Opintojen henkilökohtaistamisessa ja aikaisempien opintojen, työ- ja harrastekokemuksen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on puutteita

—

Em. blogista yksi nosto:

– – ”Tässä Opetushallituksen KOSKI-tiimistä Essin tänään minulle 23.2.2021 antama vastaus:

eHOKS-palvelu on sähköinen versio henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelmasta, eHOKS on osa valtakunnallista Opetuksen ja koulutuksen tietovarantoa.

KOSKI-palvelu taas on esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opiskeluoikeuksien tietovaranto, jonka kansalainen näkee Oma Opintopolun omat opintosuoritukset-palveluna. Seikin on osa valtakunnallista Opetuksen ja koulutuksen tietovarantoa.

Molemmat palvelut ovat osa samaa tietovarantoa ja niitä säätelee Laki valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä (884/2017), 2 luku.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2017/20170884

—

Vastasin Essille näin:

– Olenko nyt siis ymmärtänyt väärin, kun olen ymmärtänyt, että eHOKS:issa näkyisivät kaikki opiskelijan saamat tutkintosuoritukset? Siis eikö eHOKS palvelu olekaan myös ikääntyneiden aikuisopiskelijoiden ja ammatinvaihtajien käyttöön suunniteltu palvelu? Jos ei, onko joku muu sellainen?
– Eikö olisi hyvä ja tavoiteltava tilanne se, että meidän kaikkien suomalaisten saamat tutkinnot ja opintosuoritukset näkyisi mahdollisimman kattavasti sähköisessä HOPS-rekisterissä, jotta opintojen henkilökohtaistaminen ja hyväksi luvut olisivat mahdollisia elinikäisen oppimisen polulla?
– Tällainen kattava HOPS-rekisteri auttaisi huomattavasti kaikkia opiskelijoita – niin nuoria kuin vanhoja – omalla opinpolullaan ja tutkintojen saaminen nopeutuisi ja helpottuisi, joka taas auttaisi koko Suomen yhteiskuntaa ja kansantaloutta etenkin tässä kiihtyvässä digitalisaatiossa, jossa vaaditaan ennen kaikkea ketteryyttä ja taitoa hankkia täydentävää osaamista aina yksi työtehtäväalue kerrallaan, eikä aina opiskelijan tarvitsisi hankkia kokonaista uutta tutkintoa edetessään omissa opinto- ja työelämätavoitteissaan.” – –

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kirsiomp/miksi-ehoksissa-joka-on-osa-valtakunnallista-opetuksen-ja-koulutuksen-tietovarantoa-ei-nay-kaikki-opintosuoritukset/

—

KHO:2018:19

Oppisopimuskoulutus – Valtionosuuden takaisinperintä – Palautusvelvollisuuden lakkaaminen – Palautusvelvollisuuden raukeaminen – Vanhentumislain soveltuminen – Oppisopimusasiakirjojen puutteet – Virheiden olennaisuus – Ministeriön ohjeistus

– – ”Näyttötutkintoon valmistavan oppisopimuskoulutuksen tulee olla lain mukaisesti suunniteltua. Työnantajalla, opiskelijalla ja koulutuksen järjestäjällä tulee olla selkeä käsitys opiskelijan aiemmin hankitusta osaamisesta sekä siitä, mitä opiskellaan, missä opiskellaan, milloin opiskellaan, mitä opiskelussa arvioidaan sekä miten opintojen edistymistä seurataan. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuvaa oppimista, jonka vuoksi henkilökohtaisella opiskeluohjelmalla on oppisopimuskoulutuksessa erityinen merkitys. PSK:kin myöntää, että esimerkiksi henkilökohtaisen opiskeluohjelman puuttuminen kokonaan merkitsee sitä, että lain tavoitetta voi olla vaikea tai joissakin olosuhteissa jopa mahdoton toteuttaa, kuten silloin, jos samalla koulutuksen järjestäjällä on samanaikaisesti vireillä huomattava määrä oppisopimuksia, jolloin niiden hallinnointi on vaikeaa ilman mitään opiskeluohjelmaa todentavaa asiakirjaa.

Kuten PSK lausunnossaan toteaa, henkilökohtainen opiskeluohjelma ja koulutus ylipäätään perustuu aina asianomaisiin tutkinnon perusteisiin. Oppisopimuskoulutus on pääosin työpaikalla tapahtuva oppimista, joka tapahtuu opiskelijan ja tätä ohjaavan vastuullisen kouluttajan yhteistyönä. Kumpikaan näistä ei ole tutkinnon perusteiden asiantuntija, vaan tämä asiantuntemus on koulutuksen järjestäjällä. Näyttötutkintona suoritettavassa oppisopimuskoulutuksessa valmistavan koulutuksen sisällöstä päättää koulutuksen järjestäjä, eikä ole olemassa mitään valmista suunnitelmaa, jota seuraten oppimisen työpaikalla tulisi tapahtua. Tämän vuoksi henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa määritellään oppisopimuskoulutuksen sisältö. Ilman asianmukaista henkilökohtaista opiskeluohjelmaa on erittäin suuri riski, etteivät työpaikalla suoritettavat työtehtävät vastaa tutkinnon perusteiden ja opiskelijan osaamisvajeiden mukaisia oppimistavoitteita. Tämän vuoksi henkilökohtainen opiskeluohjelma on tärkeä tutkinnon perusteiden toteuttamisen väline. Toisin kuin PSK katsoo, oppisopimuskoulutuksessa opiskelun sisällön on tarkoitettu olevan suoritettavan tutkinnon perusteiden mukaan laaditun henkilökohtaisen opiskeluohjelman varassa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö painottaa, että oppisopimuskoulutus tulee suunnitella jokaiselle opiskelijalle henkilökohtaisesti siten, että työssä oppiminen ja tietopuolinen koulutus muodostavat yhdessä opiskelijan osaamisvajeeseen ja tutkinnon perusteisiin nähden asianmukaisen kokonaisuuden. PSK:n laatimissa henkilökohtaisissa opiskeluohjelmissa oli erittäin paljon puutteita. Opetushallituksen tarkastuskertomuksen ja sen liiteaineiston perusteella voidaan todeta, ettei PSK:n oppisopimusten liitteenä ole sopimuksen solmimishetkellä pääsääntöisesti ollut todettuun oppimistarpeeseen perustuvaa henkilökohtaista opiskeluohjelmaa, jossa olisi kuvattu opiskelijan keskeiset työtehtävät, tietopuolinen opetus ja sen ajoitus koulutusajalle. Tällöin jää epäselväksi, mihin tietoihin perustuen oppisopimus on solmittu ja mihin oppisopimusaika perustuu. Useimpien oppisopimusten osalta valmistavan koulutuksen suunnitelmia ei ole tehty myöhemminkään eli ne puuttuivat kokonaan opiskelijoiden asiakirjoista. Henkilökohtaisen opiskeluohjelman tarkoituksena on ohjata opintoja ja opiskelijan arviointi perustuu tähän suunnitelmaan.” – – (Tummennus oma)

https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1517383446725.html

—

HE 39/2017

”Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi”

– – ”2 Nykytila

Ammatillisesta koulutuksesta säädetään kahdessa erillisessä laissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998). Lait ovat tulleet voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. (tummennus oma)

Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa säädetään ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista sekä tutkintoon johtamattomista valmentavista koulutuksista. Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa puolestaan säädetään ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomista näyttötutkintoina suoritettavista ammatillisista perustutkinnoista, ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista ja niihin valmistavasta koulutuksesta sekä muusta kuin näyttötutkintoon valmistavasta ammatillisesta lisäkoulutuksesta.” – –

—

– – ”Näyttötutkinnot

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 2 §:n mukaan koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia yrittäjyyteen, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on lisäksi antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta sekä edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.

Näyttötutkinnot ovat ensisijaisesti jo työkokemusta omaaville tai työelämässä toimiville henkilöille tarkoitettu ammattitaidon osoittamisen väylä ja mahdollisuus osoittaa työelämän tehtäväkokonaisuuksien hallinta tutkintotilaisuuksissa. Ennen tutkintotilaisuuteen osallistumista henkilö voi osallistua näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamisesta lain 8 a §:n mukaisesti. Näyttötutkintojen suorittaminen on kuitenkin aina ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta, joten tutkintotilaisuuksiin on mahdollista osallistua myös ilman valmistavaa koulutusta.

Näyttötutkintona suoritettavassa ammatillisessa perustutkinnossa osoitetaan aikuiskoulutuslain 12 a §:n mukaan laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella. Määritelmä vastaa sisällöltään ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain määritelmää ammatillisessa peruskoulutuksessa suoritettavasta ammatillisesta perustutkinnosta. Ammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on perustutkintoa syvempää tai kohdistuisi rajatumpiin työtehtäviin. Erikoisammattitutkinnossa osoitetaan työelämän tarpeiden mukaisesti kohdennettua ammattiosaamista, joka on syvällistä ammatin hallintaa tai monialaista osaamista.

Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 12 b §:n nojalla opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään ammatillisista perustutkinnoista ja niiden osaamisaloista sekä ammattitutkinnoista ja erikoisammattitutkinnoista sekä tutkintojen sijoittumisesta koulutusaloittain (tutkintorakenne). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään tutkintonimikkeiden määrittelyssä käytettävistä periaatteista.

Näyttötutkinnot muodostuvat lain 12 c §:n mukaisesti ammatillisista tutkinnon osista. Näyttötutkintona suoritettavien ammatillisten tutkintojen laajuutta ei ole säädetty, eikä käytössä ole tutkintojen laajuutta osoittavaa mittaa tai määrettä.

Opetushallitus määrää aikuiskoulutuslain 13 §:n nojalla kullekin tutkintorakenteeseen kuuluvalle tutkinnolle perusteet. Tutkinnon perusteissa määrätään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen osaamisalat, tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostuminen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi.

Näyttötutkintojen järjestämisestä sopivat ja järjestämisen laatua varmistavat aikuiskoulutuslain 7 §:n mukaisesti Opetushallituksen yhteydessä toimivat Opetushallituksen asettamat tutkintotoimikunnat.” – – (tummennus oma)

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170039#idm45843170704864

—

– – ”Ammattipätevyysdirektiivin mukaisen jatkokoulutuksen toteuttaminen logistiikan perustutkintoon valmistavan koulutuksen rahoituksella on kokonaan erikseen kielletty opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen järjestäjille toimittamassa ohjekirjeessä 19.6.2008 (4/503/2008).” – –

Lähde:

Tuusulan käräjäoikeus, Tuomio annettu kansliassa 26.6.2015, 15/128245, Asianumero R 14/773.