”One of the criteria applied by the Court is that not enough to be impartial, it also necessary to appear impartial.”
- – – Vaikka tuomari sinänsä voisikin tehdä puolueettoman ratkaisun asiassa, on hän kuitenkin esteellinen, jos häneen soveltuu ehdoton esteellisyysperuste, sillä tuomitsemistoiminnan on näytettävä puolueettomalta myös ulkopuolisen silmin. – – Lähde
—
STRASBOURG
9 November 2023
FIRST SECTION
CASE OF TOIVANEN v. FINLAND
(Application no. 46131/19)
DISSENTING OPINION OF JUDGE PACZOLAY
– – One of the criteria applied by the Court is that not enough to be impartial, it also necessary to appear impartial. For me the behaviour of the Court of Appeal does not appear as impartial. In my evaluation the initial omission to deliver the decision, and the suspicious circumstances of the transfer to an extended chamber create such an original error that cannot be absolved by the Supreme Court. Therefore, with all my respect to the argumentation of the majority I could not conclude and vote for no violation. – –
—
– – ”8. Tuomari on OK 13 luvun 7 §:n 3 momentin yleissäännöksen mukaan esteellinen myös, jos jokin muu tässä luvussa tarkoitettuun seikkaan rinnastettava seikka antaa perustellun aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa. Lähtökohtana yleissäännöstä sovellettaessa voidaan pitää, että tuomarin puolueettomuuden vaarantava seikka on riittävästi yksilöitävissä ja objektiivisesti arvioiden hyväksyttävissä, jotta säännöksen tarkoittama esteellisyysperuste olisi käsillä. Tuomari on esteellinen, jos ulkopuolinen henkilö ei voi vakuuttua hänen puolueettomuudestaan toimia tuomarina asiassa. KKO on viitannut tässä kohdin halllituksen esitykseen HE 78/2000 vp s. 20 ja 47.
9. Arvioitaessa tuomarin esteellisyyttä esillä olevassa tilanteessa huomiota voidaan KKO:n mukaan kiinnittää myös OK 13 luvun 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun, tuomarin suhdetta asianosaiseen koskevaan esteellisyysperusteeseen ja sitä koskevaan ratkaisukäytäntöön. Tuomari on lainkohdan mukaan esteellinen, jos hänellä on palvelussuhteen perusteella tai muuten asianosaiseen sellainen suhde, että se, erityisesti käsiteltävänä olevan asian laatu huomioon ottaen, antaa aiheen epäillä tuomarin puolueettomuutta asiassa.
10. Tuomarin esteellisyyttä arvioitaessa on otettava huomioon myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisukäytännöstä ilmenevät periaatteet, jotka koskevat Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklassa tarkoitettua tuomioistuimen riippumattomuutta ja puolueettomuutta sekä erityisesti puolueettomuuden objektiivista arviointia. Arvioinnissa selvitetään, onko osapuolilla ulkonaisten seikkojen johdosta perusteltua aihetta epäillä tuomarin puolueettomuutta. Ratkaisevia eivät ole osapuolten omat käsitykset, vaan perustelluilta epäilyiltä edellytetään objektiivista aiheellisuutta. Epäilyjen on siis oltava valistuneen tarkkailijan näkökannalta perusteltuja. Laajemmasta näkökulmasta kysymys on siitä, ovatko epäilyt omiaan horjuttamaan sitä luottamusta, joka kohdistuu demokraattisen yhteiskunnan tuomioistuimiin. Tuomarin tulisi käsitellä ja ratkaista asia kaikista sivuvaikutteista vapaana; tältä osin KKO on viitannut ennakopäätöksensä 2015:39, kohta 11.” – –
[Rule of law -]Blogissa käsitellään rule of law -periaatteen ilmenemistä oikeudenkäynnissä, tuomioistuinten riippumattomuutta, oikeuden saatavuutta, asianosaisten tasavertaista asemaa, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisiä elementtejä sekä ihmis- ja perusoikeuksia ja niiden merkitystä lainkäytössä. Kirjoittaja Jyrki Virolainen on lainkäytön emeritusprofessori ja entinen tuomari.
https://jyrkivirolainen-oikeus.blogspot.com/2019/09/168-tuomarin-ja-esittelijan.html
Ilmoita asiaton viesti
—
KKO:2015:39
Esteellisyys – Esittelijä
https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2015/20150039
Ilmoita asiaton viesti
—
KHO:2018:116
Esteellisyys – Tuomioistuin – Objektiivinen puolueettomuus – Hallinto-oikeuden esittelijä – Ulkomaalaisasia – Kansainvälinen suojelu – Taustavirka – Maahanmuuttovirasto
– – ”Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan 2 kohdan mukaan jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa, joka on etukäteen laillisesti perustettu.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1534747729269.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Eikö kaikenlaiset ”perus”prosessinedellytykset tulisi pääsääntöisesti oikeus- ja hallintoviranomaisten itsensä viran puolesta tutkia eikä sälyttää niitä muutoksenhakijan muutoksenhauilla ja kustannuksin haettavaksi ja vastattavaksi pitkällisten oikeusprosessien kautta
– ja joissa pidemmälle edetessään vaaditaan a i n a myös asianajaja l o p u l t a ylimääräisen muutoksenhaun kautta asiaa selvittämään. Ilmeisen kohtuuton tilanne, johon muutoksenhakijat joutuvat t ä y s i n s y y t t ä ä n ..
Tuomioistuinten, erityistuomioistuinten ja muutoksenhakulautakuntien tulisi
i t s e huolella ensin selvittää keille esittelijöille ja tuomareille muutoksenhakuja voidaan jakaa; ja siten voisi jo heti lähtötilanteessa´paremmin toteutua HE 78/2000 esitöiden mukainen esittelijöiden ja tuomarien päätöksentekoprosessi niin, että ”samoista asioista” eivät anna päätöksiä ”samat” esittelijät ja tuomarit uudelleen ”samassa asiassa” tai samassa asiakokonaisuudessa.
Huom. ns. päällikkötuomarien vastuu kaikista ”perus”prosessinedellytyksistä ja mm. esittelijöiden, asessorien, tuomareiden, lautamiesten ja muiden tuomioistuinlaitoskäsittelijöiden esteettömyyden, kelpoisuuden ja toimivallan toteutumisesta.
Ks. tuore 9.11.2023
KKO:2023:82
Tuomioistuimen päätösvaltaisuus
Tuomari – Lautamies – Tuomarinvakuutus
Lainvoima – Osittainen lainvoima
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202382.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Ks. ajantasainen (25.8.2016/673) Tuomioistuinlaki
7 §
Asioiden jakaminen
Asiat on jaettava valmisteltaviksi ja ratkaistaviksi työjärjestyksessä vahvistettujen perusteiden mukaisesti. Näiden perusteiden on oltava selkeitä ja niiden on turvattava asianosaisten oikeus saada asiansa ratkaistuksi riippumattomasti, puolueettomasti ja joutuisasti.
8 §
Asian uudelleen jakaminen
Tuomarin käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi jaettu asia voidaan vastoin asianomaisen tuomarin tahtoa jakaa uudelleen vain, jos siihen on tuomarin sairaudesta, asian viivästymisestä, tuomarin työmäärästä tai muusta vastaavasta seikasta johtuva painava syy.
Asian uudelleen jakamisesta 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa päättää päällikkötuomari. Korkeimmassa oikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa uudelleen jakamisesta päättää presidentti. Päätös on perusteltava.”
EDIT klo 12.25 (korjattu suoralinkki)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673#O4L18
—
Huomaa erityisesti hallinto-oikeuksien asessoreita koskeva sääntely alla oleva 3 §:n ”Asessorin toimivalta” mukaan:
Tuomioistuimen monijäsenisessä ratkaisukokoonpanossa voi olla jäsenenä vain yksi asessori.
Asessori ei voi toimia ratkaisukokoonpanon jäsenenä asiassa, joka koskee tuomarin virkarikosta.
Asessori voi toimia tuomioistuimen puheenjohtajana.
EDIT klo 12.25 (korjattu suoralinkki)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20160673#O4L18
Ilmoita asiaton viesti
—
II
(Tiedonannot)
EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA
VIRASTOJEN TIEDONANNOT
EUROOPAN KOMISSIO
KOMISSION TIEDONANTO
Taloudelliset seuraamukset rikkomusmenettelyissä
(2023/C 2/01)
1. JOHDANTO – OIKEASUHTEISEN JA VAROITTAVAN LÄHESTYMISTAVAN KEHITTÄMINEN
Kun komissio haastaa jäsenvaltion Euroopan unionin tuomioistuimeen, jäljempänä ’tuomioistuin’, perussopimuksissa määrätyn velvollisuuden täyttämättä jättämisen vuoksi, se voi ehdottaa, että tuomioistuin määrää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, nojalla kyseiselle jäsenvaltiolle taloudellisia seuraamuksia seuraavissa kahdessa tapauksessa:
— jäsenvaltio ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä pannakseen täytäntöön tuomioistuimen aiemman tuomion, jossa todetaan unionin oikeuden rikkominen (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohta) (1)
— jäsenvaltio on jättänyt täyttämättä velvollisuutensa ilmoittaa toimenpiteistä, joilla lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 3 kohta)” – –
– – 3.2.1. Tuomion noudattamatta jättäminen (SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohta)
3.2.1.1. Rikottujen säännösten merkitys
Määrittäessään unionin oikeuden jatkuvan rikkomisen merkityksen komissio ottaa huomioon kyseisten säännösten luonteen ja laajuuden eikä niinkään niiden asemaa normihierarkiassa. Esimerkiksi syrjimättömyysperiaatteen rikkomista olisi aina pidettävä erittäin vakavana riippumatta siitä, johtuuko rikkominen perussopimuksessa vahvistetun periaatteen rikkomisesta vai asetuksessa tai direktiivissä vahvistetun periaatteen rikkomisesta. Perusoikeuksiin ja perussopimuksessa vahvistettuihin neljään perusvapauteen vaikuttavaa rikkomista olisi yleensä pidettävä erityisen vakavana, ja siitä olisi määrättävä asianmukainen seuraamus.
Jos komissio nostaa kanteen SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohdan nojalla, sitä, että jäsenvaltio ei noudata tuomiota, joka on osa vakiintunutta oikeuskäytäntöä (esim. tuomio perustuu rikkomusmenettelyssä tai vastauksena ennakkoratkaisupyyntöön annettuihin samankaltaisiin tuomioihin), olisi pidettävä raskauttavana seikkana. Näin on erityisesti silloin, kun tuomioistuin on aiemmin todennut kyseisen jäsenvaltion rikkoneen unionin oikeuden vastaavia säännöksiä.
Myös se, että jäsenvaltio ei ole toiminut täydessä yhteistyössä komission kanssa menettelyssä, joka johti asian saattamiseen tuomioistuimen käsiteltäväksi SEUT-sopimuksen 260 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan nojalla, on raskauttava seikka.
Jos jäsenvaltio on toteuttanut toimenpiteitä, joita se pitää riittävinä väitetyn rikkomisen korjaamiseksi, mutta komissio pitää niitä riittämättöminä, tilannetta olisi käsiteltävä eri tavalla kuin sellaista tilannetta, jossa jäsenvaltio ei toteuta lainkaan toimenpiteitä rikkomisen korjaamiseksi (jos jäsenvaltio selvästi rikkoo SEUT-sopimuksen 260 artiklan 1 kohtaa).
Lisäksi olisi otettava huomioon lieventäviä seikkoja, kuten se, että täytäntöön pantavaan tuomioon liittyy todellisia tulkintaongelmia tai että tuomiota on asiaan liittyvistä syistä erityisen vaikea panna täytäntöön lyhyessä ajassa (esim. tarve suunnitella, hyväksyä, rahoittaa ja rakentaa infrastruktuuria tuomion täytäntöön panemiseksi).
3.2.1.2. Rikkomisen vaikutukset yleisiin ja erityisiin etuihin
Rikkomisen vaikutuksia yleisiin tai erityisiin etuihin olisi arvioitava tapauskohtaisesti ottaen huomioon esimerkiksi seuraavat perusteet:
— unionin omien varojen menetys
— vakava vahinko EU:n taloudellisille eduille
— rikkomisen vaikutus unionin toimintaan (kuten SEUT-sopimuksen 2 artiklan 1 kohdassa, luettuna yhdessä SEUT-sopimuksen 3 artiklan kanssa, tarkoitettua unionin yksinomaista toimivaltaa koskevat rikkomiset sekä rikkomiset, jotka vaikuttavat kansallisten oikeusjärjestelmien mahdollisuuksiin osallistua unionin oikeuden noudattamisen tehokkaaseen valvontaan)
— vakava tai peruuttamaton haitta ihmisten terveydelle tai ympäristölle
— taloudellinen tai muu vahinko yksityishenkilöille ja talouden toimijoille
— rikkomisen kohteena olevat rahamäärät
— tuomioistuimen tuomion noudattamatta jättämisestä jäsenvaltiolle mahdollisesti aiheutuva taloudellinen hyöty
— rikkomisen merkitys suhteessa kyseisen talouden toimialan liikevaihtoon tai arvonlisään
— rikkomisen vaikutuspiiriin kuuluvan väestön suuruus
— unionin vastuu kolmansiin maihin nähden
— rikkomisen luonne, eli onko rikkominen järjestelmällistä tai rakenteellista tai jättääkö jäsenvaltio toistuvasti soveltamatta EU:n lainsäädäntöä asianmukaisesti.
Muita näkökohtia voivat olla esimerkiksi se, onko rikkominen kertaluontoista vai onko kyseessä aiemman rikkomisen uusiminen.
Kun komissio ottaa seuraamuksen laskemisessa huomioon yksityishenkilöiden edut, sen tavoitteena ei ole rikkomisesta aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen vahinkoa kärsineille, koska tällaista korvausta on
mahdollista hakea kansallisista tuomioistuimista. Komissio pyrkii pikemminkin ottamaan huomioon rikkomisen vaikutukset asianomaisten yksityishenkilöiden ja talouden toimijoiden kannalta. Vaikutukset eivät nimittäin ole samat silloin, kun rikkominen koskee yksittäistä virheellisen soveltamisen tapausta (esimerkiksi tutkinnon tunnustamatta jättäminen), ja silloin, kun on kyse siitä, että tutkintotodistusten vastavuoroisesta tunnustamisesta annettua direktiiviä ei ole saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Jälkimmäisessä tapauksessa rikkominen vahingoittaa kokonaisen ammattiryhmän etuja.” – –
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52023XC0104(01)&qid=1699785400042
—
Vrt. velvoittavana lakina sovellettavaa ”Opetushallituksen 2006 henkilökohtaistamismääräyksen” noudattamatta jättämistä; vrt. JAKK:in, Adultan ym. useiden laittomasti toimineiden koulutuksenjärjestäjien ilmoittamia ns. haamuopiskelijoita, joiden avulla saatiin perusteettomasti ja laittomasti koulutuksenjärjestäjille ”kahmalokaupalla” valtion tukia, joita sitten jälkeenpäin perittiin useiden kymmenin miljoonien takaisinperintöjen kautta valtiolle.
Tässä yhteydessä unohdettiin kuitenkin ne ammattitutkinto-opiskelijat, joille olisi ”ihan aikuisten oikeasti” tullut tehdä em. Opetushallituksen 2006 henkilökohtaistamismääräyksen mukainen opintojen henkilökohtaistaminen ja aikaisempien hyväksyttyjen opintojen, aikaisemmin saatujen tutkintojen sekä työ- ja harrastekokemusten hyväksiluvut .
Nyt on tullut aika näiden kaltoin kohdeltujen ja vakavalla tavalla ja törkeästi syrjittyjen tutkinto- ja näyttötutkinto-opiskelijoiden saada Suomen valtiolta ns. ”isännän vastuulla” koulutuksenjärjestäjien vastuulla olleista, mutta kokonaan puuttumaan jääneiden opintojen henkilökohtaistamisten aiheuttamista vahingoista vahingonkorvauksia – ts. kaikille heille aiheutuneista aineettomista ja aineellisista vahingoista ja muutoksenhakuasioiden ilmeisellä ja vakavalla tavalla aiheutuneista käsittelyaikojen pitkittymisistä, monine peruuttamattomine seurausvaikutuksineen.
Ilmoita asiaton viesti