Oikeuskanslerinviraston ilmoituskanava ei perustu tarkoin lakiin eikä edistä oikeudenmukaisuutta (PL 2 §, 6 §, 21 §, 22 §)
Oikeuskanslerinvirasto ei selvitä HL 31 § ja 32 § mukaisesti olla ottamatta yrittäjänä toiminutta ilmoittajaa ilmoittajansuojeluun.
Oikeuskanslerinvirasto ei HL 44 § ja 45 § mukaisesti myöskään perustele päätöstään yrittäjänä toimineen ilmoittajan tekemään ilmoitukseen ja siinä esitettyihin vaatimuksiin.
Oikeuskanslerinvirasto ei myöskään allekirjoita päätöstään käsittelijän nimellä.
Oikeuskanslerinvirasto ei siirrä yrittäjän toimineen ilmoittajan asiaa toimivaltaiselle viranomaiselle.
Toimiiko oikeuskanslerinvirasto Suomen voimassa olevien lakien ja EU-oikeuden mukaisesti (PL 6 §, Yhdenvertaisuuslaki 18 §) kun se asettaa yrittäjänä toimineen (osakkaana olevan) ilmoittajan epätasa-arvoiseen asemaan sellaisen yrittäjän ja osakkaan kanssa, joka edelleen toimii yrittäjänä?
Kuinka aikaisemmin yrittäjänä toimineen ja oikeuskanslerinviraston sähköiseen ilmoituskanavaan tekemä ilmoitus ja siihen oikeuskanslerinviraston perustelematon päätös palvelevat yrittäjänä toiminutta ilmoittajaa, joka ilmoittaa EU-direktiivien ilmeisestä rikkomisesta ja EU:n perus- ja ihmisoikeuksien vastaisesta lainkäyttötoiminnasta ja siten yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta?
Eikö oikeuskanslerinviraston oma lainkäyttötoiminta ja julkisen vallan käyttö tulisi perustua tarkoin lakiin ja edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassamme (PL 2, PL 6 §, 21 § ja 22 §)?
—
Ks. alla Oikeuskanslerinviraston sähköisestä ilmoittajansuojelusta, jonka tulisi ”antaa suojan eräiden väärinkäytösten ilmoittajille. Ilmoittaja on henkilö, joka työnsä yhteydessä havaitsee Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomista esimerkiksi julkisissa hankinnoissa, rahoituspalveluissa, elintarvikkeiden turvallisuudessa tai kuluttajansuojassa ja tekee siitä ilmoituksen ilmoituskanavaan. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen on tärkeää yleiseen etuun kohdistuvien uhkien ja vakavien haittojen ennaltaehkäisemiseksi.
Ilmoittajansuojelun avulla ilmoittajat voivat ilmoittaa väärinkäytöksistä turvallisesti ja siten, että heidän henkilöllisyytensä on suojattu. Tieto ilmoittajan henkilöllisyydestä on salassa pidettävä tieto myös ilmoituksen jatkokäsittelyssä.
Ilmoittajansuojelu perustuu ilmoittajansuojelulakiinLinkki toiselle sivustolle ja Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiiviinLinkki toiselle sivustolle.
Ilmoittajansuojelu kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan. Työnantaja ei voi esimerkiksi heikentää ilmoittajan palvelussuhteen ehtoja, päättää ilmoittajan palvelussuhdetta tai lomauttaa ilmoittajaa ilmoituksen johdosta.
Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:
- Ilmoittajalla on ilmoittamishetkellä perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
- Rikkomista koskeva tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
- Ilmoittaja ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
— Millaisista väärinkäytöksistä ilmoituksen voi tehdä?
Ilmoituksia voidaan tehdä Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomisista, jotka
- ovat rangaistavia
- voivat johtaa seuraamusmaksuun tai
- voivat vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.
Ilmoituksia voidaan tehdä seuraavilla aloilla havaituista väärinkäytöksistä:
- julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja
- finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat
- rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen
- tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus
- liikenneturvallisuus
- ympäristönsuojelu
- säteily- ja ydinturvallisuus
- elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi
- Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa tarkoitettu kansanterveys
- kuluttajansuoja
- yksityisyyden ja henkilötietojen suoja
- verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.
Lisäksi ilmoituksia voidaan tehdä
- Euroopan unionin varainhoitoa tai menojen toteuttamista tai unionin tulojen tai varojen keräämistä koskevien sääntöjen rikkomisesta
- avustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevien sääntöjen rikkomisesta
- kilpailusääntöjen rikkomisesta
- yritysten ja yhteisöjen verosääntöjen rikkomisesta tai järjestelyistä veroetujen saamiseksi
- kuluttajan suojaamiseksi säädetyn lainsäädännön rikkomisesta.
Poikkeuksena soveltamisalaan lakia ei kuitenkaan sovelleta rikkomiseen, joka koskee lääkelain säännöksiä yksityishenkilön henkilökohtaisten lääkkeiden tuonnista maahan tai sosiaalihuollon palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisyksiköstä, eräitä ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain säännöksiä tai eräitä rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain säännöksiä. Lue lisää ilmoittajansuojelulain 2 pykälän 2 momentin poikkeuksista soveltamisalaan.
Väärien tietojen ilmoittaminen tahallaan on rangaistavaa, ja siitä voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Millaisille henkilöille ilmoittajan suojelua annetaan?
Ilmoittajansuojelulain mukainen suoja annetaan ilmoittajalle, joka ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.
Ilmoittaja voi olla
- työ- tai virkasuhteessa
- itsenäinen ammatinharjoittaja
- osakkeenomistaja
- yhteisön tai säätiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen tai toimitusjohtaja
- vapaaehtoistyöntekijä
- harjoittelija.
Ilmoittaja voi myös tehdä ilmoituksen työtä edeltäneiden neuvottelujen tai jo päättyneen työnsä aikana tapahtuneesta rikkomisesta. Ilmoituksen voi tehdä, vaikka neuvottelut eivät olisi johtaneet työn alkamiseen.
Lisäksi suoja annetaan henkilölle, joka avustaa ilmoittajaa ilmoittamismenettelyssä tai on yhteydessä ilmoittajaan ja on myös vaarassa työnsä tai asemansa vuoksi joutua vastatoimien kohteeksi ilmoituksen johdosta. Tällainen henkilö voi olla esimerkiksi työpaikan luottamusmies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, muu henkilöstön edustaja tai ilmoittajan sopimuskumppani, työtoveri tai sukulainen.
Minne ilmoitus tehdään?
Organisaatiossa havaitusta väärinkäytöksestä ilmoitus tehdään ensisijaisesti kyseisen organisaation sisäiseen ilmoituskanavaan. Ilmoitus on mahdollista tehdä tietyissä tapauksissa myös oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tai suoraan toimivaltaiselle viranomaiselle.
Oikeuskanslerinvirasto siirtää keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan tehdyt ilmoitukset toimivaltaiselle viranomaiselle, joka tutkii ilmoituksen ja ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Lue lisää oikeuskanslerinviraston keskitetystä ulkoisesta ilmoituskanavasta.”
—
Tästä pääset suoraan oikeuskanslerinviraston keskitettyyn ulkoiseen ilmoituskanavaan https://turvaviesti.gov.fi/ilmoituskanava-rapporteringskanal
—
1173/2022
Helsingissä 20.12.2022
Laki
valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain 1 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
lisätään valtioneuvoston oikeuskanslerista annetun lain (193/2000) 1 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 722/2011, uusi 3 momentti seuraavasti:
1 §
Soveltamisala
Oikeuskanslerinvirasto toimii Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta annetun lain (1171/2022) 18 §:ssä säädettynä keskitettynä ilmoituskanavana ja huolehtii sille mainitussa laissa säädetyistä muista tehtävistä.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2023.
HE 147/2022
TyVM 17/2022
EV 195/2022
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 (32019L1937); EUVL L 305, 26.11.2019, s. 1
Helsingissä 20.12.2022
Tasavallan Presidentti
Sauli Niinistö
Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221173
Ilmoita asiaton viesti
—
1171/2022
Helsingissä 20.12.2022
Laki
Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta
16 §
Ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittäminen ja tiedonanto toimenpiteistä
Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ilmoituksen paikkansa pitävyyden selvittämiseksi ja tarvittaessa rikkomiseen puuttumiseksi.
Ilmoituksen käsittelystä vastaavan henkilön on annettava ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen vastaanottoilmoituksen toimittamisesta tieto siitä, mitä toimenpiteitä ilmoituksen perusteella toteutetaan. Jos vastaanottoilmoitusta ei ole toimitettu, toimenpiteistä on kerrottava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun ilmoituksen vastaanottoilmoitusta koskeva seitsemän päivän määräaika on päättynyt.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20221171
Ilmoita asiaton viesti
—
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta
– – ”10 Ympäristönsuojelun osalta todisteiden kerääminen ympäristörikoksista ja laittomasta toiminnasta sekä tällaisten toimien ehkäiseminen, ilmoittaminen ja niihin puuttuminen on edelleen haaste ja toimia olisi tältä osin pyrittävä tehostamaan, kuten todetaan 18 päivänä tammikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n toimet ympäristövaatimusten noudattamisen ja ympäristöhallinnan parantamiseksi”. Koska ennen tämän direktiivin voimaantuloa voimassa olevista väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevista säännöistä, jotka liittyvät ympäristönsuojeluun, säädetään vain yhdessä alakohtaisessa säädöksessä, eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/30/EU (11), on tarpeen ottaa käyttöön tällainen suojelu, jotta voidaan varmistaa unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tehokas valvonta, koska ympäristölainsäädännön rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa haittaa, jonka vaikutukset saattavat levitä yli jäsenvaltioiden rajojen. Tällaisen suojelun käyttöön ottaminen on merkityksellistä myös tapauksissa, joissa vaaralliset tuotteet voivat aiheut
taa ympäristöhaittoja.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L1937&from=fi
Ilmoita asiaton viesti
—
2013/30/EU (11) -> (16) kohdat):
(11) On tarpeen selventää, että merellä tapahtuvaan öljyn- ja
kaasunporaustoimintaan direktiivin 94/22/EY mukaisesti
luvan saaneet luvanhaltijat ovat myös ympäristövastuusta
ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta
21 päivänä huhtikuuta 2004 annetussa Euroopan parla
mentin ja neuvoston direktiivissä 2004/35/EY ( 2) tarkoi
tettuja vastuussa olevia toiminnanharjoittajia, eikä niiden
olisi siirrettävä tätä koskevia vastuitaan kolmansille osa
puolille, joiden kanssa ne ovat sopimussuhteessa.
(12) Vaikka direktiivin 94/22/EY mukaisesti saadut yleiset lu
vat takaavat luvanhaltijoille yksinoikeuden hyödyntää tai
tuottaa öljyä tai kaasua tietyllä toimilupa-alueella, jäsen
valtioiden olisi kyseisellä alueella toteutettavan merellä
tapahtuvan öljyn- ja kaasunporaustoiminnan jatkuvalla
asiantuntevalla viranomaisvalvonnalla varmistettava, että
toteutetaan tehokkaita valvontatoimia suuronnettomuuk
sien estämiseksi ja niiden ihmisiin, ympäristöön ja ener
gian toimitusvarmuuteen kohdistuvien vaikutusten rajoit
tamiseksi.
(13) Merellä tapahtuvaa öljyn- ja kaasunporaustoimintaa pi
täisi harjoittaa ainoastaan toiminnanharjoittajien, jotka
ovat luvanhaltijoiden tai luvan myöntävien viranomaisten
nimittämiä. Toiminnanharjoittaja voi olla kolmas osa
puoli tai luvanhaltija tai jokin luvanhaltijoista, riippuen
kaupallisista järjestelyistä tai kansallisista hallinnollisista
vaatimuksista. Toiminnanharjoittajan olisi aina oltava toi
mija, jolla on ensisijainen vastuu toiminnan turvallisuu
desta, ja sen pitäisi olla koko ajan toimivaltainen toimi
maan tässä suhteessa. Rooli vaihtelee riippuen toimiluvan
kattaman toiminnan kyseessä olevasta vaiheesta. Toimin
nanharjoittajan tehtävänä on näin ollen suorittaa poraus
toimea etsintävaiheessa ja harjoittaa tuotantolaitteiston
toimintaa tuotantovaiheessa. Etsintävaiheen poraustoimen
suorittajan ja tuotantolaitteiston toiminnanharjoittajan
olisi voitava olla sama toimija tietyllä toimilupa-alueella.
(14) Toiminnanharjoittajien olisi vähennettävä suuronnetto
muuden riskiä niin vähäiseksi kuin kohtuudella on mah
dollista siihen pisteeseen, jossa riskin vähentämisen jatka
misen kustannukset olisivat selvästi suhteettomat vähen
nyksestä saataviin hyötyihin nähden. Riskinvähennystoi
menpiteiden kohtuullista toteutettavuutta olisi tarkastel
tava jatkuvasti ottaen huomioon uusi tietämys ja tekno
logian kehitys. Arvioitaessa sitä, olisivatko aika, kustan
nukset ja toimet selvästi suhteettomat riskin vähentämi
sen jatkamisen hyötyihin nähden, olisi otettava huomi
oon harjoitettavan toiminnan kanssa yhteensopivat par
haiden käytäntöjen riskitasot.
(15) On tärkeää varmistaa, että yleisölle annetaan hyvissä
ajoin tosiasiallinen mahdollisuus osallistua sellaista toi
mintaa koskevaan päätöksentekoon, jolla voi mahdolli
sesti olla merkittäviä vaikutuksia ympäristöön unionissa.
Tämä toimintapolitiikka on unionin kansainvälisten si
toumusten, kuten tiedon saannista, yleisön oikeudesta
osallistua päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vi
reillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn YK:n Eu
roopan talouskomission yleissopimuksen ( 3), jäljempänä
’Århusin yleissopimus’, mukaista. Århusin yleissopimuk
sen 6 artiklassa määrätään yleisön osallistumisesta pää
töksiin, jotka liittyvät yleissopimuksen liitteessä I luetel
tuihin toimiin tai muihin toimiin, joita ei ole lueteltu
liitteessä mutta joilla voi olla merkittäviä ympäristövaiku
tuksia. Århusin yleissopimuksen 7 artiklassa määrätään
yleisön osallistumisesta ympäristöä koskevien suunnitel
mien ja ohjelmien valmisteluun.
16) Unionin säädöksissä on asiaankuuluvia vaatimuksia suun
nitelmien ja hankkeiden kehittämisestä, erityisesti tietty
jen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten ar
vioinnista 27 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa Euroo
pan parlamentin ja neuvoston direktiivissä
2001/42/EY ( 1), yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäris
töä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen
26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parla
mentin ja neuvoston direktiivissä 2003/35/EY ( 2), tietty
jen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutus
ten arvioinnista 13 päivänä joulukuuta 2011 annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä
2011/92/EU ( 3 ) ja vaarallisista aineista aiheutuvien suu
ronnettomuusvaarojen torjunnasta 4 päivänä heinäkuuta
2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston di
rektiivissä 2012/18/EU ( 4 ). Kaikki etsintään liittyvä me
rellä tapahtuva öljyn- ja kaasunporaustoiminta ei kuiten
kaan kuulu yleisön osallistumista koskevien nykyisten
unionin vaatimusten piiriin. Tämä koskee erityisesti pää
töksentekoa, jonka tarkoituksena on tai joka voi johtaa
etsintätoimien aloittamiseen muusta kuin tuotantolaitteis
tosta. Tällaisilla etsintätoimilla voi kuitenkin joissain
olosuhteissa mahdollisesti olla merkittäviä vaikutuksia
ympäristöön, minkä vuoksi päätöksentekoon olisi sovel
lettava yleisön osallistumista Århusin yleissopimuksen
mukaisesti.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0030&from=EN
Ilmoita asiaton viesti
–
– – ”21 artikla
Suuronnettomuuksien ehkäisyä koskevan sääntelykehyksen
noudattamisen varmistaminen
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toiminnanharjoittajat
ja omistajat noudattavat 11 artiklan 1 kohdan e alakohdan
nojalla toimitettavassa suuronnettomuusvaaroja koskevassa ker
tomuksessa sekä 11 artiklan 1 kohdan h alakohdan nojalla
toimitettavassa poraustoimia koskevassa ilmoituksessa ja 11 ar
tiklan 1 kohdan i alakohdan nojalla toimitettavassa yhdistettyä
toimintaa koskevassa ilmoituksessa tarkoitetuissa suunnitelmissa
vahvistettuja toimenpiteitä.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toiminnanharjoittajat
ja omistajat tarjoavat toimivaltaiselle viranomaiselle tai toimival
taisen viranomaisen ohjauksessa toimiville henkilöille minä ta
hansa kohtuullisena ajankohtana kuljetuksen öljyn- ja kaasun
poraustoimintaan liittyvälle laitteistolle tai alukselle tai sieltä
takaisin, heidän varusteidensa siirto mukaan lukien, sekä majoi
tuksen, ateriat ja muun ylläpidon laitteistoihin toteutettavien
vierailujen yhteydessä näiden valvontatoimien helpottamiseksi,
tarkastukset, tutkimukset ja tämän direktiivin noudattamisen
valvonta mukaan lukien.
3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viran
omainen laatii riskinhallinnan perusteella vuotuiset suunnitelmat
suuronnettomuusvaarojen tehokkaaseen valvontaan, tarkastukset
mukaan luettuina, ja kiinnittää niissä erityistä huomiota 11 ar
tiklan mukaisesti toimitettujen suuronnettomuusvaaroja kos
kevien kertomusten ja muiden asiakirjojen noudattamiseen.
Suunnitelmien tehokkuutta on tarkasteltava uudelleen säännöl
lisesti, ja toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava kaikki tar
vittavat toimenpiteet niiden parantamiseksi.
22 artikla
Luottamukselliset ilmoitukset turvallisuuskysymyksistä
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltainen viran
omainen ottaa käyttöön järjestelyt, joilla
a) merellä tapahtuvaan öljyn- ja kaasunporaustoimintaan liitty
vistä turvallisuutta ja ympäristöä koskevista huolenaiheista
voi ilmoittaa luottamuksellisesti mistä tahansa lähteestä; ja
b) tällaiset ilmoitukset voidaan tutkia siten, että asianomaiset
henkilöt säilyvät nimettöminä.
2. Jäsenvaltioiden on velvoitettava toiminnanharjoittajat ja
omistajat antamaan tiedot 1 kohdassa tarkoitetuista kansallisista
järjestelyistä työntekijöilleen ja toimintaan liittyville urakoitsi
joille ja niiden työntekijöille sekä varmistamaan, että asiaan liit
tyviin koulutuksiin ja ohjeisiin sisällytetään maininta luottamuk
sellisista ilmoituksista.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0030&from=EN
Ilmoita asiaton viesti
–
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU)
2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta
– -”(3) Unionin oikeuden rikkominen – luokiteltiinpa se kansallisen lainsäädännön mukaisesti hallinto- tai rikosoikeudelliseksi tai muuntyyppiseksi rikkomiseksi – voi tietyillä politiikan aloilla aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa, jos siitä seuraa huomattavia riskejä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Kun tällaisilla aloilla havaitaan puutteita täytäntöönpanon valvonnassa ja kun väärinkäytösten ilmoittajilla on yleensä parhaat mahdollisuudet ilmoittaa rikkomiset, täytäntöönpanon valvontaa on tarpeen tehostaa ottamalla käyttöön tehokkaita, luottamuksellisia ja turvallisia ilmoituskanavia ja varmistamalla, että väärinkäytösten ilmoittajia suojellaan tehokkaasti vastatoimilta.
(4) Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu on nykyään hajanaista unionin eri jäsenvaltioissa ja epäyhtenäistä eri politiikan aloilla. Väärinkäytösten ilmoittajien ilmoittamat unionin oikeuden rikkomistapaukset, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia, ovat osoitus siitä, että riittämätön suojelu jossakin jäsenvaltiossa häiritsee unionin politiikkojen toteuttamista paitsi kyseisessä jäsenvaltiossa, myös muissa jäsenvaltioissa ja koko unionissa.
(5) Yhteisiä vähimmäisvaatimuksia, joilla taataan väärinkäytösten ilmoittajien tehokas suojelu, olisi sovellettava sellaisiin säädöksiin ja sellaisilla politiikan aloilla, joiden osalta on tarpeen lujittaa täytäntöönpanon valvontaa; ilmoittamatta jäävät väärinkäytökset ovat keskeinen täytäntöönpanon valvontaa heikentävä tekijä ja unionin oikeuden rikkominen voi aiheuttaa yleiseen etuun kohdistuvaa vakavaa haittaa. Jäsenvaltiot voisivat päättää ulottaa kansallisten säännösten soveltamisen myös muille aloille varmistaakseen kattavan ja johdonmukaisen kansallisen tason kehyksen väärinkäytösten ilmoittajien suojelulle.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32019L1937&from=fi
Ilmoita asiaton viesti
—
EU ja sen jäsenmaat ovat tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa tehdyn Århusin yleissopimuksen sopimuspuolia.
Yleissopimuksen valvontakomitea totesi (asia ACCC/C/2015/128), että EU ei noudattanut sopimusta, koska yleisö ei voi riitauttaa valtiontukitoimenpiteitä koskevia päätöksiä.
https://ec.europa.eu/info/law/better-regulation/have-your-say/initiatives/13462-Valtiontukea-koskeva-rhusin-yleissopimuksen-valvontakomitean-asia-vaikutukset-vaihtoehdot_fi
Ilmoita asiaton viesti
—
Työ- ja elinkeinoministeriö
Perusmuistio EU/618/2022-TEM-3
Miettinen Samuli 5.10.2022
Komission valtiontukimenettelyjen tarkistamisesta tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan yleissopimuksen (Århusin yleissopimus, SopS 122/2004) mukaisiksi
Sivut 3 – 4:
´- – ”Euroopan unionin tuomioistuin vahvisti asiassa C-594/18 P Hinkley Point C periaatteen, jonka mukaan komissio ei saa hyväksyä sisämarkkinoille soveltuvaksi sellaista tukea, joka on unionin ympäristölainsäädännön vastainen. Århusin yleissopimus tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa edellyttää sopimuspuolia varmistamaan, että 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti yleisöön kuuluvilla, jotka täyttävät mahdolliset kansallisessa lainsäädännössä asetetut vaatimukset, on mahdollisuus turvautua hallinnollisiin tai tuomioistuinmenettelyihin yksityishenkilöiden ja viranomaisten sellaisten toimien tai laiminlyöntien tutkimiseksi uudelleen, jotka ovat sopimuspuolen kansallisen ympäristölainsäädännön säännösten kanssa ristiriidassa. Yleissopimuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaan käytettävissä tulee olla riittäviä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja, joihin sisältyy tarvittaessa väliaikaiset turvaamistoimenpiteet, ja niiden tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita eivätkä ne saa olla niin kalliita, että se olisi este menettelyyn osallistumiselle. Oikeus hallinnolliseen uudelleentarkasteluun ja tuomioistuinmenettelyihin ei sopimuksen mukaan ulotu jokaiseen yleisön jäseneen. Oikeutta uudelleentarkastelumenettelyyn sekä tuomioistuimeen pääsyyn on mahdollista rajata kansallisin tai unionin tason vaatimuksin.
Århusin yleissopimuksen täytäntöönpanoa valvova komitea on 17.3.2021 päätöksessään asiassa ACCC/C/2015/128 todennut EU:n lainsäädännössä olevan puutteita liittyen yleisön, mukaan lukien ympäristöjärjestöjen mahdollisuuteen saada EU:n toimielinten ja elinten ympäristöä koskevat toimet sisäiseen hallinnolliseen uudelleentarkasteluun ja EU:n tuomioistuimen arvioitaviksi. Valvontakomitea on katsonut, että Euroopan unioni ei noudata yleissopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtaa valtiontukitoimenpiteitä koskevien päätösten osalta. Unioni ei valvontakomitean mukaan ole varmistanut yleisöön kuuluvien mahdollisuutta turvautua hallinnollisiin tai oikeudellisiin menettelyihin unionin ympäristölainsäädännön kanssa ristiriidassa olevien valtiontukipäätösten uudelleen tutkimiseksi, eikä tällaisten valtiontukipäätösten osalta unioni ole varmistanut yleisöön kuuluville riittäviä ja tehokkaita oikeussuojakeinoja” – –
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-48866.pdf
—
Vrt. Jyväskylässä tällä hetkellä suunnittelussa olevat Hippos- ja Tourujokikunnostushankkeet, kesällä 2020 valmistunut Rise-avovankila ym., joille ei ole tehty lainkaan YVA- ja SOVA-arviointeja ja siten ne eivät ole YVA-/SEA- ym. EU-direktiivien ja valtiontukisääntöjen mukaisia, koska niissä ei ole kuultu Århusin sopimuksen mukaisesti asianosaisia ja niitä, joita hankkeet koskevat/koskivat – ja nimenomaan hankkeiden varhaisessa vaiheessa kun hankkeiden sijainti- ja toteutusvaihtoehdot ovat aidosti vielä auki …
Ilmoita asiaton viesti