Oletko Sinä joutunut automaattisen päätöksenteon uhriksi? Oletko saanut asiasi oikaistua?

Mennäänkö sekavan, nyt lausunnoilla olevan, automaattista päätöksentekoa koskevan lainsäädännön myötä vielä nykyistä heikompaan tilanteeseen, jos automaattista päätöksentekoa koskevia oikaisuvaatimuksiakin käsitellään jo automaattisesti?

Onko lainvalmistelussa tehty kattavat vaikutusarviot?

Eikö voitaisi ajatella niinkin, että kehitetään ns. puoliautomaattista päätöksentekoa ja toimintamalleja ensin (esim. verottaja, Kela) ja siihen puoliautomatisoituun päätöksentekoon omaa lainsäädäntöään?

Uskon, että se sillä saavutetaan paljon parempi lopputulos kaikkien tahojen kannalta, kuin se, että hypätään heti suoraan täysin automatisoituun päätöksentekoon monisyisen lakiviidakon ja jopa automaattisten oikaisupyyntöjen kautta.

Asiassa voi käydä helposti yhtä huonosti kuin opintolainavähennystä, siis verovähennystä, koskevan sääntelyn kanssa on käynyt: Opintotukilakiin ja -asetuksiin on tarvittu 31 eri lakimuutosta noin 10 vuoden sisällä, ja sittenkään opintolainavähennyksiä ja -hyvityksiä koskeva sääntely ei toimi ja aiheuttaa täysin oikeussuojattomia tilanteita. Näin käy myös EU:n kuluttajasuojadirektiivin vastaisen harhauttavan opintolainamarkkinoinnin vuoksi.

Katso Hallituksen esitys eduskunnalle automaattista päätöksentekoa verotus ja tulliasioissa koskevaksi lainsäädännöksi” (sivut 42 – 43):

– – Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaan perustuslain 21 §:n ja julkisen vallan käytön lakiperusteisuuden näkökulmasta automaattisessa päätöksenteossa massaluonteisessakaan toiminnassa ei saa vaarantaa hyvän hallinnon vaatimuksia tai asianosaisen oikeusturvaa (ks. esim. PeVL 48/2017 vp. s.5 ja PeVL 7/2019 vp). Valiokunta on painottanut hallinnon perusteiden ja oikeusturvan ensisijaisuutta suhteessa hallinnon tuloksellisuuteen (PeVL 7/2019
vp).


Verohallinto käyttää automaattista päätöksentekoa tyyppitapauksissa, joissa asian lopputulokseen ei arvioida olevan vaikutusta sillä, tekeekö ratkaisun virkailija vai automaatio. Automaattisessa päätöksenteossa sovelletaan samaa menettelysääntelyä ja aineellista lainsäädäntöä kuin muussakin Verohallinnon ratkaisutoiminnassa. Tullitoiminnassa tilanne on vastaava. Liikenneja viestintävirasto hyödyntää ajoneuvoverotuksessa automaatiota siltä osin kuin kyse on ajoneuvoveron määräämisestä, eräiden hallinnollisten seuraamusten määräämisestä sekä eräistä verotuksen toimittamista koskevien päätösten antamisesta.


Verotuksen massamenettelyluonteesta johtuen asianosaisen kuulemisesta, asian selvittämisestä, päätöksen perustelemisesta, päätöksen sisällöstä ja tiedoksiannosta verotuksessa säädettiin jo hallintolain voimaantulon yhteydessä hallintolaista poikkeavasti (HE 117/2003 vp). Näitä poikkeuksia sovellettaisiin verotuksen automaattisessa päätöksenteossa myös esityksessä tarkoitetuissa asioissa. Päätöksen sisältöä koskevia verolakien säännöksiä täydennettäisiin kuitenkin siten, että päätöksestä tulisi käydä ilmi, jos asia on ratkaisu automaattisesti. Automaattisesta ratkaisemisesta ilmoittaminen lisäisi ratkaisutoiminnan läpinäkyvyyttä verovelvolliselle ja suojaisi verovelvollisen oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia hallintolain 6 §:n edellyttämällä tavalla. Automaattisesti tehtyihin päätöksiin sovellettaisiin samaa muutoksenhaku ja oikaisumenettelyä kuin muihinkin päätöksiin.


Automaation hyödyntäminen nopeuttaa merkittävästi asioiden käsittelyä viranomaisessa. Automaattisen ratkaisemisen mahdollistava sääntely edistäisi siten perustuslain 21 §:ssä säädettyä asianosaisen oikeutta saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa.


Perustuslain 6 §:n 1 momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Verotusta ja tullia koskevat automaattiset ratkaisut perustuvat käsittelysääntöihin, joita sovelletaan yhtenäisesti samanlaisissa tapauksissa. Ehdotettava erityissääntely vastaa perustuslain 6 §:n 1 momentissa verovelvolliselle turvattua oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun lain edessä ja toteuttaa hallintolain 6 §:ssä säädettyä tasapuolisen kohtelun periaatetta.


Perustuslain 2 §:n 3 momentissa säädetään hallinnon lainalaisuusperiaatteesta, jonka mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Esityksen mukaan asioiden automaattinen käsittely perustuisi sovellettavan vero- ja tullilainsäädännön aineellisten ja menettelyllisten säännösten nojalla laadittuihin sääntöihin.


Nämä säännöt dokumentoitaisiin ja kuvattaisiin ehdotettujen automaattiseen päätöksentekoon liittyvien yleislakien eli hallintolain ja tiedonhallintalain säännösten mukaisesti samoin kuin julkaistaisiin yleisölle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), jäljempänä julkisuuslaki, säännösten mukaisesti. – –

Lähde

Nyt voit vaikuttaa automaattista päätöksentekoa koskevaan lainvalmisteluun

Anna oma lausuntosi alla olevan linkin kautta (VN/486/2022) lausuntopyyntöön luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle automaattista päätöksentekoa verotus- ja tulliasioissa koskevaksi lainsäädännöksi. Vastausaika päättyy 29.7.2022

Tästä pääset Lausuntopalvelu.fi -palvelussa olevaan lausuntopyyntöön.

Kerro omalta kohdaltasi Sinua kohdannut automaattisen päätöksenteon epäoikeudenmukaisuus, jota et ole saanut oikaistua.

Kuka viheltää poikki tämän kissa ja hiiri -leikin, jossa muutoksenhakijat ovat täysin lainsuojattomia?

Itselläni tällainen automaattista päätöksentekoa koskeva kokemus on opintolainavähennysten ts. verovähennysten puuttumaan jääminen kesäopiskeluideni kohdalta, jota en ole saanut oikaistuksi vuoden 2009 – 2012 tradenomiopiskeluideni kohdalta vielä tähän päivään mennessä.

Olen valmistunut siis jo 10 vuotta sitten ja asiani on pyörinyt vuoden 2016 keväästä lähtien eri oikeusviranomaisilla Kelan yhden virkailijan hylättyä oikaisuvaatimukseni ja siinä esittämäni perustelut ja perusteet.

Asiani on tämän Kelan oikaisuvaatimuksen hylkäämisen jälkeen käsitelty tuomarin esteellisyyden vuoksi kahteen kertaan Opintotuen muutoksenhakulautakunnassa, kaksi kertaa Vakuutusoikeudessa, Verohallinnossa oikaisuvaatimuksena, Veronsaajien oikeudenvalvontayksikössä,  kahdessa eri hallinto-oikeudessa ja samaan aikaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa, OKV:ssä..

Siis sama puuttuvia opintolainavähennyksiä ts. verovähennyksiä koskeva asiani on käsitelty useaan eri kertaan Ne ibis in idem -periaatetta törkeästi rikkoen, jopa triplaoikeudenkäyntimaksuilla KHO:ssa (!) ja samaan aikaan se on ollut kanteluna OKV:ssä jo useiden vuosien ajan..

Opintolainavähennyksissä – siis verovähennyksissä – laittomasti virkavastuulla käytetty automaattinen päätöksenteko Kelalla ja verottajalla on saanut tämän sopan aikaan, koska Suomessa ei ole olemassa lainsäädäntöä luotuna tämänkaltaiselle automaattiselle päätöksenteolle, kuten opintolainavähennyksissä on verottajalla ja Kelalla käytetty. Valtio on vastuussa tämän asian selvittämisestä ja korvaamisesta kaikille vahingonkärsijöille.

Onko Suomi oikeusvaltio?

Suomi on jo vuosikausia rikkonut ilmeisellä tavalla useita EU-direktiivejä jatkuvasti ja pitkäaikaisesti (mm. YVA-/SEA-direktiiviä, Ympäristötietodirektiiviä, Ammattipätevyysdirektiiviä, Potilasdirektiiviä, Tietosuojadirektiiviä jne.) ja muutoksenhakijat Suomessa eivät ole saaneet heille kuuluvaa oikeusturvaa, koska oikeuskanslerikin on kirjallisesti minulle vastannut omien valitus- ja kanteluasioideni kohdalla, että oikeuskansleri ei anna yksityishenkilöille oikeudellista neuvontaa eikä se ota kantaa EU-direktiivien rikkomiseen.

Oikeuskansleri rikkoo siten ilmeisellä tavalla itsekin perustuslain 106 § – 108 §:ien sääntelyä sekä EU-oikeutta ja kv-ihmisoikeusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa vastaan.

Ks. US 1.6.2022

Opiskelija, jäikö sinulta opintolainavähennyksiä ts. verovähennyksiä saamatta? Uusi verotusmenettely verovuodesta 2018 lähtien

 

 

+1

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu