Onko Jyväskylän kaupunginhallitus esteellinen Tourujokikunnostuksen yhteisesti ”karsitussa” suorahankinnassa?

 

Keskisuomalainenverkkolehti uutisoi eilen eli 15.3.2024 tänä keväänä alkavaa Tourujokikunnostusta otsikolla ”Jyväskylän Tourujoen kunnostuksen urakkakilpa ratkesi – kilometrin mittainen työmaa käyntiin tänä vuonna”. KSML:n verkkolehden artikkelissa kerrotaan, että ”Jyväskylän Tourujoen kunnostushankkeeseen on valittu pääurakoisijaksi Savon Kuljetus Oy halvimman hinnan perusteella. Määräaikaan mennessä saatiin kuusi tarjousta, Savon Kuljetuksen vertailuhinta on noin 6,4 miljoonaa euroa.”

Taustaa Tourujokikunnostukseen

Lausuntopalvelu.fi -palvelussa jätettyjä kansalaisten, yrittäjien/ yrittäjiksi mahdollisille tulvariksialueelle aikovien asianosaisten, osallisten, asuin- tai luonnonsuojeluyhdistysten ym. sidosryhmien palautteita ja vetoomuksia ei huomioida tulvariskiluokituksissa, tulvariskialueiden rantarakentamisessa, kaavoituksessa ja maankäytössä.

Tulvariskiluokitus ja tulvasuojelu on K-S:n Ely-keskuksen toimialueella alistettu asuinrakentamisen alle:

Rakentajat ja hankevastaavat määrittävät sen ranta-alueen, mihin he haluavat Jyväskylässä rakentaa ja sen jälkeen kaavoittaja yhdessä K-S:n Ely-keskuksen kanssa varmistaa alueen asukkaita kuulematta, että myös merkittävälle tulvariskialueelle saadaan rakentaa. Tämä toteuteteaan lieventämällä ko. ranta-alueen tulvariskiluokitusta.

Näin nimenomaan on jo tapahtunut Jyväskylässä Tourujokialueella, Lutakon rannassa ja Suuruspään ranta-alueella Jyväsjärvellä.

Viittaan alla lainattuun ”Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027: Kuulemispalautteet ja niiden huomioiminen 15.10.2021” sivulta 11 – 12 löytyvään aikaisempaan palautteeseeni tässä samassa asiassa:

s. 11 – 12

”Palaute 1:

Katsoin aineistosta ”Kulttuuriperintökohteiden suojaus” (Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027, Tuukkanen (toim.) ja Höytämö (toim.) Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmä) sivulta 33, jossa kerrotaan, että

Tällä toimenpiteellä pyritään välttämään tulvasta aiheutuvat haitalliset vaikutukset kulttuuriperinnölle. Suojeltujen kiinteistöjen omistajien tai hallinnasta vastaavien tulee suunnitella kulttuuriperintökohteiden suojaukseen ja riskikohteisiin liittyvät mahdolliset muut toimenpiteet ennalta sekä varautua materiaalien ja työn suorittamisen osalta tulvantorjuntatoimenpiteisiin, mikäli suojaus päätetään toteuttaa väliaikaisella ratkaisulla. Kymijoen vesistöalueella suojausta vaativaksi kohteeksi on tunnistettu alustavissa arvioissa etenkin Kotkan Langinkosken keisarillinen kalastusmaja. Kaudella 2022–2027 on tärkeää saada selvyys siitä, mikä on kulttuuriperintökohteiden omistajien ja hallinnasta vastaavien oma näkemys tulvariskien nykyisestä huomioimisesta sekä siitä, mitä toimenpiteitä kohteilla on suunniteltu. Vastuutaho: Kiinteistön omistajat, Langinkosken keisarillisen kalastusmajan osalta Metsähallitus Kustannukset: Yhteydenpito ja selvitykset virkatyönä, mahdollisten suojaustoimenpiteiden kustannukset Langin-koskella riippuvat toteutustavasta Toimenpidetyyppi: Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet Toteutuksen aikataulu ja seuranta: 2022–2027, kohteiden suojaus suunniteltu tai toteutettu: kyllä/ei Toimenpiteen prioriteetti: Tärkeä (ensisijainen)

Em. sivun 33 kohdassa ”Kulttuuriperintökohteiden suojaus” tulisi olla ehdottomasti myös Jyväskylän Tourujoki, Kankaan alue: Jyväskylän Tourujoella ja Kankaan vanhan paperitehdasalueen rakennus- ja kulttuurishistoriallisella uudella asuinalueella, jossa sijatsevat edelleen suojellut ja rakennusperintölain mukaista laajempaa suojelua vaativat arvokkaat vanhan paperitehdasalueen rakennukset ja kanavarakenteet.

Tourujoki- ja Kankaan alueet oli luokiteltu vielä aikaisemmissa vesienhoitosuunnitelmissa ns. merkittäväksi tulvariskialueeksi, mutta tätä luokitusta lievennettiin, jotta alueelle on saatettu rakentaa ihan rantaan asuinrakennuksia ym.

Ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt kun eivät suinkaan noudata näitä tulvariskien luokitusmuutoksia ja hyvin lapsekkaita toiveita siitä, että esim. kevät- ja kaupunkitulvat jokisuistossa ja betonoiduilla Kankaan asuinalueilla pysyvät pois..

Tulvariski on ihan todellinen ja riskin toteutuminen on aina vaan enemmän todennäköistä ilmastonmuutoksen myötä. Kankaan alue ja Tourujoki sijatsevat osittain ihan naapurissa olevan Taulumäen pohjavesialueella ja sen suoja-alueella (määräittämätön?).

Taulumäen pohjavesialue ulottuu osaksi Tourujoen vesistöalueelle ja on huomioitava myös 4.1.2019 LSSAVI:n avaamassa Tourujokikunnostuksessa. Ympäristöministeriöllä on parhaillaan [tämän lausunnon antamisajankohtana] muutoksenhakukäsittelyssään Tourujoella sijaitsevan maakunnallisesti kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokkaan Kankaan vanhan paperitehdasalueen ja läheisen uhanalaisen luontotyypin (harvinainen ns. meanderoiva Tourujoki) ja 3,1 ha:n kokoisen luonnonsuojelualueen maisemasuojeluesitys sekä 29.4.2019 jätetty VN/2882/2019 -kanteluasia YVA- ja SOVA-arviointien puutteista Tourujoella jo Tourujoelle tuodun Rise-avovankilakampuksen ja Ramoninsillan kaavoituksen ajoilta, vuodelta 2016 lähtien ..

Nämä em. keskeneräiset asiat vaativat pikaisen käsittelyn ja huomion, koska K-S:n 1.12.2017 uudistettu maakuntakaavakin on lähtenyt jo heti vuonna 2018 ”rullaamaan”, koska Tourujokialueesta K-S maakuntakaavaan alueen asukasyhdistyksen jättämä valitus ei saanut valituslupaa KHO:ssa, jossa tämä Tourujokilaakson kokonaisuus olisi nimenomaan ollut esillä.

Vasta 28.1.2020 virallisesti lainvoiman saaneella K-S:n maakuntakaavalla ei ole ollut ohjausvoimaa Tourujoella ja se on näkynyt täysin villinä menona Tourujoen kaavoituksessa, maankäytössä ja rakentamisessa. Luonnon monimuotoisuusarvoiltaan erittäin korkealla Tourujokialueella Kankaan uutta asuinaluetta kutsutaan kuitenkin jo slummiksi – niin sekava ja hahmottumaton kaavoituksen ja rakentamisen – ja rakennussuojelun – tilanne alueella on..

Kuka mahtaa vastata, jos Kankaan uusi asuinalue kohtaa merkittävät tulvariskit ja ihan rantaan rakennetut rakennukset kastuvat?

Erityisesti tilanne on hallitsematon, jos Tourujoen vanha voimalaitospato puretaan ja tulvavedet peittävät niin asuin- kuin 3,1 ha:n luonnonsuojelualueenkin. Tourujoelta ovat puuttuneet kaikki YVA- ja SOVA-arvioinnit myös aikaisemmasta vesienhoitosuunnitelmista; ja myös siksi tässä sekavassa tilanteessa Tourujoella ollaan oltu jo vähintäänkin vuodesta 2014 lähtien, jolloin mm. Kankaan osayleiskaava sai lainvoiman ilman kaavan merkittävien vaikutusten arviointeja (MRL 9 §, MRA 1 §): Kankaan osayleiskaavasta ovat puuttuneet mm. kulttuuriset, sosiaaliset ja yhteiskuntataloudelliset vaikutusarviot.

Myös Kankaan liikenteelliset ja pysäköintialueita ja -taloja koskevat asiat ovat olleet suunnittelematta alusta lähtien, vaikka YVA-laki uudistui jo keväällä 2017. (Ks. KESELY/1998/2017).

Ns. Kokeilulaki ei ole enää voimassa Kankaalla/ vrt. Jaana Junnila. Jyväskylän kaupunginvaltuusto on päättämässä parhaillaan Kankaanaukion asemakaavasta ns. merkittävänä kaavana. Tämä kuuleminen on käsiteltävä kiireellisenä, ensi tilassa.”

Em. palautteeseeni on vastattu näin:

”Palautteen huomioiminen: Hallintasuunnitelmaan ei tehty lausunnon perusteella muutoksia. Jyväskylän aluetta ei erikseen käsitellä vuosien 2022–2027 tulvariskien hallintasuunnitelmassa, koska aluetta ei enää nimetty merkittäväksi tulvariskialueeksi. Palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan ELY-keskusten yleisesti tekemässä tulvariskien hallintatyössä. Mahdolliset muutokset maankäytössä huomioidaan tulvavaara- ja tulvariskikarttojen päivitystyön yhteydessä.”

Lähde: Ehdotus Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022– 2027: Kuulemispalautteet ja niiden huomioiminen

Viitaan edelleen samaan lähteeseen ja siitä s. 7 – 10 löytyvään ”Hämeen ELY-keskus, SOVA-viranomaisen lausunto” -tekstiin alla:

Yleistä Suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa siten kuin laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (SOVA-laki 8.4.2005/200) edellytetään, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia.

Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 10 §:ssä tarkoitettu tulvariskien hallintasuunnitelma kuuluu SOVA-asetuksen (347/2005) 1 §:n mukaisiin ympäristöarviointia edellyttäviin suunnitelmiin ja ohjelmiin. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027.

Ehdotukseen sisältyy ympäristöselostus, josta tässä annetaan SOVA-asetuksen 6§:n tarkoittama viranomaislausunto. Ympäristöselostuksen laatiminen ei ole SOVA-lain tavoitteiden saavuttamisen kannalta itseisarvo. Ympäristöselostusta voidaan pitää asiakirjana, johon on dokumentoitu, miten ympäristövaikutusten arviointi on toteutettu ja mitkä ympäristövaikutukset tulee ottaa huomioon ennen lopullisen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksymistä.

Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman hyväksymistä koskevasta päätöksestä tai suunnitelmasta on käytävä ilmi perusteltu kannanotto siitä, miten ympäristöselostus ja siitä saadut mielipiteet ja lausunnot on otettu huomioon (SOVA-lain 11 §).

Hämeen ELY-keskus toteaa yleisesti, että SOVA-asetuksen 4 §:n ympäristöselostuksen sisältövaatimuksia olisi tullut noudattaa selkeämmin. Ympäristöselostuksen perusteella on paikoin haastavaa hahmottaa, arvioidaanko itsessään tulvariskien hallintasuunnitelmaa vai suunnitelmaa SOVA-lainsäädännön näkökulmasta.

SOVA-lainsäädännön mukainen otsikointi helpottaisi ympäristöselostuksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Suunnitelman sisältö ja tavoitteet Ympäristöselostuksen aluksi tulee esittää arvioitavasta suunnitelmasta pääasiallinen sisältö ja päätavoitteet.

Nyt tulvariskien hallintasuunnitelman pääasiallista sisältöä ja tavoitteita koskevia tietoja on ympäristöselostuksessa useassa kohdassa. Tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelu -luvussa esitellään valmistelun taustaa ja vaiheita ja vuorovaikutusta. Kappaleessa Tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 kuvataan suunnittelun keskeisiä seikkoja. Myöhemmin selostuksessa sivulla 20 kappaleessa Tavoitteet ja 8 toimenpiteet kerrotaan hallintasuunnitelman yleisten tavoitteiden ja aluekohtaisten tavoitteiden soveltamisesta liittyen Kymijoen alaosan merkittävään tulva-alueeseen. Lisäksi kappaleessa Toimenpiteet ja vaikutukset käydään läpi hallintasuunnitelman toimenpiteitä.

Ympäristöselostuksen luettavuutta ja rakennetta olisi parantanut se, että suunnitelman keskeinen sisältö ja tavoitteet olisi esitetty yhtenä tiiviinä kokonaisuutena selostuksen aluksi. Suunnitelman suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin Ympäristöselostuksessa tulee SOVA-asetuksen mukaan esittää suunnitelman suhde muihin asiaan liittyviin suunnitelmiin ja ohjelmiin.

Ympäristöselostuksessa on käsitelty alueidenkäytön suunnittelua, ilmastonmuutosta ja tulvariskejä sekä vesien- ja ympäristönsuojelua. Hämeen ELY-keskus esittää, että ympäristöselostuksessa mainittaisiin vesienhoidon kohdalla, että tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotusten kanssa samaan aikaan on kuultavana ehdotus Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi sekä ehdotus Suomen merenhoitosuunnitelman oimenpideohjelmaksi vuosiksi 2022–2027, jossa mainitaan tulvariskit useassa kohtaa.

Varsinaisessa hallintasuunnitelmassa on tarkasteltu toimenpiteiden ilmastokestävyyttä, resilienssiä ja yhteensopivuutta vesienhoidon tavoitteiden kanssa luvussa 6, mutta tätä tarkastelua tai sen keskeisiä tuloksia ei esitetä ympäristöselostuksessa. Tulvariskien hallinnan kytkentä luonnon monimuotoisuuteen on sijoitettu vesien- ja ympäristösuojeluotsikon alle. Suomen luonnon monimuotoisuuden ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma 2012-2020 (mm. ilmastonmuutoksen vaikutus tulvarytmiin ja vedenkorkeuksiin) ja kalatiestrategia 2010 olisi hyvä mainita tulvariskejä sivuavina asiakirjoina.

Hallitusohjelmassa (Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta) (Valtioneuvosto 2019) on erikseen mainittu tulvasuojelun edistäminen. Maa- ja metsätalouden vesitalouden suuntaviivat muuttuvassa ympäristössä (Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2020:6) ohjaavat myös tulvariskien hallintaa.

Hämeen ELY-keskus toteaa, että ympäristöselostuksessa on tunnistettu monia tulvariskien hallintaan liittyviä muita suunnitelmia ja ohjelmia, mutta niiden tarkastelu suhteessa tulvariskien hallintasuunnitelmaan on jäänyt yksipuoliseksi ja niukaksi. Suunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat SOVA-asetuksen mukaan ympäristöselostuksessa tulee tuoda esiin varsinkin ongelmat, jotka koskevat alueita, joilla on erityistä merkitystä ympäristön- tai luonnonsuojelun kannalta. Ympäristöselostuksessa luvussa Ilmastonmuutoksen vaikutus tulviin Kymijoella on tunnistettu ilmastonmuutos tulvariskien hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliseksi ympäristöongelmaksi ja todettu ilmastonmuutoksen tulvariskiä lisäävä vaikutus.

Ympäristöselostuksessa ei ole kuitenkaan tarkasteltu ilmastonmuutoksen vaikutuksia suunnittelualueen arvokkaisiin luontokohteisiin SOVA-asetuksen edellyttämällä tavalla. Vaihtoehtojen muodostaminen ja valinta sekä arvioinnin kohde Tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksessa ei suoraan esitetä vaihtoehtoja.

Suunnitelman toteuttamatta jättämistä (ns. 0-vaihtoehto) ei tarkastella, eikä myöskään perustella, miksi vaihtoehtoja ei ole käsitelty. Ympäristöselostuksessa sen sijaan käsitellään laajasti vahingollisia seurauksia vesistöalueella ilman tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteitä.

Ympäristöselostuksesta ei käy ilmi, miksi hallintasuunnitelman toimenpide-ehdotuksia ei ole arvioitu ja tätä voi pitää selkeänä puutteena. Vaikutusten tunnistaminen ja selvittäminen Ympäristöselostuksessa olisi tullut tarkastella ehdotusvaiheessa olevan hallintasuunnitelman ympäristövaikutuksia SOVA-lain 2 §:n mukaisesti jaoteltuna ja SOVA-asetuksen 4 §:n 6-kohdan mukaisesti.

Ympäristöselostuksesta ei käy ilmi, onko kaikki asetuksessa mainitut vaikutustyypit tarkasteltu ja selostus on tältä osin puutteellinen. SOVA-laissa ei tunneta käsitettä välttämättömyyspalvelu, vaan näiden asioiden (vesihuolto, sähkön ja lämmön jakelu, puhelin- ja tietoliikenneyhteydet) tarkastelu olisi tullut sijoittaa SOVA-lain 2 § 2a otsikon alle: vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen.

Kaiken kaikkiaan ympäristöselostuksessa ympäristövaikutuksia arvioidaan varsin suppeasti. Arviointi on jäänyt puutteelliseksi, eikä ympäristöselostuksessa ole tarkasteltu esimerkiksi vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, eliöstöön ja kasvillisuuteen SOVA-lain tarkoittamalla tavalla. Selostuksessa on mainittu Tuomiojärven Eerolanlahden-Rautpohjanlahden Natura-alueeseen kohdistuvat mahdolliset välilliset vaikutukset. Hallintasuunnitelmassa kuitenkin toimenpiteinä mainitaan tulvapenkereet ja uoman perkaaminen (selvitys). Näistä toimenpiteistä aiheutuisi vaikutuksia vesieliöstölle ja siksi olisi ollut hyvä ottaa asia ympäristöselostukseen mukaan.

Nyt asiaa käsitellään lyhyesti ja epäloogisesti vain ympäristöselostuksen tiivistelmässä. Ympäristöselostuksen luettavuutta olisi kaiken kaikkiaan parantanut, jos vaikutukset olisi koottu taulukkomuotoon SOVA-lain 2 §:n 2- kohdan jaottelun mukaisesti ja taulukossa olisi tarkasteltu eri vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia.

Suunnitelman toteuttamisen haitallisten vaikutusten ehkäiseminen tai vähentäminen SOVA-asetuksen 4 §:n mukaan ympäristöselostuksessa tulee esittää suunnitellut toimenpiteet, joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa mahdollisimman kattavasti suunnitelman tai ohjelman ympäristölle aiheutuvat merkittävät haitalliset vaikutukset.

Ympäristöselostuksessa asiaa on käsitelty, mutta tarkastelu on suppea ja ei erotu muun tekstin joukosta. Selkeyden vuoksi asian olisi voinut siirtää oman otsikon alle. Tässäkin tulee vastaan se, että selostusta ei ole kirjoitettu SOVA-lain ja -asetuksen jaottelun mukaisesti ja ympäristöselostuksen luettavuus on kärsinyt tästä.

Arviointitavat, aineistoon liittyvät puutteet ja arvioinnin vaikeudet Ympäristöselostuksessa on tehtävä selvitys siitä, miten arviointi on suoritettu, mukaan lukien esimerkiksi teknisistä puutteista ja osaamisen puutteista johtuvat vaikeudet.

Ympäristöselostuksessa ei kuvata sitä, kuinka arviointi on tehty tai esitetä näkökohtia arviointia vaikeuttaneista tekijöistä. Ympäristöselostuksessa kerrotaan tulvariskien hallintasuunnitelman seurannasta ja epävarmuustekijöistä, mutta ei sitä, mihin ympäristövaikutusten arviointi perustuu. Onko käytetty asiantuntija-arvioita, asiaan liittyviä selvityksiä tms. Ympäristöselostuksen tiivistelmässä (yhteenvedossa) viitataan hallintasuunnitelman toimenpideehdotusten ympäristövaikutuksiin, vaikka niitä ei esitetä varsinaisessa ympäristöselostuksessa.

Samoin mainitaan, että vaikutuksia on tarkasteltu tilanteessa, jossa toimenpiteet on toteutettu suurimmassa laajuudessa, suotuisassa resurssitilanteessa. Tätä vaihtoehtotarkastelua ei ole kuitenkaan varsinaisessa ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostuksen tiivistelmässä tuodaan esiin asioita, joiden olisi pitänyt olla varsinaisessa ympäristöselostuksessa.

Jää epäselväksi, miksi näin on menetelty. Lausunnon keskeiset huomiot Hämeen ELY-keskus toteaa, että ehdotukseen Kymijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 2022–2027 sisältyvä ympäristöselostus sisältää pääpiirteissään SOVA-lainsäädännön edellyttämät seikat. Selkeyttä ja luettavuutta olisi huomattavasti parantanut se, että ympäristöselostus olisi kirjoitettu SOVA-lain ja -asetuksen vaatimusten ja jaottelun mukaisesti. Selostuksen rakenteesta olisi tullut johdonmukaisempi ja kukin asiakokonaisuus olisi esitetty vain yhdessä paikassa.

Ympäristöselostuksesta ei käy ilmi, onko ympäristövaikutusten tunnistaminen ollut systemaattista ja kattavaa, joten selostuksen perusteella ei ole täyttä varmuutta, että arvioinnissa on tunnistettu ja esitetty kaikki hallintasuunnitelman toteuttamatta jättämisen ja toimenpide-ehdotusten toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset.

Palautteen huomioiminen: SOVA-viranomaisen lausunto on monilta osin kriittinen. Ympäristöselostuksen rakenteeseen ja asioiden esittämistapaan liittyvät kommentit ovat perusteltuja ja selostuksen luettavuus olisi voinut olla parempi. Näiltä osin ympäristöselostuksen uudelleen muotoilua ei kuitenkaan katsota enää hallintasuunnitelman viimeistelyvaiheessa välttämättömäksi huomioiden lausunnon yhteenveto, jonka mukaan ympäristöselostus sisältää pääpiirteissään SOVA-lainsäädännön edellyttämät seikat.

Ympäristöselostusta täydennetään lausunnossa ehdotettujen tulvariskien hallintasuunnitelmaan liittyvien muiden suunnitelmien ja ohjelmien osalta. Lisäksi ympäristöselostukseen lisätään maininta, että ympäristövaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona (Sitowise Oy ja Kymijoen vesistöalueen tulvaryhmä).

Hallintasuunnitelmanehdotuksen valmisteluvaiheessa tehdyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan systemaattisesti kaikki hallintasuunnitelman toimenpide-ehdotusten toteuttamisesta ja toteuttamatta jättämisestä aiheutuvat merkittävät ympäristövaikutukset huomioiden SOVA-asetuksen vaikutustyypit.

Tulvariskien hallintasuunnitelmassa pääpaino on muissa kuin rakenteellisissa tulvasuojelutoimenpiteissä ja niiltä osin, kun SOVA-viranomainen katsoo lausunnossaan vaikutusten tarkastelun puutteelliseksi, esitetyt toimenpiteet ovat luonteeltaan vuosien 2022–2027 aikana toteutettavia selvityksiä (mahdollisuudet tulvapenkereiden sijoittamiseen ja uoman perkaukseen).

Näiden toimenpiteiden toteuttamisedellytyksiä, toteuttamistapaa ja mahdollisen toteuttamisen ympäristövaikutusten arviointia tullaan tarkentamaan suunnittelun edetessä. Tuomiojärven Eerolanlahden- Rautpohjanlahden Natura-alue on mainittu ympäristöselostuksessa viittauksena vuosien 2016–2021 hallintasuunnitelman yhteydessä kartoitettuihin alueisiin (vesistöalueen muut kartoitetut alueet), mutta Jyväskylän jäätyä pois merkittävistä tulvariskialueista, ei hallintasuunnitelman toimenpiteet kohdistu enää suoraan tällä alueelle.

Lausunnon kappaleeseen Suunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat -mukaisesti tulvariskien hallintasuunnitelmassa on tunnistettu ilmastonmuutoksen tulvariskiä lisäävä vaikutus Kymijoen alaosalla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvokkaisiin luontokohteisiin ei ole kuitenkaan voitu tässä yhteydessä tarkemmin arvioida eikä tulvariskien hallinnan suunnittelussa ole tunnistettu keinoja ilmastonmuutoksen tulvia lisäävän vaikutuksen merkittävään vähentämiseen alueelle.

Operatiivisessa toiminnassa Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyä toteutetaan lupaehtojen puitteissa siten, että erilaiset vesitilanteet huomioidaan mahdollisimman hyvin ja tulvavahingot jäävät mahdollisimman pieniksi. Vuosien 2016–2021 hallintasuunnitelman toimenpiteenä tarkasteltiin mahdollisuuksia säännöstelykäytännön kehittämiseen ilmastonmuutos huomioiden, mutta vaikutusmahdollisuudet Päijänteen ja Kymijoen osalta todettiin hyvin rajallisiksi.

Vaihtoehtojen tarkasteluun ja sen puutteisiin viitaten (lausunnon kappale Vaihtoehtojen muodostaminen ja valinta sekä arvioinnin kohde) hallintasuunnitelmassa on lähestytty vaihtoehtotarkastelua siitä näkökulmasta, että ehdotettuja toimenpiteitä toteutetaan priorisoidusti ja käytettävissä olevista resursseista riippuen mahdollisimman paljon (kpl 6.2).

Ehdotetut toimenpiteet eivät ole luonteeltaan toisiaan poissulkevia. Tämän vuoksi ympäristöselostuksessa toimenpiteiden ympäristövaikutuksia on tarkasteltu toimenpiteittäin eikä toimenpidekokonaisuuksittain, jolloin yksittäisten toimenpiteiden toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen mahdolliset positiiviset ja negatiiviset ympäristövaikutukset tulevat paremmin esille.

Hallintasuunnitelmassa ei ole esitetty toteutettavaksi toimenpiteitä, joilla on arvioitu olevan vähäistä suurempaa haittaa ympäristölle, pl. mahdollinen Korkeakosken haaran ruoppaaminen (selvitys), jota ei myöskään tulla toteuttamaan ennen tarkempaa suunnittelua ja ympäristövaikutusten arviointia

Jyväskylässä voidaan toteuttaa ja toteutetaan nyt tällä hetkellä em. lievennetyllä tulvariksiluokituksella kaikenlaista rantarakentamista mm. Tourujoella (Vapaaherrantie 21) ja Suuruspäässä ja näissä rakennushankkeissa (niiden rantarakennelmissa ja -saunoissa) ei lainkaan huomioida tulvasuojelun periaatteita tai Jyväskylän omaa 1.1.2017 voimaanastunutta rakennusjärjestystä ja siinä rantarakentamiseen annettuja määräyksiä.

Ks. – – ”Keskisuomalainen-lehti ei ole vielä uutisoinut, mitä tässä kiistanalaisessa Tourujokirannan ranta-alueen rakentamista koskevassa asiassa päätettiin? Siis päätettiinkö nyt muuta kuin, että myös ’suurta yleisöä’ ja ’yleisöä, jota asia koskee tulee kuulla’ Århusin sopimuksen velvoittein? Keskisuomalainen-verkkolehti aikaisemmin uutisoi, että tämä alunperin merkittävä asemakaavamuutos Tourujokirannassa, jossa sijaistee suojeltava Rytin talo, sai kaavamuutosasian edetessä statuksen vähäinen, josta päättää Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta?

