Onko Metsään.fi -palvelu, jonka ympäristötiedon luovutukset perustuvat erillisiin suostumuksiin, ympäristötietodirektiivin mukaista?

Rikkooko Suomi ympäristötietodirektiivin 4 artiklan 2 kohtaa, jonka mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava tietosuojadirektiivin velvoitteiden noudattaminen?

Täyttyykö Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa Ympäristötietodirektiivin 16. johdantolauseen vaatimus siitä, että ympäristötietojen luovuttamisen tulee olla pääsääntö?

Onko Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa toisella metsänomistajalla parempi yksityiselämän ja omaisuuden suoja kuin toisella?..

Lähde

—

Eräänlaista ”metsäkartellia” tämäkin?

Metsään.fi -palvelussa on voinut ja voi edelleen (?) kieltää tietojensa luovutukset joko Metsäkeskuksen tallentamien paperimuodossa annettujen suostumusten tai palvelussa annettujen sähköisten suostumusten perusteella.

Hallituksen esitys HE 170/2017 vp:n mukaan ”metsätietoja on luovutettu, kattavat noin 25 prosenttia yksityismetsien ajantasaisen metsävaratiedon pinta-alasta”..

Esityksen mukaan ”Perustuslakivaliokunta on katsonut, että toisen perusoikeuden edistäminen voi olla sellainen välttämätön syy, jonka vuoksi viranomaisen hallussa olevien tallenteiden julkisuutta on mahdollista perustuslain 12 §:n 2 momentin nojalla erikseen rajoittaa (PeVL 2/2008 vp, PeVL 40/2005 vp ja Pe VL 3/2009).” – –

Esimerkkinä alla suunnitteilla oleva kesämökkikauppa & mahdollisten kesämökkinaapureiden perusoikeudet:

Kuvittele tilanne, että olet ostamassa kesämökkikiinteistön ja haluat tarkistaa tulevan mökkinaapurisi Metsään.fi -palvelusta löytyvät metsätiedot (esim. metsäilmoitus tulevista avohakkuista ym.), mutta tämä mökkinaapurisi onkin kieltänyt Metsäkeskusta luovuttamasta ko. tietoja.

Jos molemmat henkilöt em. esimerkissä ovat yksityishenkilöitä, niin onko sinulla oleva ympäristötiedonsaantioikeus vai naapurillasi oleva yksityisyyden- ja omaisuudensuoja perusoikeuksien edistämisen kannalta välttämättömintä? Entäpä sinun perustuslain mukaisen omaisuuden suojan perusteella? Kummallako on välttämättömintä suojata omaisuutta?

Tai jos/kun otetaan mukaan PL 20 §:n ja PL 21 §:n ?

Tai PL 22 §:n oikeudet?..

—

Hallituksen esitys HE 170/2017 vp:

– – ”Tietojen luovutus

Metsätietolaissa säädetään tietojen luovutuksesta sivullisille. Metsätietolain mukaan metsätietojärjestelmästä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jos julkisuuslain 16 §:n 3 momentissa säädetyt tietojen luovuttamisen edellytykset täyttyvät. Julkisuuslain 16 §:n 3 momentin mukaan viranomaisen henkilörekisteristä saa antaa henkilötietoja sisältävän kopion tai tulosteen tai sen tiedot sähköisessä muodossa, jollei laissa ole toisin erikseen säädetty, jos luovutuksensaajalla on henkilötietojen suojaa koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Metsätietolaissa on säännökset tietojen luovuttamisesta suoramarkkinointia ja muita osoitteellisia lähetyksiä varten, tutkimusta varten ja kaukokartoitusaineistojen puustotulkintaa varten. Laissa on myös säännös julkisten tietojen luovuttamisesta teknisen käyttöyhteyden avulla.

Metsätietojärjestelmän tiedot ovat pääosin julkisia tietoja. Siltä osin kuin kyse on julkisten henkilötietojen luovuttamisesta, luovutuksensaajalla tulee olla metsätietolain, henkilötietolain tai muun lain nojalla oikeus käsitellä pyytämiään tietoja.

Oikeus käsitellä luonnolliseen henkilöön liittyviä metsätietoja perustuu käytännössä useimmiten maanomistajan antamaan suostumukseen.

Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelu on maanomistajille ja metsäalan toimijoille suunnattu sähköinen asiointipalvelu, jonka kautta tietoja on voitu luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla. Metsäkeskukselle toimitetut suostumukset, joiden perusteella metsätietoja on luovutettu, kattavat noin 25 prosenttia yksityismetsien ajantasaisen metsävaratiedon pinta-alasta. Suostumus on voitu antaa yhdelle tai useammalle metsäalan toimijalle.

Metsään.fi -palveluun liittyvissä suostumuksissa on tehty ero sen suhteen, onko luovutuksensaajalla oikeus tallettaa tiedot omaan tietojärjestelmäänsä. Osassa suostumuksia annetaan oikeus ainoastaan tietojen katseluun ilman oikeutta tallettaa tietoja luovutuksensaajan omaan tietojärjestelmään.

Näitä niin sanottuja siirto- tai selailulupia on annettu yhteensä 348 000 kappaletta. Suurin osa suostumuksista on annettu paperimuotoisina asiakirjoina. Suostumusten hallinnointi ja ajan tasalla pitäminen vie vuosittain 3–5 henkilötyövuotta metsäkeskuksen työaikaa.

Metsävaratietoja on luovutettu noin kahden miljoonan hehtaarin alalta. Luovutettu tieto on ollut kuviomuotoista metsävaratietoa. Metsätietojen luovutukset ovat pääosin tapahtuneet metsätietolain 13 a §:ssä säädetyn menettelyn mukaisesti.

Tiedot on luovutettu joko metsäkeskuksen tallentamien paperimuodossa annettujen suostumusten tai palvelussa annettujen sähköisten suostumusten perusteella.

Metsätietojen luovuttaminen teknisen käyttöyhteyden kautta ei ole ainoa luovutustapa. Tietoja voidaan luovuttaa myös kopiona tai tulosteena taikka sähköisesti. Näitä muita tietopyyntöjä metsäkeskukseen on saapunut 50–100 kappaletta vuosittain.” – –

– – ”Metsätietojärjestelmän ympäristötiedot kuvaavat metsäympäristöä ja metsien hoitoa ja käyttöä. Euroopan unionin valtiontukisääntöjen mukaan luonnolliset henkilöt, jotka omistavat metsää, katsotaan yrityksiksi, koska he harjoittavat taloudellista toimintaa (myyvät puuta markkinoilla). Ammatin- ja elinkeinonharjoittamiseen liittyvät tiedot eivät kerro henkilön henkilökohtaisista oloista. Metsiä sekä metsien hoitoa ja käyttöä kuvaavat tiedot eivät myöskään kuvaa luonnollisen henkilön ominaisuuksia, perhesuhteita tai asumista.

Metsiä sekä metsien hoitoa ja käyttöä kuvaavat tiedot ovat sellaista tietoa, joka on kenen tahansa hankittavissa eivätkä sellaisenaan kerro kenenkään henkilökohtaisista oloista. Jokamiehen oikeuden nojalla metsissä voi liikkua vapaasti. Tällöin kuka tahansa voi tehdä havaintoja metsäympäristöstä ja siihen kohdistuvista toimenpiteistä.

Edellä olevan perusteella esityksessä katsotaan, ettei metsätietojärjestelmään sisältyvien ympäristötietojen osalta ole kyse yksityisyyden suojan ydinalueeseen kuuluvista seikoista etenkin, kun otetaan huomioon, että nämä tiedot luovutetaan ilman maanomistajien tai muiden luonnollisten henkilöiden nimi-, osoite- ja muita yhteystietoja taikka henkilötunnusta.” – –

Ks. myös 16.10.21 US-blogi ”Oikeusministeri(ö)lle: Onko Suomen metsäkartellissa kyse siitä, että Suomi ei ole noudattanut YVA-direktiiviä metsähakkuissa?”