen yksityiskohdilla, kuten esitöissä esitetyillä huomioilla, tulisi varmasti olemaan merkitystä jatkon kannalta. Pellonpää on todennut, että jo nyt tuomioistuimet eivät välttämättä pidä ilmeisyysvaatimusta erityisen merkittävänä kynnyksenä, erityisesti jos kyseessä on kansainvälisten ihmisoikeussopimusvelvoitteiden suojaaminen.[647] Vaikka tuomioistuinkontrolli ei ilman nimenomaista ilmeisyysvaatimustakaan oletettavasti muodostuisi pidäkkeettömäksi, vaatimuksen poistaminen johdonmukaistaisi jälkikäteisen säädösvalvonnan kokonaisuutta suhteessa EU-oikeuteen ja EIS:een. Tällä puolestaan voisi olla myönteinen vaikutus tuomioistuinten toimintaedellytyksiin perustuslain jälkivalvonnassa yleisesti.”
Ks.
Lähde: Tieteen termipankki 13.5.2022: Oikeustiede:oikeuden saatavuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeuden saatavuus.)
—
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
Lähde: finlex.fi
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Ilmoita asiaton viesti
—
”Suomi on Bulgarian tavoin saatava vastaamaan YVA-direktiivin ilmeisestä rikkomisesta aiheutuneita vahinkoja yksityisille henkilöille”
(US 29.4.2022 15:35)
Suomen on korvattava YVA- ja Ympäristötieto- ym. direktiivien pitkäaikainen ilmeinen rikkominen yksittäisille vahingonkärsijöille. Suomi on luvannut korjata YVA-lainsäädännön YVA-/SEA-direktiivin mukaiseksi vuoden 2021 loppuun mennessä. Näin ei ole tapahtunut. Hallitus kantaa nyt vastuunsa asiassa.” – –
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/suomi-on-bulgarian-tavoin-saatava-vastaamaan-yva-direktiivin-ilmeisesta-rikkomisesta-aiheutuneita-vahinkoja-yksityisille-henkiloille/
Ilmoita asiaton viesti
—
Tiedotustilaisuus luonnonsuojelulain uudistuksesta on pidetty 12.5. klo 13.30. Ks. video:
https://www.youtube.com/watch?v=PqKRxqR55Ao
Ilmoita asiaton viesti
—
Valtiosääntöoikeus (5311091, 5 op), UEF, Syksy 2011, yliopisto-opettaja Maija Pitkänen:
Ruotsin malli (RF 11:14 §) ”uppenbarhetskrav”
HUOM! ”domstol eller annat offentlig organ” (muutos tulossa: ilmeisyysvaatimus poistuu, mutta mukaan tulee maininta riksdagen’in asemasta ”folkets främsta företrädare”
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• PeL 106 § ja kritiikki Suomessa:
– Tuomioistuimet eivät ”osaa” käyttää PeL:n säännöstä
– Ratkaisuja, joissa PeL 106 §:ää sovellettu, esim. KKO 2004:26, VakO 6254:2005, KHO 2008:25 8.9.2011
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• Perustuslainmukaisuus ja PeL 2000
Kontrolli jaettiin kahtia:
PeL 107 § (vanha HM 92.2 §): lakia alempien säädösten kontrolli
PeL 106 §: lakien kontrolli (uusi innovaatio, pohjoismaiset mallit)
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
Säännösten normiaddressaatit (keitä koskevat):
PeL 107 §: kaikki viranomaiset (lainkäyttö + hallinto)
PeL 106 §: tuomioistuimet (lainkäyttö)
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• Soveltamisalan institutionaalinen jakautuminen –ongelmia:
PeL 106 §:n ilmeisyyden määrittäminen?
=> PeV:n lausuntojen arvo oikeuslähdemateriaalina
=> sovellusalan jaottelu? 8.9.2011
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• PeV ja perustuslainmukaisuuden valvonta – Suomalainen erikoisuus
• Ymmärrettävissä vain 1800-luvun taustaa vasten
– Kontrolli keskittyy kysymykseen säätämisjärjestyksestä
”Mikä on oikea säätämisjärjestys?”
PeV antaa kannanoton lakiesityksen perustuslainmukaisuuteen/- vastaisuuteen
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• Lausunnot (PeVL) ja mietinnöt (PeVM)
• Toiminnasta:HE tai muu lakiesitys käynnistää prosessin
– PeV: ei ristiriitaa PeL:n kanssa => voidaan säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä
–
PeV: ristiriita PeL:n kanssa =>
a) ao. kohta poistettava/muutettava
b) Lakiesitys hylättävä
c) PeL:n tekstin muutos
d) Tulkintaohje, sitovuus??
III Oikeusjärjestys ja valtiosääntö
• PeV:n perustuslainmukaisuuden valvonnan erityispiirteitä:
– Asiantuntijajärjestelmä (EKtJ 37.1 § + käytäntö)
– ”Ratkaisupakko”
– Oikeudellinen argumentaatio
– Vahva asema:
1) Säännöspohja (erit. PeL 74 §)
2) Praksis + historia
—
Ks. lisää, lähde: Valtiosääntöoikeus (5311091, 5 op), UEF, Syksy 2011, yliopisto-opettaja Maija Pitkänen
https://docplayer.fi/21691219-Valtiosaantooikeus-aikataulu-aikataulu-11-9-2012-5311091-5-op-syksy-2012-yliopisto-opettaja-maija-pitkanen.html
Ilmoita asiaton viesti