Olemmeko me jyväskyläläiset valmiit maksamaan Tourujokikunnostuksesta 2 – 3 vuoden ajalla yht. 6,45 miljoonaa euroa?
—
Katso Tourujoen kunnostussuunnitelman esittelyvideo ja anna oma kannanottosi/valituksesi yllä olevan vesilain mukaisen päätöskuulutuksen ohjeilla.
Ks. tästä LSSAVI:n vesilain mukaiset lupakäsittelyn asiakirjat
Jos sinua ei ole vielä aikaisemmin kuultu asianosaisena, niin ota yhteys päätöskuulutuksessa ilmoitettuun ympäristöylitarkastaja Tanja Honkelaan, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (tanja.honkela@avi.fi).
—
Tourujoen kunnostushanke
Kankaan alueella Tourujoen kunnostus käsittää myös olemassaolevan Kankaankadun kevyen liikenteen sillan uusimisen entiselle paikalle nykyistä pidempänä, ylittäen myös uuden rakennettavan luonnonmukaisen jokiuoman.
Ks. Tourujoen kunnostuksen rakennussuunnitelma
Miten Tourujokikunnostus vaikuttaa sinun elämässäsi
a) rakennusaikana,
b) valmistumisen jälkeen?
Tulisiko Tourujokikunnostukseen varattu summa käyttää ehkä jotenkin muuten?
Kaikki kommentit tervetulleita – niin puolesta kuin vastaankin! 🙂
Loistojuttu!
Ilmoita asiaton viesti
Markku, miltä kannalta katsottuna?
Ilmoita asiaton viesti
Luonnon ja koko kaupungin kannalta. Eipä juuri paremmin voisi tuota rahaa käyttää. Mikä tuossa sitten nyt mättää? Palokkajärven vesi ei kuivu, eikä liito-oravat ole vaarassa. Tuosta tulee todella hieno ja lisää alueen vetovoimaa varmasti, niin vaelluskalojen että ihmisten kannalta. Kun veden pinta laskee, rantaluonto on varmasti näkemisen arvoinen myös.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, kysyt, että mikä mättää? Minusta ko. hanke on kyseenalainen monestakin syystä:
– onko järkeä kivetä ja betonoida kauniin aidon ja uhanalaisen luontotyypin, Tourujoen, rantatöyräät videossa esitetyllä tavalla?
– Tourujoki on harvinainen ns. meanderoiva sisävesien joki, jota tulisi suojella erityisesti uhanalaisena luontotyyppinä ja sillä eläviä useita uhanalaisia eläimiä ja kasveja; nyt vieläpä tuo joen harvinainen meanderoivuus halutaan nimenomaan tuhota!
– Tourujoella on 3,1 ha;n kokoinen luonnonsuojelualue joen keskipaikkeilla, joka saattaa kuivua tässä jokikunnostuksen ja padon purun yhteydessä: tai sitten luonnonsuojelualue hukkuu keväisin tulvavesien alle (vaikutuksia ei ole YVA:ssa tutkittu, kuten ei muitakaan jokikunnostuksen vaikutuksia läheisille Natura-lintuvesille (Rautpohjanlahti ja Eerolanlahti)
– lisäksi tästä kunnostuksesta ei ole hyväksytty nimenomaisesti sen rakennussuunnitelmaa, on hyväksytty vain yleissuunnitelma; yleissuunnitelmalla ei ole siten hyväksytty uusia jokiuomia valtuustossa
– KESELY/1998/2017 -päätöksellä on hylätty asianosaisten ja alueen asukasyhdistyksen tekemät 12/2017 YVA-vaatimukset. Valitusoikeus ko. päätöksestä on annettu lainvastaisesti vain Jyväskylän kaupungille – ei siis vaatimusten tekijöille. Kaupunki ei ole hankkeesta vastaava, jolle lainmukaan kuuluu valitusoikeus ko. päätöksestä.
– lisäksi kunnostushanke on kallis; jopa sen suunnitteluun ja valmisteluun on jo mennyt miljoona – ja päälle..
Markku, tässä aluksi niitä ”mättäitä” 😉
Ilmoita asiaton viesti
Markku, kalliita vaelluskaloja ovat kilohinnaltaan, jos nyt on jo mennyt miljoona euroa, ja edelleen menee vielä 6,45 miljoonaa; ja eihän se siihen vielä pääty: maksoihan uusi uljas sairaala NOVA:kin maltaita verrattuna alkuperäiseen kustannusarvioon; siitähän Jyväskylän naapurikunnat nyt napisevat, ja ihan syystäkin, koska he ovat myös maksumiehinä näissä ylityksissä..
Ilmoita asiaton viesti
—
”Ramoninsillan uusiminen irroitettiin avovankilasta ja nyt Kankaansiltahanke irroitetaan 4.1.2019 LSSAVI:n Tourujokikunnostuskokonaisuudesta”
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/ramoninsillan-uusiminen-irroitettiin-avovankilasta-ja-nyt-kankaansiltahanke-irroitetaan-4-1-2019-lssavin-tourujokikunnostuskokonaisuudesta/
Ilmoita asiaton viesti
—
Tourujokikunnostuksesta tulee tehdä ns. intressivertailu:
”Intressivertailu on eräs vesilain mukaisen luvan myöntämisen edellytyksistä. Vesilain (587/2011) 3 luvun 4.1 §:n mukaisesti lupa vesitaloushankkeelle voidaan myöntää, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin.
Selite
Intressivertailussa lupahakemuksen kohteena olevan hankkeen hyötyjä ja haittoja arvioidaan suhteessa toisiinsa. Hyötyjen ylittäessä merkittävästi haitat voidaan vesilain mukainen lupa myöntää, jollei vesilaista tai muusta lainsäädännöstä johdu estettä luvan myöntämiselle. Intressivertailun osalta merkittävyyden kriteerinä on pidetty matemaattisessa mielessä sitä, että hyödyt ovat noin kolmanneksen haittoja suuremmat. Usein intressivertailuharkintaan sisältyy kuitenkin vaikeasti rahassa mitattavia, yleiseen etuun kuuluvia intressejä, jolloin hyödyn ja haitan välisen erotuksen suuruuden ilmaiseminen numeerisesti ei ole mahdollista.
Hyötyjen ja haittojen arvioinnissa otetaan huomioon sekä yksityiselle että yleiselle edulle aiheutuvat vaikutukset vesilain 3 luvun 6 ja 7 §:n mukaisesti. Tällöin hyötynä otetaan huomioon vesilain 3 luvun 7 §:n mukaisesti maa- tai vesialueen tai muun omaisuuden tuottavuuden tai käytettävyyden parantumisesta aiheutuva omaisuuden käyttöarvon lisääntyminen sekä hankkeen toteuttamisesta välittömästi saatava muu etu. Yleisen edun määritelmää vesilakiin ei sisälly, mutta tällainen voidaan johtaa vesilain 3 luvun 2 §:ssä ilmaistusta luvantarvekriteerien listauksesta. Yksityiselle edulle aiheutuvina haittoina otetaan huomioon hakijalle myönnettävät käyttö- tai lunastusoikeudet, kustannukset sellaisista vahingoista ja käyttöoikeuksista, joista hakija on hankkeen toteuttamiseksi erikseen sopinut asianosaisen kanssa, ja vastaavassa tarkoituksessa hakijalle vapaaehtoisesti luovutettujen alueiden hankkimiskustannukset sekä muut hankkeeseen osallistumattomalle taholle ja tässä laissa tarkoitetulle ojituksen passiiviosakkaalle aiheutuvat menetykset. Yleiselle edulle aiheutuvia haittoja arvioidaan vastaavasti kuin hyötyjä, ensisijaisesti vesilain 3 luvun 2 §:n suojattujen intressien listauksen kautta.
Hyötyjen ja haittojen painoarvoa arvioidaan lähtökohtaisesti yleiseltä kannalta katsottuna, mutta arviointi tehdään rahamääräisenä, jos tämä on mahdollista. Sekä hyötyjen että haittojen määrittely eroaa hankekohtaisesti jonkin verran. Esimerkiksi vesistön kunnostushankkeissa, johon sisältyy keskivedenkorkeuden nostamista, hankkeen haitat ovat arvioitavissa rahamääräisinä veden alle jäävän maa-alueen arvon osalta. Tätä vastoin hankkeen virkistyskäyttöhyödyt ovat vaikeammin arvioitavissa rahassa. Vesivoimahankkeissa puolestaan hankkeen hyöty arvioidaan ensisijaisesti vesilain 8 luvun 2 §:n mukaisesti. Hyötynä otetaan tällöin huomioon vuosittain tuotettavan vesivoiman arvo kaksikymmenkertaisena. Tätä vastoin hankkeen haitat esimerkiksi kalakannoille, alueen virkistyskäytölle sekä ekologiselle ympäristölle ovat vaikeammin arvioitavissa rahamääräisesti.”
Lähde:
Tieteen termipankki 24.3.2021: Oikeustiede:intressivertailu.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:intressivertailu
Ilmoita asiaton viesti
—
”Määritelmä vesilupa eli vesitalouslupa on vesilain mukainen lupa vesistöön rakentamiseen
Selite
Vesiluvalla ratkaistaan oikeus saada rakentaa vesistöön. Vesilupa voi myös koskea oikeutta pohjaveden ottamiseen tai muuta sellaista hanketta, joka vaikuttaa pohjaveden määrälliseen tilaan. Myös vesistön säännöstely edellyttää vesilupaa. Lupaa myönnettäessä määrätään mahdollisista korvauksista sekä kalatalousvelvoitteesta tai kalatalousmaksusta.
Vesilupaa koskevan hakemuksen käsittelee aluehallintovirasto. Hakemuksesta pyydetään lausunnot yleistä etua valvovilta viranomaisilta ja se annetaan tiedoksi tavallisesti kuulutusmenettelyllä. Asianosaisilla on tilaisuus tehdä muistutuksia. Muilla kuin asianosaisilla on oikeus esittää mielipiteitä.
Hakemuksen käsittelyssä noudatetaan virallisperiaatetta. Luvan hakijalla on velvollisuus esittää asian ratkaisemista varten tarpeelliset selvitykset, mutta myös lupaviranomainen voi hankkia selvityksiä. Lupaviranomainen voi myös määrätä asiassa hankittavaksi erityistä selvitystä, jossa menettelyssä määrätään selvityksen hankkijaksi ympäristöhallinnon palveluksessa oleva riittävän asiantunteva henkilö. Erityisen selvityksen menettelyyn sisältyy asianosaisten kuuleminen ja selvittäjäksi määrätyn henkilön laatima lausunto.
Luvan myöntäminen ratkaistaan tavallisimmin intressivertailun perusteella. Lupa myönnetään, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna niille koituviin menetyksiin. Jos hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, lupa myönnetään intressivertailua suorittamatta. Ehdoton luvanmyöntämiseste on, että hanke vaarantaa yleistä terveydentilaa tai turvallisuutta, aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia ympäristön luonnonsuhteissa tai vesiluonnossa ja sen toiminnassa taikka suuresti huonontaa paikkakunnan asutus- tai elinkeino-oloja.
Lupapäätöksen pysyvyyteen voidaan puuttua ilman luvan haltijan tahtoa vain vesilaissa säädetyin edellytyksin. Lupaviranomainen voi tarkistaa lupamääräyksiä tai antaa uusia määräyksiä muun muassa ennakoimattomien haitallisten vaikutusten vuoksi kymmenen vuoden kuluessa siitä, kun hankkeen valmistumisesta on ilmoitettu. Lupa voidaan määrätä raukeamaan esimerkiksi sillä perusteella, että se on menettänyt merkityksensä. Tarkistamismahdollisuus koskee yleisesti myös ennen vesilain voimaantuloa myönnettyjä lupapäätöksiä. Vanhojen säännöstelylupien tarkistamisessa noudatettavasta menettelystä on säädetty erikseen siinä tapauksessa, että säännöstelystä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Luvan haltijalla on eräissä tilanteissa oikeus saada korvausta, jos hankkeesta saatava hyöty vähenee lupapäätöksen muuttamisen seurauksena.
Lähde:
Tieteen termipankki 24.3.2021: Oikeustiede:vesilupa, vesilupamenettely.
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vesilupa,_vesilupamenettely
Ilmoita asiaton viesti
Ihmeellistä muutosvastarintaa vain vastustuksen vuoksi. Elä nyt vaan sano, että valituksien takia tämäkin jää jäihin vuosiksi kun jotkut keksivät kaikenlaisia omituisia pelkoja aiheen myötä vaan koska jotain muuttuu. Palokkajärvi ei kuivu, luonnonsuojelualue ei kuivu (se on metsää), liito-oravien puita ei kaadeta eikä luonnonsuojelualueeseen kosketa. Joki vain palautetaan luonnolliseen tilaansa, sen luulisi luonnosta kiinnostuneelle kelpaavan. Nyt siellä ei ole juurikaan virtausta ja kaikenlaista möhnää jää rannoille lojumaan.
Siltoja ja rakenteita korjataan ja joudutaan uusimaan aika ajoin sehän on selvä. Kangas on uusi hieno asuinalue ja tämä kunnostus tuo varmasti rahansa takaisin ajan kanssa. Miksi alue pitäisi jättää nykyiseen ankeaan tilaansa ikään kuin mikään ei voisi koskaan muuttua. Se betonointihan tuli vain sille kalaportaiden kohdalle ja muutenkin muutokset välille palokkajärvi-pato, mikä nyt nykyisellään ole mitenkään viihtyisä taikka luontoarvoiltaan juuri minkäänlainen. Eikä se vanha vesivoimala ole enää edes käytössä.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, kerrot, että ”kaikenlaista möhnää jää rannoille lojumaan”. Jos olisit perehtynyt joen meanderoivuusilmiöön, niin et tuollaisia ihmettelisi. Ks. alla:
– – ”Turkkilainen Menderes-joki on antanut nimen meanderoinnille, joka tarkoittaa joen mutkittelua mukaan. Tarkasti ottaen meanderi tarkoittaa kaarta, joka aiheutuu säännöllisestä hitaasti virtaavan vuolteen ja virtauksen toispuolisesta kulumisesta eli eroosiosta.” – –
https://www.kaleva.fi/joet-muokkaavat-maaperaa/2063127
Ilmoita asiaton viesti
Eiköhän se ne samat mutkat tee kuin nytkin rannat on sen verran jyrkkiä. Sulla on joku juttu tämän tourujoen kanssa jota en suoraan sanoen oikein ymmärrä ja tosiaankin sen toiseksi viimeisen sillan kohdalla jossa on vesi aika onnettoman väristä, mitä lie saastetta päässyt lojumaan. Jos vesi ei olisi koko aika paikallaan, voisi alue puhdistua jätevesistä joita varmasti pääsee noin keskellä kaupunkia vahingossa tai tahallisesti sieltä täältä.
Pelkäsit myös sitä, että luonnonsuojelualue hukkuu kevät-tulvassa, se on aika mahdotonta koska joen rannat ovat todella jyrkät. Luonnonsuojelualue on hyvinkin turvassa päin vastoin kuin vaikka eerolanlahdella missä olen monesti huomannut silkkiuikkujen ja nokikanojen pesien hukkuvan nousevan järviveden takia. Tämä nyt vain esimerkkinä mitä luonnossa aina nyt vain tapahtuu. Tourujoen puissa pesii pikkulintuja ja ehkä pikkutikka, niillä ei ole mitään hätää. Puusto on jämerää eikä ne mitenkään vahingoitu.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, oletkohan ihan selvillä, missä kohtaa Tourujoen luonnonsuojelualue on? Sinnehän laskeudutaan alas puuportaita ja siellä on mm. uhanalainen tervaleppäkorpi. Kyllä se ihan helposti voi rannoiltaan hukkua tulvavesien alle..
Ks. video:
https://www.youtube.com/watch?v=HgkQdn1P4XA
—
Ks. alla LSSAVI lupakäsittelyn asiakirjat:
https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1571672
—
Tässä Tourujokilaakson luontoarvot (10 vuoden takaa..):
http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/selvitykset/Kankaan_ja_Tourujoen_alueen_luontoselvitykset_pien.pdf
—
Eli uudet luontoselvitykset tulisi koko Tourujokilaaksossa tehdä jokikunnostusta varten ja niiden lisäksi K-S:n maakuntakaavasta puuttumaan jääneet Natura-päivitykset, joiden vuoksi maakuntakaava ”rullaa” parhaillaan..
Ilmoita asiaton viesti
Tässä alla vielä lista vesilain mukaiseen päätökseen liittyvistä asiakirjoista, joita ei julkaista LUPA-tietopalvelussa, koska ne sisältävät henkilötietoja:
Saapunut 4.1.2019:
– Hakemuksen liite 5
• Hankealueen vesi- ja rantakiinteistöjen omistajatiedot
• Hankealueen yhteisten vesialueiden omistajatiedot
• Hankealueen osakaskuntien yhteystiedot
– Hakemuksen liite 7. Jyväskylän Energia Oy ja Jyväskylän kaupungin välinen valtakirja
Saapunut 7.11.2019:
– Hakemuksen täydennyksen liite 2. Sopimus Tourujoen vesistön säännöstely-yhtiön velvoitteiden siirtämisestä Jyväskylän Energialle.
– Hakemuksen täydennyksen liite 3. Kiinteistön kauppakirja
– Hakemuksen täydennyksen liite 5. Kiinteistön kauppakirja
– Hakemuksen täydennyksen liite 10. Tourujoen yläpuolisten järvien vesialueiden omistajatiedot.
—
Julkisista asiakirjoista ei saa salata mitään muita tietoja kuin se, mikä on välttämätöntä. Nyt nämä yllä olevat asiakirjat on kokonaan salattu henkilötietoihin vedoten.
https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/1571672
Ilmoita asiaton viesti
Pohjoinen osa missä on jyrkät portaat on pienellä alueella aika matalalla, mutta oikeasti ei se vesi sitäkään paikkaa tuhoa. Sinulla on kummallisia pelkoja sen olen huomannut.
Tottakai tällaiseen isoon muutokseen liittyy paljon lupia sekä byrokratiaa siksihän tätä onkin saanut odottaa näin kauan ja vieläkin hangataan vastaan ikään kuin koko paikka oltaisiin tuhoamassa. Parin vuoden päästä ei nykyistä enää ole ikävä siitä olen varma, aluetta ollaan parantamassa nimenomaan luonnon ja viihtyvyyden näkökulmasta.
Pohjapadolla veden korkeutta voidaan säätää halutuksi.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, miksi Tourujoen kattavaa YVA-arviointia, jossa kaikki eri yhtä aikaa tekeillä olevat ja lähitulevassa tulevat rakennus- ja maankäyttöhankkeet arvioitaisiin yhteisvaikutuksiltaan, ei suostuta tekemään? Sitä on vaadittu jo vuoden 2017 alusta lähtien..
On vaan niin, että se joudutaan vielä tekemään, jotta jokikunnostus voisi alkaa – joskus.
Markku, enhän minä pelkää mitään muuta kuin kokonaisvaltaista monimuotoisuuden katoa Tourujoella.
Kuka enää viitsii tulla katselemaan jotain betonilla päällystettyjä rantapenkereitä tai kuivaneita joen pohjia. Nyt Tourujoki on koko maakunnan monimuotoisin luontomatkaajien kohde, jossa on mm. harvinaisen rikas linnusto.
Ilmoita asiaton viesti
Byrokratiasta asiaan liittyen en tiedä enkä ole seurannut, toivottavasti hanke etenee. Padon eteläpuolellehan ei tuossa ollut mitään muutoksia. Nykyisen vesivoimalan kohdalle tuli ne betonit ja kalaportaat, jonka jälkeen polkuja ja ajanviettopaikkoja jotka nykyisellään puuttuu. Äsken pelkäsit kaiken hukkuvan veteen ja nyt se jo kuivuukin kokonaan. Eikö kohisevat kosket olisi kivempi kuin nykyinen matelevat uoma? Tottakai remontti on tehtävä viimeisen päälle laadukkaasti ja alueen luontoarvoja kunnioittaen ja varmasti myös rikastaen lopulta. Minusta esittelyvideo oli vakuuttava ja kaupunkiympäristössä varsin ainutlaatuinen alue tulee olemaan.
Ilmoita asiaton viesti
Markku, en pelkää, mutta olen erittäin huolestunut siitä, että luonnonsuojelualue ja -arvot tärveltyvät virallisella LS-alueella, mutta laajemminkin joella tulvavesien tai kuivuuskausien vaihdellessa. Hyvin tiedät, että ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä.
Ja jos Tourujokikunnostuksen suunnitelmia on radikaalisti muutettu sitten 2015 Tourujoen kehittämissuunnitelman (hyväksytty valtuustossa), niin silloin kaikkia asianosaisia ja suurta yleisöä olisi tullut kuulla asiassa uudelleen.
Ja siihen on olemassa lainsäätämä YVA-menettely, YVA-arviointi ja ympäristöselostus ja yhteysviranomaisen lausunto. Miksi niitä ei lähdetä toteuttamaan?
Ihmettelen suuresti. Miksi ei voitaisi mennä ympäristöä koskevien virallisten lakien mukaan?..
Jyväskylässä muutenkin hankkeet valmistellaan ja päätetään kabineteissa – valtuusto vain kumileimasin – miksi emme voisi tässä mennä julkisen avoimen prosessin kautta tässä todella suuressa kunnostusprojektissa, jonka vaikutukset ovat maakunnallisia – jopa valtakunnalllisia.
Tourujoesta ja Kankaan maakunnallisesti merkittävän vanhan paperitehtaan alueesta on edelleen käsittelyssä rakennusperintölain mukainen suojeluesitys sekä nyt uutena valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen suojelua koskeva hakemus ympäristöministeriössä.
Ilmoita asiaton viesti
Itse näkisin että joki on nykyisellään tärvelty patoamalla se. Varmaan moni on samaa mieltä. Enpä ole kuullut monen kehuneen kuinka patoaminen lisää luonnon monimuotoisuutta alueella.
Ilmoita asiaton viesti
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www2.jkl.fi/kaavakartat/yleissuunnittelu/tourujoen_seurantasuunnitelma.pdf&ved=2ahUKEwjozLzftcvvAhVFxosKHRboCP4QFjANegQIDBAC&usg=AOvVaw0wFgsv_MoRUHPM_NPkzi6G
Linkki ei tainnut toimia, mutta Googlella löytyy tourujoen seurantasuunnitelma pdf joka valaisee vähän joen nykyistä ekologista tilaa joka on huono. Se voidaan saada jopa hyväksi kunnostuksella.
Ilmoita asiaton viesti