Onko Suomen ilmaa, maata ja vettä koskeva huoltovarmuus ja lainsäädäntömme ajantasainen Nato-jäsenyytemme kanssa?
Onko Suomen sisävesistöä koskeva lainsäädäntömme ja huoltovarmuustilanne päivitetty Nato-moodiin?
Vain vähän aikaa sitten Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen sanoi TV 1:ssä (joku ajankohtaisohjelma, jota en nyt muista), että Suomen huoltovarmuuden vuoksi olisi hyvä, että sisävesistömme olisi myös käytössä.
Ks. alla Maaseudun Tulevaisuuden 31.3.2023 artikkeli, jossa Henri Vanhanen kertoi, että lakien muutoksia on pohdittava ”jos esimerkiksi ydinenergialaki rajoittaa Suomen mahdollisuuksia osallistua Naton ydinasepolitiikan toteuttamiseen.
Hänen mielestään yhteinen poliittinen ymmärrys asian tarpeellisuudesta olisi syytä saavuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
”Olisi soveliasta, että meidän lainsäädäntömme ei luo rajoitteita ajatukselle täysimääräisestä osallistumisesta”, Vanhanen sanoo STT:lle.
Lähde:
—
HE 102/2018
”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 muuttamisesta”
– – ”Oikeusturva
Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeudesta hakea muutosta YVA-menettelyn soveltamista koskevaan päätökseen säädetään YVA-lain 37 §:ssä. Ehdotetulla muutoksella ei tehtäisi muutoksia mainittuun pykälään, mutta koska sen seurauksena eräät hankkeet siirtyisivät YVA-menettelyn soveltamispäätöksen piiristä aina YVA-menettelyn piiriin kuuluvien hankkeiden joukkoon, ei niiden osalta olisi enää mahdollista saattaa YVA-menettelyn tarvetta muutoksenhaun alaiseksi.
YVA-menettelyä edellyttävät hankkeet on ehdotetussa muutoksessa määritelty aikaisempaa selkeämmin ja tarkkarajaisemmin, minkä voidaan katsoa parantavan hankkeesta vastaavien oikeusturvaa muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta huolimatta. YVA-menettelyn aina vaativien hankkeiden luetteloon lisättäväksi ehdotetut hankkeet on määritelty tarkkarajaisesti ja täsmällisesti ehdotetun lain liitteessä 1. Ehdotettu muutos on tarpeellinen ympäristövaikutusten tehokkaan arvioinnin kannalta, mikä puolestaan kytkeytyy ympäristöperusoikeuteen liittyvien tavoitteiden toteutumisen varmistamiseen. Muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta aiheutuvalle oikeusturvan rajoittamiselle on siten hyväksyttävät ja painavat perusteet.” – –
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180102#idm45053757117504
—
Olemmeko me todella tarkkaan ja kaikkien maamme huoltovarmuutta ja kriisejä koskevien häiriötilanteiden varalle miettineet tätä em. ”Muutoksenhakumahdollisuuden poistumisesta aiheutuvalle oikeusturvan rajoittamiselle on siten hyväksyttävät ja painavat perusteet”?
Ettemme itse aiheuttaisi itsellemme haittaa liian tiukkojen YVA-lakien ja -asetusten muodossa? Suomen YVA-lainsäädäntö kaipaa edelleen YVA-direktiivien mukaista päivitystä, monessakin suhteessa. Maamme huolto- ja kriisivalmiuskin sitä jo edellyttää sekä uusi statuksemme Nato-jäsenenä.
YVA-lainsäädännön uudistus on aloitettava pikaisesti – näiltäkin osin. Ja YVA-asetuksista yksilön, esim. hankevastaavan ja asianosaisen oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita koskeva sääntely tulee nostaa lakeihin, koska yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista säädetään perustuslain mukaan l a i l l a.
Perustuslaki
”80 §
Asetuksen antaminen ja lainsäädäntövallan siirtäminen
Tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö voivat antaa asetuksia tässä perustuslaissa tai muussa laissa säädetyn valtuuden nojalla. Lailla on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista sekä asioista, jotka perustuslain mukaan muuten kuuluvat lain alaan. Jos asetuksen antajasta ei ole erikseen säädetty, asetuksen antaa valtioneuvosto.
Laillisuusvalvonta
106 §
Perustuslain etusija
Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle.
107 §
Lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus
Jos asetuksen tai muun lakia alemmanasteisen säädöksen säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, sitä ei saa soveltaa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L6P80
Ilmoita asiaton viesti
—
Huoltovarmuuskeskuksen vuosikatsaus summaa poikkeuksellisen ajan toimet (25.4.2023 Huoltovarmuuskeskus)
”Toimintavuosi 2022 oli Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK) monin tavoin käänteentekevä. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti Suomen turvallisuusympäristöä ja heijastui vääjäämättä huoltovarmuuteen”
s. 73:
11.7 Tunnistettuja jatkotoimien aiheita
Tämän selvitystyön aikana nousi esiin useita kehitys-
kohteita, joiden avulla merenkulun ja satamatoiminnan
huoltovarmuutta ja varautumista vakaviin häiriötiloihin
sekä poikkeusoloihin voidaan parantaa. Keskeisiä
lähiajan jatkotoimien aiheita ovat muun muassa
seuraavat (esitysjärjestys ei indikoi tärkeyttä tai kiireel-
lisyyttä), joissa toimeksiantajina voivat olla esimerkiksi
HVO ja sen eri poolit:
Satama- ja lastilajikohtainen kapasiteettianalyysi
ǂ Ilmiö- tai skenaariopohjaisessa tarkastelussa
tulisi huomioida myös maakuljetusten jatkoyh-
teydet ja kapasiteetti erilaisissa skenaarioissa
tärkeimpien tavararyhmien osalta, joihin
kuuluuvat muun muassa polttonesteiden varas-
tointi ja jatkokuljetukset
ǂ Työ edellyttää yhteistoimintaa poolien kesken
ǂ Työ voi edellyttää mallinnuksia annettujen
lähtöolettamusten pohjalta suhteutettuna
maakuljetusverkon ja -kaluston kapasiteettiin
ǂ Työ edellyttää hyvää yhteistyötä erityisesti
satamaoperaattoreiden ja myös sataman-
pitäjien kanssa
Meri- ja satamahenkilöstön riittävyys erilaisissa
häiriötilanteissa (yksi tai kaksi eri hanketta)
ǂ Seka- ja kotimaisen miehityksen käyttö
suomalaisaluksilla ja näiden vaikutukset
poikkeusoloissa
ǂ Satamahenkilöstön tehtävät ja käyttö poikkeus-
oloissa (satamaoperaattorit ja satamanpitäjät)
ǂ Arvio voisi olla skenaario- tai ilmiöpohjainen,
jotta vaikutuksia olisi mahdollista peilata konk-
reettisia tilanteita vasten
ǂ Työ edellyttää hyvää yhteistyötä erityisesti
satamaoperaattoreiden ja myös sataman-
pitäjien kanssa
ǂ Suomalaiskaluston riittävyys myös ympäristö-
sääntely ja alusten jäissäkulkukyky huomioiden
ǂ Tarkastelu edellyttää tiedossa olevien sekä
valmisteltavien sääntelymuutosten todennä-
köisiä vaikutuksia alusten todelliseen jäissä-
kulkukykyyn tulevaisuudessa
ǂ Tarkastelu tukisi myös arvioita tulevaisuudessa
tarvittavasta jäänmurtokapasiteetista
Suomalaisvarustamoiden potentiaali kasvattaa
toimintaansa Suomen liikenteen ulkopuolelle
ǂ Tavoitteena olisi selvittää, onko Suomeen
rekisteröidyn aluskannan määrää mahdollista
kasvattaa
ǂ Tarkastellussa tulisi myös selvittää, millä
keinoin toiminnan laajentaminen olisi mahdol-
lista, ja millaisia toimenpiteitä se edellyttäisi
elinkeinoelämältä, alan toimijajärjestöiltä sekä
valtiovallalta
ǂ Tarkastelu päivittäisi Merenkulun markkina-
selvitys 2021 -työn tuloksia nopeasti ja merkit-
tävästi muuttuneessa toimintaympäristössä
Alusten ja satamalaitteiden korjaus- ja
huoltokapasiteetin selvitys
ǂ Erityisesti poikkeusoloissa alusten käytettä-
vyys, vaurioituminen, mahdollinen pidättä-
minen sekä alusten huolto, varaosien ja
korjaus työvoiman saanti on rajoitettua ja
saattaa merkittävästi heikentää alusten sekä
satamien todellista käytössä olevaa
kapasiteettia
ǂ Tarkastelun keskiössä tulisi olla vakavien häiriö-
tilanteiden ja poikkeusoloja vastaavien tilan-
teiden edellyttämä korjaus- ja huoltokapasi-
teetti suhteutettuna arvioon mahdollisesta
korjaustarpeesta niin määrän kuin laadun
suhteen
Ulkomaisen tonniston saatavuuden
varmistamiseksi hahmoteltujen mallien jatkotoimet
ǂ Tässä selvityksessä hahmoteltujen kuuden
mallin ja niiden muunnelmien jatkohiominen ja
mahdollinen sopimusten teko; ks. tarkemmin
https://www.sttinfo.fi/tiedote/huoltovarmuuskeskuksen-vuosikatsaus-summaa-poikkeuksellisen-ajan-toimet?publisherId=3345&releaseId=69974966.
Ilmoita asiaton viesti
huoltovarmuuden tutkimisesta ; ,sen liikenteen ja liikennelogistiikan osioista. Jota Turun yliopistossa tutkitaan vastoin esim. Saksan ja Ruotsin lähimeri ja sisävesiliikenne tutkimusten poikkeavalla Suomen liikennemaantietoa väheksyvällä tavalla. https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/bionavigaattori/pelkka-vetytalous-nykyisen-liikenteen-ja-alueellisen-talous-eriarvoisuus-kehityksen-muuttaja/
Tosin helmikuussa laitos, mikä vastaa Suomen merenkulun tutkimuksesta ilmoitti että sen toiminta lakkautetaan… https://www.utu.fi/fi/yliopisto/brahea-keskus/tietoa-brahea-keskuksesta#:~:text=Brahea-keskus%20on%20Turun%20yliopiston%20monitieteinen%20erillislaitos%2C,jonka%20teht%C3%A4v%C3%A4n%C3%A4%20on%20edist%C3%A4%C3%A4%20tutkimustulosten%20yhteiskunnallista%20vaikuttavuutta.
Mielenkiintoista on nähdä https://www.bing.com/search?q=taikurit+bionavigaattori&form=ANNTH1&refig=59347ac7291e4394bd021dd4a4c1e2c8&sp=1&lq=0&qs=NWU&pq=taikurit+bionav&sc=2-15&cvid=59347ac7291e4394bd021dd4a4c1e2c8 mitä temppuja Orpo & Valtonen tekevät korjatakseen tilanteen…. niin liikenteen kuin huoltovarmuuden tutkimisten suhteen…
Ilmoita asiaton viesti