Päättääkö vain kourallinen kaupunkirakennelautakunnan jäseniä kunnan ympäristöjohtajan esityksestä myös tämän merkittävän ranta-asemakaavamuutoksen, kuten kävi Rise-avovankilakampuksen kohdalla Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnassa v. 2016?

Miten tämä Vapaaherrantie 21 -asemakaava on nyt statuksella vähäinen, jos se niin kovasti puhuttaa suurta yleisöä ja osallisia?

Puhuttaa esim. Rise-avovankilakaavamuutoksen osallisia, jotka eivät ole vielä tähän päivään mennessä saaneet oikeutta itselleen omissa muutoksenhauissaan kevään 2017 Rise-avovankilan asemakaavamuutoksesta sekä muusta Tourujokikunnostukseen liittyvästä Tourujokivarren rantarakentamisesta; Lohikosken vanhan voimalapadon purusta, pohjapadoista, Kankaan asuinalueen rakentamisesta, Kokeilulailla rakentamisesta myös Tourulan alueelle jne.

Ks. KESELY/1998/2017 -kokonaisuutta koskevana, jossa YVA- ja SOVA -aloitteella vaaditut arvioinnit puuttuvat yhä, vaikka ko. YVA-/SOVA -aloite oli jätetty Keski-Suomen Ely-keskukselle jo 2.2.2017.” – –

Vapaaherrantie 21 -asemakaavaluonnos on nähtävillä 16.2. – 18.3.2024

https://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/1142

Lähde: US-Puheenvuoro

”Jatkoa: Rikkooko Jyväskylä alati omaa 1.1.2017 voimaan astunutta rakennusjärjestystään kaikessa rantarakentamisessaan?” (10.2.2024)

— Ks. Suuruspään rantarakentamisessa alla (huom. Suuruspään alue kuului ennen tulvariskiluokituksen lievennystä merkittävimpään tulvarisikialueeseen, kuten Tourujoen ranta-alueet ja Lutakkokin.) – –

– – ”Rantasauna omalla hiekkarannalla Jyväsjärven rantaan nousseeseen Helmeen on helppo rakastua! Yhtiöiden asukkaiden käyttöön rakennetaan myöhemmässä vaiheessa viherkattoinen rantasauna. Saunan yhteyteen tulee myös tupakeittiö, terassi ja pieni hiekkaranta.” – –

Lähde: peabkoti.fi 

Rantarakentaminen Jyväskylässä kuin ”Willissä Lännessä”.

Jyväskylän rantarakentamista ei sääntele YVA- ja SOVA-lakien eikä EU:n YVA-/SEA-direktiivien ja Ympäristötietodirektiivien mukaan mikään taho. Samaan aikaan ollaan kuitenkin laatimassa ”Kehä Sinistä” ja ”Kehä Vihreää” eli juuri näitä edellä mainittuja ranta-alueita koskevia yleiskaavasuunnitelmia, joissa myös nämä tulvariskialueiden kuulemispalautteet tulisi ottaa tarkoin huomioon Jyväskylän uudistettavaa yleiskaavaa koskevina Århusin sopimuksen ja Faron yleispuitesopimuksen mukaan. Myös Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan.

Jyväskylän keskustassa Tuomio-, Palokka- ja Jyväsjärven luonnonmukaiset – ennen kaikille avoimet – rantareitit ja rantamaisemat tärvellään omavaltaisilla ilman rakennus- ja toimenpidelupaa rakennetuilla ranta-rakennelmilla ja yksittäisten ranta-asukkaiden ”omiksi” nimeämillä laitureilla ja muilla ”SUP-lautavirityksillä”..

Lähde Lausuntopyyntö ehdotuksesta Keski-Suomen maakunnan tulvariskialueiksi.

Lausuntopyynnön diaarinumero KESELY/2747/2023. Lausuntoja pyydetään 17.6.2024 mennessä Lausuntopalvelu.fi -palvelussa

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu