Oikeuskansleri on nyt tarttunut merkittävään asiakokonaisuuteen Kelan eri etuuksien kohdalla: päätöksenteon automatisointiin
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on omana aloitteenaan ottanut tutkittavaksi sosiaaliturvaa koskevan päätöksenteon automatisoinnin Kelassa, klikkaa alla:
Oikeuskansleri Pöysti pyytää Kelalta selvitystä päätöksenteon automatisoinnista
| Diaarinumero: | OKV/21/50/2019 |
|---|---|
| Antopäivä: | 24.10.2019 |
| Ratkaisija: | Oikeuskansleri |
- Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on ottanut omana aloitteenaan tutkittavaksi sosiaaliturvaa koskevan päätöksenteon automatisoinnin Kelassa. Kelan verkkosivujen mukaan sillä on lakiin perustuva oikeus tehdä yksittäisiä etuuspäätöksiä automaattisesti. Sivuilla ei kuitenkaan ole yksityiskohtaisempaa tietoa kyseisestä päätöksenteosta. – –
Asiaa valottaa lisää
Suuntaviivat automatisoiduista yksittäispäätöksistä ja profiloinnista asetuksen (EU) 2016/679 täytäntöön panemiseksi (annettu 3. lokakuuta 2017, viimeksi tarkistettu ja hyväksytty 6. helmikuuta 2018), klikkaa alla:
29 ARTIKLAN MUKAINEN TIETOSUOJATYÖRYHMÄ 17/FIWP251rev.01
Kun Kela on tehnyt tuollaisia automaattipäätöksiä, mitkä eivät ole hyväksyttäviä ja sellaista lakia ei löydy mistään luettavaksi. Kela siis otti varaslähdön tässä asiassa, kun ei sitä tietoturva
Tämä tarkoittaisi sitä, että miljoonat päätökset ovat lainvastaisia ja Kela joutuu korjaamaan ne kaikki. Tästä tulee mielenkiintoinen tapaus ja kammottava kokonaisuus.
Oikeuskansleri heräsi siihen, kun Kela toimitti hänelle erään valituksen yhteydessä vahingossa liitteenä asiakirjan, joka oli automaattinen vastauspohja kaikille hakijoille, ketkä hakivat tiettyä tukirahaa ja sellainen ei täyttänyt lain tarkoittamaa, että pitäisi henkilökohtaisesti keskustella kaikkien hakijoiden kanssa.
Kelalla on paljon enemmän näitä automaattisia vastaus-asiakirjoja, mitkä Kelan työntekijät joutuvat niitä käyttelemään.
Tämä on mielenkiintoinen:
”Viime hallituskaudella eduskunnassa oli kyllä käsiteltävänä esitys sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta. Tavoitteena oli saattaa kansallinen lainsäädäntö yhteensopivaksi tietosuoja-asetuksen kanssa ja lisätä siihen säännökset automaattisten päätösten antamisesta. Tämän lakiesityksen käsittely kuitenkin raukesi, joten automaattipäätösten tekeminen on juridisesti tyhjän päällä. Ei ole olemassa sellaista lakia, johon tämä viranomaisen toimintatapa perustuu. On vain EU:n yleinen tietosuoja-asetus, joka vaatii täsmennykseksi kansallista lainsäädäntöä.”
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti Kelan automaattipäätösten käyttöönotto liittyy henkilökuntavajeeseen.
Kelalle siirtyi Sipilän hallituksen päätöksellä massiivinen määrä tuenhakijoita, joiden hakemuksia käsittelivät aiemmin kuntien sosiaalityöntekijät.
Muutoksen tapahduttua, henkilökuntaa siirrettiin jonkin verran kuntapuolelta ja uusia rekrytoitiin, mutta perehdyttäminen käytänteihin oli hidasta, eikä virheiltä voitu välttyä.
Aktiivimalli nosti tuenhakijoiden määriä merkittävästi. Lain mukaan Kelan on annettava päätöksensä 7 vuorkauden sisällä hakemuksen perille tulosta. Tästä lienee ollut välttämätöntä tinkiä.
On hyvä, että automaattipäätösten oikeudellisuutta tutkitaan.
Kasvoton Kela on vaarallinen ilmiö. Jos hakemus tulee hylättynä, ohjataan sieltä sossun luukulle. Koska kuntien mahdollisuudet maksaa valtiolle kuuluvia tukia, on rajalliset, rapsahtaa sieltä niin ikään kielteinen päätös.
Viranomaisten kasvokkain tapaaminen ei enää ole helppoa. Vain sitkeimmät onnistuvat.
Ilmoita asiaton viesti
Mirjami ja Tomi, hyviä pointteja teillä asiassa.
Esimerkkinä näistä massapäätöksistä, joissa Kela on toiminut hyvin kyseenalaisesti (jopa lainvastaisesti), ovat opintolainavähennykset, joissa opiskelijat eivät ole mitenkään voineet itse vaikuttaa siihen, miten heidän opintolainansa ovat tulleet hyväksytyiksi heidän verotuksissaan.
Opintolainavähennys kun on vähennystä verosta, se ei ole siis opiskelijalle suoraan maksettua opintoetuutta perinteisessä mielessä Kelan etuuslajeissa, vaan opiskelija saa tuon edun eli verovähennyksen vasta alkaessaan maksaa opintolainaansa takaisin, ja sitten nuo takaisin maksetut lainaerät huomioidaan vähennyksenä opiskelijan omassa verotuksessa ko. tutkinnon opintolainan enimmäismäärään saakka.
Opintolainavähennykseen on määritelty tutkinnon laajuuden perusteella kunkin tutkinnon enimmäislainamäärä. Opiskelijalle em. enimmäismääränä on ilmoitettu siten, että koko opintolainan määrästä ensin vähennetyn 2500 euron omavastuun jälkeen saatava opintolainavähennys on saadusta summasta 30 %:ia (esim. 10 000 – 2500 = 7500 x 30 % = 2250).
Näin on opiskelijoille opintolainavähennystä markkinoitu internetissä, lehdissä, korkeakouluissa ja pankeissa jo vähintään 15 vuoden ajan.
Opintolainavähennysjärjestelmässä, joka kuuluu ns. sivullisen ilmoittamiin verovähennyksiin (vrt. kotitalousvähennys), opiskelijalta ei ole kysytty lupaa lainkaan siihen ideaan, että verottaja on saanut Kelalta tiedon opiskelijalla olevasta opintolainasta ja opiskelijan suorittamista opintolainan takaisinmaksuista.
Kela on ilman opiskelijalta saatua lupaa ensin kerännyt nämä opintolainatiedot pankeilta ja sen jälkeen on Kela itse omin valtuuksin – kuulematta opiskelijaa – mennyt vähentämään maksetuista opintolainoista kaikki ne opintokuukaudet, jotka ovat menneet yli 9 kk:n kpl-määrän vuodessa.
Eli jos opiskelija on opiskellut opinnoissaan kaikki 12 kuukautta per opintovuosi eli siis myös kaikki tutkintonsa kesäkuukaudet, niin hänen hyväkseen opintolainaa ei ole laskettu kuin max. 9 kuukautta per opintovuosi.
Eli näin opiskelija on saanut 1/4 vähemmän euroja hyväkseen maksamistaan opintolainan lyhennyksistä omassa verotuksessaan kuin mitä hänelle on nämä kaikki vuodet markkinoitu ja uskoteltu. Opintolainan myöntäneet pankitkaan eivät ole ilmeisesti tätä tienneet, kun vieläkin asiaa väärin markkinoivat (esim. Nordea).
Ja mikä hullunkurisinta – opintolainavähennystä koskeva laki on alunperin säädetty nopeuttamaan opintoja. Kuitenkaan se opiskelija, joka näin oli pyrkinyt toimimaan opiskellen kaikki kesäkuukaudetkin opinnoissaan, ei ole saanut näitä kesäopintojensa aikaisia opintolainaeriä lainkaan hyväkseen. Näitä opiskelijoita on maassamme tuhansia, kymmeniä tuhansia. Joko kohta mennään sadassa tuhannessa..
Huom. opintolainavähennys muuttui 2014 opintolainahyvitykseksi, joka on valtion suoraan pankille maksama lainasuoritus opiskelijan hyväksi hänen opintolainaansa. Tosin sitä ovat koskeneet myös nämä samat max. 9 kk/ opintovuosi -säännöt; ja tilanne on niissä ihan sama.
Kertokaa tästä omille opiskeleville nuorillenne, jotta tarkistavat omat opintolainavähennyksensä ja -hyvityksensä tältä osin. Syytä on siis tarkistaa asia aina erityisesti silloin, jos opiskelija on nostanut opintolainaa myös kesäkuukausille normaalin kevät- ja syyslukukauden lisäksi.
Aikaisemmin esim. ammattikorkeakoulussa kesäopinnot hyväksyi opintotukilautakunta; nyt ko. lautakunnat on lakkautettu.
Nyt nykyisin Kela itse laskee, maksaa ja valvoo opiskelijoiden etuudet – meneeköhän sekään ihan oikein?.. Ei mene.
Opintoetuuksien päätösten ja maksatusten valvonta tulee antaa puolueettomalle taholle tarkastettavaksi. Ja nyt sen voi tehdä opintolainavähennystä ja -hyvitystä koskien oikeuskansleri tässä käsillä olevassa Kelan automaattista päätöksentekoa koskevassa selvityksessään.
Hieno juttu 🙂
Ilmoita asiaton viesti
Luulen, että automaattikäsittelyssä jotkut voivat jopa hyötyä tilanteesta, kun ihmisen tekemiä havaintoja ei suoriteta.
Ilmoita asiaton viesti
Juha, ihan totta.
Mutta voi olla, että kun meillä on nyt reaaliaikainen tulorekisteri, niin tuollaiset tilanteet huomataan aika pian jälkeenpäin. Ja mikä ikävintä, niistäkin voidaan sitten syyllistää ko. etuuksien saajia, miksi hei eivät ole ilmoittaneet siitä, että ovat saaneet liikaa etuuksia, tukia tms. Tällainen automaattinen päätöksenteko kun tuo niitä virheitä molempiin suuntiin. Varsinkin jos kukaan niitä ei oikein valvo.
Miten Kela, jonka tehtävänä on neuvoa esim. opiskelijoita saamaan opiskeluunsa tukia, niitä sitten puolueettomasti valvoisi (esim. vaadittavien opintopisteiden kohdalla ja kuukausitasolla); korjaa jälkeenpäin; oikaisee tai valituksesta myöhemmin muuttaa… Aika sekavaa on.
Kyllä tällainen tuki kuin esim. opintolainavähennys tai -hyvitys on niin harvoin eteen tuleva etuus, että se tulee hoitaa aina yksilöllisesti ja heti kuntoon. Ei sitä voi antaa automaattisen päätöksenteon uhriksi, jos ja kun katsoo laista (opintotuki- ja tuloverolaki), miten monimutkainen sitä koskeva sääntely on. Em. lait kun ovat vielä toisiinsa nähden ristiriitaisia ja erittäin huonosti valmisteltuja jo heti alkuunsa ja vielä myöhemmillä runsailla lakimuutoksilla höystettyinä.
Ks. alla
Henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava tietosuoja-asetuksen säännöksiä. Osoitusvelvollisuus tarkoittaa, että rekisterinpitäjän on myös pystyttävä osoittamaan noudattavansa tietosuojalainsäädäntöä.
Ilmoita asiaton viesti