Onko uusi tulossa oleva Rakentamislaki ”susi jo syntyessään”? Laki valmisteltava huolellisesti osallistamalla sidosryhmät aidosti

Kirsiomp
7
Turvallisuus EU Nato Rakentaminen Suomi Turvallisuuspolitiikka Yhdenvertaisuus Yhteiskunta

Suomen tuleva Rakentamislaki ei huomioi riittävällä tavalla Suomen turvallisuuspolittiisia päämääriä ja asemaa uutena NATO-jäsenmaana. (Kuva clip art)

—

Laajamittaisen droonisodan uhka ja mahdollisuus tulee Suomessa erityisellä tavalla huomioida kun suuronnettomuusvaraa sisältäviä hankkeita suunnitellaan asutusten ja huoltovarmuutta ja turvallisuutta hoitavien tärkeiden kohteidemme läheisyyteen.  

Ollaanko uutta Rakentamislakia säätämässä jo heti alkuunsa niin sekavaksi, epämääräiseksi ja monitulkintaiseksi, että esimerkiksi suuronnettomuusvaaraa koskevissa kaavoissa, hankkeissa ja niiden rakennusluvissa joudutaan aina hakemaan lopullista ratkaisua KHO:sta vuosikausia kestävien valituslupamenettelyiden kautta ja YVA-/SEA-direktiivin, Århusin yleissopimuksen, Faron yleisopimuksen, Eurooppalaisen maisemayleisopimuksen, EU-perusoikeuskirjan, kv-ihmisoikeussopimusten sekä oman perustuslain PL 20 § – 22 §:ien vastaisesti?

—

Lakialoitteessa LA 49/2020 vp:ssä todetaan muun muassa, että – – 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan päätös rakentamista ja alueidenkäyttöä koskevien säännösten erottamisesta kahteen eri lakiin tehtiin noin neljä vuotta kestäneen valmisteluprosessin päätteeksi keväällä 2022 vain joitakin kuukausia ennen hallituksen esityksen antamista. Vaikka esitykseen sisältyviä kysymyksiä oli pitkään valmisteltu monijäsenisessä toimielimessä ja monipuolisesti sidosryhmiä osallistaen, esityksestä ei järjestetty varsinaista lausuntokierrosta sen jälkeen, kun säännökset oli jaettu kahteen lakiehdotukseen. Menettelyä on kritisoitu valiokunnan saamissa lausunnoissa, ja valiokunta pitää tätä kritiikkiä perusteltuna. Lisäksi valiokunnan käsityksen mukaan kaavoitusta koskevat säännökset olisi tullut uudistaa ensin, sillä rakentaminen perustuu kaavoitukseen.  

Valiokunnan mielestä hyvään lainvalmisteluun kuuluu sidosryhmien kuuleminen siten, että näille varataan tosiasiallinen mahdollisuus perehtyä kuulemisen kohteena olevaan materiaaliin ja lausua asiasta. Lausuntokierroksen laiminlyönti on valiokunnan käsityksen mukaan myötävaikuttanut siihen, että hallituksen esitykseen sisältyvää ehdotusta rakentamislaiksi joudutaan korjaamaan monin paikoin ja esityksen johdosta tehdään eduskuntakäsittelyssä teknisiä korjauksia useisiin lakeihin, jotka eivät sisältyneet hallituksen esitykseen. Valiokunta katsoo, että ympäristöministeriön tulee kiinnittää huomiota lainvalmistelun laatuun ja lainvalmisteluprosessia koskevan ohjeistuksen noudattamiseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että alueidenkäyttöä koskevien säännösten uudistus ja rakentamislain nojalla annettavat asetukset valmistellaan huolellisesti ja osallistamalla sidosryhmät aidosti valmistelutyöhön.  (tummennukset omia)

–

Ks. Valiokunnan mietintö YmVM 27/2022 vp HE 139/2022 vp 

  • Lausunnonantajien taholla epäselvyyttä on herättänyt rakentamislakiehdotuksen 5 §:ään sisältyvä säännös rakentamisen ohjauksen lähtökohdista. Valiokunnalle on esitetty, että säännös muodostaisi itsenäisen rakentamisluvan edellytysten arviointiperusteen, sillä se on kirjoitettu aineellisoikeudellisesti velvoittavaksi pykäläksi. Pykälä velvoittaa viranomaisen sekä suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat tahot ottamaan tietyt muun muassa rakennuksen turvallisuuteen ja rakennetun ympäristön viihtyisyyteen liittyvät lähtökohdat huomioon omassa toiminnassaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan säännöstä ei ole tarkoitettu itsenäiseksi luvan arviointiperusteeksi, sillä edellä mainitut lähtökohdat toteutuvat tarkemmin rakentamislain 4 luvun olennaisten teknisten vaatimusten sekä 5 luvun luvan edellytysten täyttymisen kautta. Jos rakennus täyttää esimerkiksi rakennuksen elinkaariominaisuuksille säädetyt vaatimukset sekä soveltuu asemakaava-alueelle siksi, että se 44 §:n mukaan soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset, ei lupaa voida evätä 5 §:n 2 tai 3 kohdan nojalla. Samoin esimerkiksi 12 §:n hienovaraisen korjaamisen periaate täydentää 5 §:n 4 kohtaa. Valiokunta kiinnittää tältä osin huomiota perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan vastaavalle voimassa olevalle maankäyttö- ja rakennuslain 12 §:n säännökselle on annettu oikeudellista merkitystä. Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kuitenkin todetaan, ettei ehdotettua 5 §:n säännöstä voida sen perustelulausumat huomioiden soveltaa yksinomaisena välittömästi sovellettavana esteenä luvan myöntämiselle eikä yksinomaisena välittömästi sovellettavana perusteena muutoksenhaulle. Valiokunta painottaa perustuslakivaliokunnan kannanoton merkitystä. –– (tummennukset omia)

Lähde

—

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu