PL 124 § kattaa viranomaisille jo kuuluvien tehtävien siirtämisen lisäksi hallinnon uusien tehtävien annon muille kuin viranomaisille

Nykyisen lainsäädäntömme mahdollistamat lainvastaiset ”mustat aukot” PL 124 §:n tulkinnassa tulee pikaisesti tukkia.

Mitä merkittävää julkisen vallan käyttöä voidaan ylipäätään antaa yksityisille palveluntuottajille ja yksityisille toimijoille? (Kuva: clip art.)

—

Ks. ”10.1 Perustuslain 124 §:n säännökset

”Perustuslaissa rajoitetaan julkisten hallintotehtävien antamista muille kuin viranomaisille, kuten yksityisoikeudellisille yhteisöille. Perustuslain 124 §:n mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla ja vain, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle (tekstin tummennukset omia).

Pykälässä on korostettu sitä, että julkisten hallintotehtävien hoitamisen tulee pääsäännön mukaan kuulua viranomaisille ja että tällaisia tehtäviä voidaan antaa muille kuin viranomaisille vain rajoitetusti. Julkisella hallintotehtävällä lainkohdassa viitataan verraten laajaan hallinnollisten tehtävien joukkoon, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon sekä yksityisten henkilöiden ja yhteisöjen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaan päätöksentekoon liittyviä tehtäviä. Lainsäädäntö- tai tuomiovallan käyttöä ei voida pitää lainkohdassa tarkoitettuina hallintotehtävinä. Perustuslain 124 § kattaa viranomaisille jo kuuluvien tehtävien siirtämisen lisäksi myös hallintoon luettavien uusien tehtävien antamisen muille kuin viranomaisille.” – –

Lähde

–

Eikö meillä tulisi nyt kiireesti käydä keskustelua julkisuudessa, mitä viranomais- ym. kriittisiä ja merkittävää julkista valtaa sisältäviä hallinto- ja palvelutehtäviä voidaan ylipäätään antaa vain kilpailutuksen, hankintasopimusten ja niiden monimutkaisten alihankintaketjujen kautta yksityisille toimijoille esim. potilas-, asiakas-, posti- ja matkustusturvallisuuden takaamiseksi kaikissa oloissa – myös kriisiaikoina; pandemioissa, hybridi- ja kyberiskujen kohdalla jne.?

Olemmeko edelleenkin liian sinisilmäisiä ja hyväuskoisia tunnistamaan erilaisia mustia aukkoja, joita kaikenlaiset ”väärämieliset” hyödyntävät lainsäädännössämme (esim. tämän PL 124 §:n kohdalla)
—

Ks. ”10.2 Säädöstaso annettaessa hallintotehtäviä muulle kuin viranomaiselle

Lähtökohtana on, että julkisen hallintotehtävän antamisesta muulle kuin viranomaiselle säädetään lailla. Joissakin tapauksissa, kuten julkisia palvelutehtäviä siirrettäessä, asiasta voidaan kuitenkin säätää tai päättää myös lain nojalla. Kysymys voi olla esimerkiksi viranomaisen antamasta valtuutuksesta tai siitä, että julkinen hallintotehtävä siirretään lain nojalla sopimuspohjaisesti muulle kuin viranomaiselle. Tehtävän siirtämiseen tai antamiseen oikeuttavan toimivallan on tällöinkin perustuttava lakiin.

Hallintotehtävän antamista koskevassa laissa tulee yksilöidä, mitä tehtäviä ulkopuoliselle voidaan siirtää ja millä edellytyksillä. Sopimuksen tai viranomaispäätöksen varaan ei voida jättää esimerkiksi vaatimuksia toiminnan yleisistä ehdoista, julkisten hallintotehtävien hoitamiseen kohdistuvasta valvonnasta, toimijan kelpoisuudesta ja luotettavuuden arvioinnista eikä tehtäviä hoitavien virkavastuusta.

Lähtökohtaisesti viranomaisia avustavia tehtäviä on voitu lain nojalla siirtää muiden kuin viranomaisten hoidettaviksi:

Veronkantoon liittyvä puhelinpalvelu, johon ei sisältynyt verotusta koskevan päätöksentekovallan käyttöä, voitiin sopimuksella siirtää muun kuin viranomaisen hoidettavaksi. 1
Jakelutehtävän luonteinen ajopiirturikorttien myöntäminen voitiin perustuslain 124 §:n estämättä antaa sopimuksella myös yksityisen tahon hoidettavaksi. 2
Rutiininomaisten lupien myöntäminen, johon ei sisältynyt merkittävää julkisen vallan käyttöä, voitiin lain nojalla antaa myös ulkopuoliselle laissa säädetyt ehdot täyttävälle yhteisölle. 3
Järjestyksenvalvojan oikeus itsenäisesti poistaa kulkuneuvosta tai laiturialueelta matkaliputon matkustaja ei voi perustua sopimukseen julkisyhteisön kanssa, vaan siitä tulee säätää lailla. 4

Yksityiselle siirretyn julkisen hallintotehtävän edelleen siirtämiseen eli subdelegointiin on lähtökohtaisesti suhtauduttava kielteisesti. Subdelegointisääntelyä ei kuitenkaan pidetty perustuslain 124 §:n kannalta ongelmallisena tapauksessa, jossa yksityinen palveluntuottaja voi järjestää passin toimittamisen hakijalle myös toisen palveluntuottajan välityksellä. Tehtävää voitiin ensinnäkin pitää luonteeltaan melko teknisenä ja järjestely edellytti, että Poliisihallitus on erikseen hyväksynyt myös toisen palveluntuottajan. Lisäksi alihankkijaa koskivat lain nojalla samat laatuvaatimukset ja muut vaatimukset kuin alkuperäistä palveluntuottajaa. Tällaisessa tapauksessa tehtävän järjestämistä alihankintana voitiin pitää myös tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta perusteltuna. 5″ – –

Lähde