Onko kuntalaisia kuultu heitä koskevasta valitusoikeuden kaventamisesta? (26.9.2019)
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen on vuosina 2014—2018 saapunut keskimääräin 142 kunnallisasiaa. Vastaavalla tavalla, mutta vain suuntaa-antavasti arvioituna, kunnallisasioissa valituslupa myönnettäisiin vuosittain 22 asiassa ja ei myönnettäisi 120 asiassa. Esityksellä olisi siten jonkin verran taloudellista vaikutusta korkeimman hallinto-oikeuden osalta, ja esityksellä osaltaan jatkettaisi muiden lakien muutosten tuomaa tehostamiskehitystä.
Lähde:
Lausuntopyyntö hallituksen esityksen luonnoksesta laiksi kuntalain 142 ja 144 §:n muuttamisesta
Valtiovarainministeriö on pyytänyt Lausuntopalvelu.fi -palvelussa 6.9.2019 mennessä lausuntoja mm. kunnilta hallituksen esitykseksestä kuntalain 142 ja 144 §:n muuttamisesta.
Muutosehdotus on valmisteltu hallituksen esityksen muotoon virkatyönä valtiovarainministeriössä.
Laki on tulossa voimaan 1.1.2020 eli samaan aikaan kuin laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa (samalla nykyinen hallintolainkäyttölaki kumoutuu).
Esityksessä muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Esityksessä kerrotaan huomioidun lainsäädännössä tapahtunut valituslupamenettelyä koskeva kehitys sekä muut uudistustarpeet.
Muutosta perustellaan hallintolainkäyttöä koskevalla kehityksellä. Muutoksenhakujärjestelmä on jo kehittynyt siten, että nykyisin suureen osaan kunnan päätöksistä sovelletaan myös erityislakien johdosta valituslupamenettelyä.
Valituslupasääntelyä kuntalakiin perustellaan muutoksenhakujärjestelmän selkeydellä. Kuntalakiin olisi tulossa annettua lakia täydentävä säännös kunnan viranomaisen jatkovalitusoikeudesta. Kunnan jatkovalituksesta päättäisi kunnanhallitus tai kunnan hallintosäännössä määrätty viranomainen.
Siis suomeksi edellä kerrottu, vain hieman kärjistäen:
Muutoksenhakujärjestelmämme selkeyden vuoksi tulee nykyiseen menoon verrattuna 120 kuntalaiselle antaa valituskielto korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vain 22 onnekkaalle tulee antaa valitusoikeus.
Korkein hallinto-oikeus on nyt ilmeisesti tukehtumassa juuri nimeomaan kuntalaisten tekemiin valituksiin, kun samaan aikaan ulkomaalaistaustaisten henkilöiden valitusasiat sieppaavat leijonanosan koko hallinto-oikeusjärjestelmämme kapasiteetista ja resursseista. Ei liene perustuslain 21 §:n mukainen tilanne..
Perusoikeudet Suomen valtiosäännössä
Lisätty alla oleva linkki 8.10.2019:
Arviointineuvosto: Kuntalain muutoksessa kansalaisnäkökulmaa ei ole otettu huomioon
Lausuntopalveluun oli jätetty 102 lausuntoa edellä kerrotusta virakamiestyönä tehdystä hallituksen esityksestä kuntalaisen oikeusturvan, oikeusvarmuuden ja valitusoikeuden kaventamisesta.
Tässä pari poimintaa, jotka poikkeavat edukseen muista:
SLL, Veistola Tapani (6.9.2019)
”Ymmärrämme toki KHO:n halun valikoida valitusmassasta vain kiinnostavimmat jutut. Suomen luonnonsuojeluliiton kokemukset valituslupajärjestelmästä muissa laeissa ovat kuitenkin kansalaisten ja järjestöjen muutoksenhakuoikeuden kannalta hyvin huonoja.
Suuri valtaosa valituslupahakemuksista hylätään. Niin käy nykyään usein jopa viranomaisten valituksille. KHO:n eväämispäätöksissä ei useinkaan ole kunnollisia perusteita. Muutoksenhakijalle tulee oikeastaan vain 510 euron lasku.
Valituslupajärjestelmä heikentää muutoksenhakuoikeuden lisäksi osallistusmisoikeutta. Mahdollisuus siitä, että oikeudellisesti kyseenalaiset päätökset menevät maamme kovimpaan oikedelliseen tulikokeeseen, vähenee. Päättäjät voivat kokeilla laillisuuden rajoja, kun riski jäädä siitä kiinni vähenee.
Valituslupajärjestelmän toimivuudesta ja muiden toimijoiden kokemuksista pitäisi tehdä laajempi selvitys ennen sen laajentamista kuntalakiin.”
—
Keminmaan kunta (2.9.2019)
”Keminmaan kunta katsoo, että kuntalaki pysyy ennallaan perusteluna että kuntalaisten valitusoikeutta ei rajoiteta ja kansalaisten laillisuusvalvontaa ei lähdetä rajoittamaan.”
—
Meidän Turku – Vårt Åbo ry, Demokratiaa, kansalaisoikeuksia ja kestävän kehityksen kaupunkisuunnittelua edistävä yhdistys (19.8.2019)
”Meidän Turku – Vårt Åbo ry on hämmästynyt siitä, että kuntalaisten laillisuusvalvontaoikeuksia on jo vuosikausia kavennettu ja pyritty jopa poistamaan. Yhdistys vastustaa esitettyä valitusoikeuden rajoittamista.
Perustuslaissa (121 §) puhutaan nimenomaisesti kunnan asukkaiden, kuntalaisten itsehallinnosta, ei kunnan tai kunnanvaltuuston poliittisen enemmistön itsehallinnosta. Kunta tai kuntaliitto ei ole sama asia kuin kuntalaisten itsehallinto. Hallituksen esityksessä ei ole edes mainittu kyseistä pykälää. Lausuntopyyntöä tästä muutoksesta ei ole lähetetty yhdellekään kansalaisjärjestölle. VM haluaa kuulla vain kuntia, kuntainliittoja ja ammattiyhdistyksiä – ikään kuin laillisuusvalvonnassa olisi kyse vain hallinnollisesta työnteosta eikä demokratiasta, laillisuusvalvonnasta, hyvästä hallinnosta ja korruptionvastaisesta toiminnasta.
Viimeinen kuntalakimuutos (HE 268/2014 vp) oli valtionvarainministeriön makrotalouskurilaki, jossa kunnallinen demokratia on sivuseikka. Vaalitkin on muutettu kuntavaaleiksi, ikään kuin kuntalaiset valitsisivat kunnan. Kuntalaisten suoraan valitseman valtuuston valtaa on sekä lainsäädännön muutoksilla että johtosäännöillä siirretty virkamiehille, kunnanhallitukselle ja muille elimille. Suomessa ei ole edes suoraa kaupunginjohtajan/pormestarinvaalia niin kuin muualla Euroopassa. Kunnallisia kansanäänestyksiä ei ole järjestetty missään kuntalaisten aloitteesta, koska kuntien poliittinen eliitti ei halua antaa kuntalaisille päätösvaltaa.
Laajaa kunnallista valitusoikeutta on yleisesti pidetty hyvän hallinnon takeena ja korruption vastaisena toimintana myös Suomen valtion virallisissa asiakirjoissa, mm. Euroopan neuvoston korruptionvastaiselle toimielimelle GRECOlle. Myös Sipilän hallituksen korruptionvastaisen toimintaohjelman luonnoksessa laajaa kunnallisvalitusoikeutta pidettiin merkittävänä korruptionvastaisena toimintana, mutta asia näyttää jo unohtuneen.
Ratkaisu kunnallisvalitusten määrän vähentämiseen ja hallinnon parantamiseksi on kuntalaisten demokraattisten oikeuksien laajentamisessa ja kuntien toimintatapojen muuttamisessa perustuslain (121 §) mukaisesti oikeasti keskustelevaksi, kuntalaisia kuuntelevaksi. Esimerkiksi Turun kaupungin suhteellisen korkea kunnallisvalitusten määrä ei johdu siitä että Meidän Turku – Vårt Åbo ry valittaisi jokaisesta päätöksestä vaan siitä, että turkulaiset, turkulaiset yhdistykset, asunto-osakeyhtiöt ja kiinteistönomistajat ovat kyllästyneet ylimielisyyteen, jolla Turun hallinto suhtautuu kuntalaisten laillisiin oikeuksiin. Tilanne on vastaavanlainen kaikissa Suomen kaupungeissa, vaikka esimerkiksi Helsingissä kansalaisdemokratiaa ja vuorovaikutusta on pyritty parantamaan hallinnollisin toimin.
Valtioneuvoston tilaamassa selvityksessä valitusoikeudesta (Kuntien ja maakuntien muutoksenhakujärjestelmien kehittäminen) todetaan:
”Edustuksellinen demokratia ei enää vastaa kuntalaisten näkemystä riittävistä osallistumis- ja vaikuttamiskeinoista. Päinvastoin, halutaan uusia suoran demokratian keinoja, kuten kansanäänestyksiä ja erilaista vuorovaikutusta päätöksenteon tukena. Myös se, ketkä voivat osallistua päätöksentekoon, oli kuntalain esitöiden mukaan olennainen syy uusien osallistumis- ja vaikuttamiskeinojen sisällyttämiseksi laintasoiseen sääntelyyn. Ikärakennemuutos, kuntatalouden kiristyminen, sosiaalisten ongelmien keskittyminen alueellisesti, periytyvä köyhyys ja työttömyyden arveltiin olevan suurimpia syitä osallisuuden eriarvoistumiseen.”
”Kunnan jäsenten taholta ja hallintotuomioistuinten viime kädessä harjoittaman laillisuusvalvonnan on katsottu parhaiten turvaavan myös kunnallista itsehallintoa.”
Ainoa valitusoikeus, joka pitäisi rajata, on kunnan toimielimien valitusoikeus. On käsittämätöntä, että esimerkiksi rakennuslautakunta voi valittaa omasta rakennuslupapäätöksestään, jonka hallinto-oikeus on muuttanut. Kunnan valitusoikeutta pidetään kunnallisena itsehallintona, vaikka kyse on esteellisen toimielimen sekaantumisesta asioihin. Käytännössä kunnat painostavat sillä oikeuslaitosta, KHO:a, hyväksymään laillisuuden harmaalla alueella olevia päätöksiä ”kunnan itsehallinnon” nimissä. Oikea kunnallinen itsehallinto perustuu siihen, että valitusoikeus kuntien päätöksistä on vain asianosaisilla ja kuntalaisilla – ei kunnan toimielimillä. Jos hallinto-oikeus kumoaa kunnallisen päätöksen, jatkovalitusoikeus pitäisi olla vain asianosaisilla ja kuntalaisilla.
Käytäntö on osoittanut, että hallinto-oikeudet, jotka ovat lähellä alueen poliittisia eliittiä, hyväksyvät paljon helpommin laillisuuden harmaalla alueella liikkuvia tai jopa suorastaa virheellisiä päätöksiä kuin korkein hallinto-oikeus. Esimerkiksi KHO totesi ns. Turun kauppatorin viestintäsuunnitelmaa koskevassa päätöksessään (3.11.2018/5246 KHO:2018:153), että Turun kaupunki oli tehnyt selvän virheen salatessaan julkisen asiakirjan. Turun hallinto-oikeus oli siunannut yksimielisesti Turun kaupungin virheellisen salaamispäätöksen, ja sitä ennen se on oli hyväksynyt Turun hallinnon laillisuutta valvova kaupunginhallitus (oikaisumenettely). Jos korkein hallinto-oikeus ei olisi käsitellyt asiaa, Turun kaupungin laiton ja virheellinen päätös olisi jäänyt voimaan.
Oikaisumenettely on täysin turhaa hallintomenettelyä, joka vain pitkittää laillisuusvalvontaprosessia, sillä sen sijaan, että kunnanhallitukset oikeasti valvoisivat hallinnon laillisuutta, ne ovat keskittyneet kunnan virkamiesten ja toimielinten toiminnan suojelemiseen. Kuntalaisten mahdollisuuksia laittaa kunnanhallitus vastuuseen pitäisi vahvistaa.
Korkeimman hallinto-oikeuden valituslupamenettelyyn liittyy suuria ongelmia, koska KHO:lla ei ole tapana perustella valituslupa-asioita, ei sitä, miksi valituslupa myönnetään, eikä sitä, miksi sitä ei myönnetä. Eduskunnassa on esitetty toiveita, että valituslupa tulee myöntää aina, kun edellytykset täyttyvät, mutta oikeudenhakijat eivät ole voineet tietää, milloin edellytykset täyttyvät, koska KHO ei perustele päätöstään.
Edellisen eduskunnan hyväksymä uusi laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ei ole muuttanut tilannetta yhtään paremmaksi. Lain 112 §:ssä on KHO:lle annettu mahdollisuus olla perustelematta valituslupa-asiaa: ”Valituslupaa koskeva päätös voidaan perustella esittämällä pelkästään sovelletut lainkohdat, jollei asian luonne edellytä muita perusteluja.” KHO:lla ei ole ollut tapana perustella päätöksiään muutoinkaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksien mukaisesti, eikä uusi laki tuo siihenkään mitään muutosta.
Valitusoikeusasia pitäisi ratkaista kokonaisuutena siten, että niin kauan kuin hallinto-oikeuksien käsittely on pääasiassa kirjallista ja suljettua eikä toiminta muutoinkaan vastaa prosessiltaan sitä, mitä Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttää oikeudenmukaiselta oikeudenkäynniltä, valitusoikeutta ei tule rajoittaa. Hallinto-oikeuksilla on tapana hyväksyä vääriä faktoja, kun ne esittää vakuuttavalla rintaäänellään kunta tai jokin muu viranomainen. Kuntalaiset eivät saa minkäänlaista vastakaikua näytölleen, vaikka se olisi kuinka vahvaa, eivätkä hallinto-oikeudet edes perustele päätöksiään ja johtopäätöksiään EIS:n mukaisesti.
Ratkaisu oikeuslaitoksen mahdollisiin ruuhkiin on riittävä määrä päteviä hallinto-oikeustuomareita. Oikeusvaltioon ei voida liimata liiketaloudellista hintalappua.”
Ilmoita asiaton viesti
Pohdin tässä itsekseni, jos joku puolue tekisi nyt välikysymyksen siitä, että kuntalaisten valitusoikeutta ei tule kaventaa tämän hallituksen esityksen mukaisesti, niin monikohan puolue vastustaisi ja monikohan puolue puoltaisi tätä kuntalalaisten valitusoikeuden kaventamista..?
Olisi lie päivän selvää, että ne puolueet, jotka puoltavat tätä lainsäädännöllä tapahtuvaa kuntalaisten valitusoikeuden kaventamista, eivät olisi äänikuninkaita seuraavissa kuntavaaleissa.
Äänestäjällä kun saattaa olla hyvinkin hyvä poliittinen muisti tässä kohtaa. Vai mitä mieltä sinä olet asiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Lisätty 8.10.2019 :
Arviointineuvosto: ”Kuntalain muutoksessa kansalaisnäkökulmaa ei ole otettu huomioon”, ks. alla:
https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/arviointineuvosto-subjektiivista-paivahoito-oikeutta-koskeva-uudistus-hyvin-valmistel-1
—
Hienoa, arviointineuvosto on ”antennit pystyssä”! 😉
Ilmoita asiaton viesti