Potilas- ja lääkevahingoista valittavalla on oikeus saada alkuperäiset potilastiedot ja asiakirjat pyytämällään tavalla.
Potilas- ja lääkevahingoista valittavalla muutoksenhakijalla on oikeus saada alkuperäiset potilastiedot ja asiakirjat pyytämällään tavalla.
—
KHO:2023:37 -vuosikirjapäätös (antopäivä 27.4.2023)
– – ”(24) Korkein hallinto-oikeus toteaa, että tässä tapauksessa muutoksenhakijalla on potilaslain mukainen erityinen tiedonsaantioikeus. Muutoksenhakija ei ole pyytänyt äitinsä potilasasiakirjoista lääkärin lausuntoa, vaan alkuperäisiä potilastietoja ja asiakirjoja. Toisin kuin hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus katsoo, että tietoja asiakirjoista ei voida tällaisessa tilanteessa luovuttaa pelkästään lausunnon muodossa, vaan tiedot on annettava muutoksenhakijalle julkisuuslain 16 §:n 1 momentin mukaisesti pyydetyllä tavalla. Tietojen antaminen asiakirjoista ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö tietojen antamisen ohella asianosaiselle voida samalla antaa viranomaisessa laadittu lausunto tietojen sisällön tai merkityksen selventämiseksi.” – –
—
Onko po. tapauksessa annettavalla viranomaisen lausunnolla oikeudellisesti ja oikeudessa miten merkittävä painoarvo, jos alkuperäiset potilastiedot ja asiakirjat ovat ristiriidassa lausuntoon nähden?
Onko muutoksenhakijan velvollisuus kuljettaa saamiaan asiakirjoja ja ko. lausuntoa yhtenä kiinteänä ”nippuna”, jos hänelle annetut – hänen pyytämässään muodossa annetut – potilastiedot ovat ristiriidassa viranomaisessa laadittuun lausuntoon nähden?
Luulenpa, että KHO:2023:37 -vuosikirjapäätös aiheuttaa aina vain enemmän pitkällisiä muutoksenhakuja näiden jo entuudestaan vaikeasti selvitettävien potilas- ja lääkevahinkojen lisäksi..
Ei hyvä 🙁
—
Vertailuksi:
KKO:2022:47
Tekijänoikeus
Yksityisyyden suoja
– -”8. Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus) 23 artiklan 1 kohdan i ja j alakohdan mukaan rekisterinpitäjään tai henkilötietojen käsittelijään sovellettavassa unionin oikeudessa tai jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan lainsäädäntötoimenpiteellä rajoittaa asetuksessa säädettyjä oikeuksia ja velvollisuuksia, tai niiden soveltamisalaa, jos kyseisessä rajoituksessa noudatetaan keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide, jotta voidaan taata rekisteröidyn suojelu tai muille kuuluvat oikeudet ja vapaudet tai yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano.
9. Henkilötietojen käsittelyä ja yksityisyyden suojaa sähköisen viestinnän alalla koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) 5 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on kansallisella lainsäädännöllä varmistettava yleisen viestintäverkon ja yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen välityksellä tapahtuvan viestinnän ja siihen liittyvien liikennetietojen luottamuksellisuus. Direktiivin 6 artiklan 1 kohdan mukaan tilaajia ja käyttäjiä koskevat liikennetiedot, jotka yleisen viestintäverkon tai yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tarjoaja käsittelee ja tallentaa, on poistettava tai tehtävä nimettömiksi, kun niitä ei enää tarvita viestinnän välittämiseen.
10. Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 15 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltiot voivat toteuttaa lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla rajoitetaan muun ohella direktiivin 5 artiklassa ja 6 artiklassa säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien soveltamisalaa, jos tällaiset rajoitukset ovat välttämättömiä, asianmukaisia ja oikeasuhteisia demokraattisen yhteiskunnan toimenpiteitä muun muassa rikosten tai sähköisen viestintäjärjestelmän luvattoman käytön torjunnan, tutkinnan, selvittämisen ja syyteharkinnan varmistamiseksi direktiivin 95/46/EY (henkilötietodirektiivi) 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tätä varten jäsenvaltiot voivat muun muassa hyväksyä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joissa säädetään tietojen säilyttämisestä sellaiseksi rajoitetuksi ajaksi, joka on perusteltua tässä kohdassa säädetyistä syistä.
Henkilötietojen luovuttamista ja yksityisyyden suojaa koskeva unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö
11. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan 17.6.2021 M.I.C.M., C-597/19 vahvistanut jo aiemmassa oikeuskäytännössään omaksumansa tulkinnan kysymyksestä, onko sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jossa henkilötietoja voidaan luovuttaa tekijänoikeuden loukkauksen perusteella yksityiselle taholle siviilioikeudellisten korvausten hakemista varten. Unionin tuomioistuin on tuomiossaan tarkemmin yksilöidyin perustein todennut, että jäsenvaltion lainsäädännössä voidaan rajoittaa henkilötietojen luottamuksellisuutta koskevan velvollisuuden ulottuvuutta sähköisen viestinnän alalla, jos kyseisessä rajoituksessa noudatetaan keskeisiltä osin perusoikeuksia ja -vapauksia ja se on demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön ja oikeasuhteinen toimenpide, jotta voidaan taata muun muassa muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien suojelu sekä yksityisoikeudellisten kanteiden täytäntöönpano (tuomio 17.6.2021, M.I.C.M., C-597/19, EU:C:2021:492, 116 kohta sekä tuomio 29.1.2008, Promusicae, C-275/06, EU:C:2008:54, 53 kohta).
12. Unionin tuomioistuimen mukaan omaisuudensuojaa ja tilanteita, joissa tekijät pyrkivät saamaan omaisuudensuojaa siviiliprosessin yhteydessä, ei ole milloinkaan suljettu sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 2002/58 15 artiklan 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle (M.I.C.M., 117 kohta sekä Promusicae, 53 kohta).
13. Arvioitaessa IP-osoitteiden tallentamisen lainmukaisuutta yleisen tietosuoja-asetuksen kannalta on unionin tuomioistuimen mukaan erityisesti tarkastettava, onko käsittely sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 2002/58 mukaista. Mainitussa direktiivissä konkretisoidaan sähköisten viestintävälineiden käyttäjien yksityiselämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojelua koskevat perusoikeudet (M.I.C.M., 118 kohta sekä siinä viitattu tuomio 6.10.2020, La Quadrature du Net ym., C-511/18, C-512/18 ja C-520/18, EU:C:2020:791, 109 kohta). IP-osoitteiden tallentamisesta mahdollisesti aiheutuvaa mainittujen perusoikeuksien loukkausta on arvioitava erityisesti sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin 5, 6 ja 15 artiklan valossa (M.I.C.M., 119 kohta).
14. Unionin tuomioistuimen mukaan unionin oikeus ei ole esteenä sille, että jäsenvaltiot säätävät velvollisuudesta luovuttaa yksityiselle henkilötietoja, jotta siviilituomioistuimissa voidaan panna vireille menettely tekijänoikeuksien loukkauksien vuoksi, mutta siinä ei myöskään edellytetä tällaisen velvollisuuden säätämistä (M.I.C.M., 125 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
15. Unionin tuomioistuin on jo aikaisemmassa oikeuskäytännössään katsonut, että tekijänoikeudellisia yhteystietojen luovuttamismääräyksiä koskeva Ruotsin lainsäädäntö ei ole ristiriidassa sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin kanssa. Unionin tuomioistuin perusteli johtopäätöstään toteamalla ensinnäkin, että internetyhteyden tarjoaja voitiin määrätä antamaan internetyhteyden tilaajan tai käyttäjän tunnistamista varten tekijänoikeuden haltijalle tai tämän oikeudenomistajalle tiedon siitä, kenelle tilaajalle internetyhteyden tarjoaja on rekisteröinyt tietyn IP-osoitteen. Toiseksi unionin tuomioistuin totesi, että asiavaltuuden omaavan henkilön saatettua henkilötietojen antamista koskevan vaatimuksensa kansallisen tuomioistuimen käsiteltäväksi kansallinen tuomioistuin saattoi lainsäädännön perusteella määräystä antaessaan punnita asiaan liittyviä vastakkaisia etuja jokaisen yksittäistapauksen olosuhteiden mukaan ja ottaa asianmukaisesti huomioon suhteellisuusperiaatteesta johtuvat vaatimukset (tuomio 19.4.2012, Bonnier Audio, C-461/10, EU:C:2012:219, 59–61 kohta).” – –
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202247.html
Ilmoita asiaton viesti
—
Yleinen tietosuoja-asetus
6 artikla
Käsittelyn lainmukaisuus
Käsittely on lainmukaista ainoastaan jos ja vain siltä osin kuin vähintään yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:
a) rekisteröity on antanut suostumuksensa henkilötietojensa käsittelyyn yhtä tai useampaa erityistä tarkoitusta varten;
b) käsittely on tarpeen sellaisen sopimuksen täytäntöön panemiseksi, jossa rekisteröity on osapuolena, tai sopimuksen tekemistä edeltävien toimenpiteiden toteuttamiseksi rekisteröidyn pyynnöstä;
c) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi;
d) käsittely on tarpeen rekisteröidyn tai toisen luonnollisen henkilön elintärkeiden etujen suojaamiseksi;
e) käsittely on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi;
f) käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettujen etujen toteuttamiseksi, paitsi milloin henkilötietojen suojaa edellyttävät rekisteröidyn edut tai perusoikeudet ja -vapaudet syrjäyttävät tällaiset edut, erityisesti jos rekisteröity on lapsi.
Ensimmäisen alakohdan f alakohtaa ei sovelleta tietojenkäsittelyyn, jota viranomaiset suorittavat tehtäviensä yhteydessä.
Jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai ottaa käyttöön yksityiskohtaisempia säännöksiä tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen soveltamisen mukauttamiseksi sellaisessa käsittelyssä, joka tehdään 1 kohdan c ja e alakohdan noudattamiseksi määrittämällä täsmällisemmin tietojenkäsittely- ja muita toimenpiteitä koskevat erityiset vaatimukset, joilla varmistetaan laillinen ja asianmukainen tietojenkäsittely muun muassa muissa erityisissä käsittelytilanteissa siten kuin IX luvussa säädetään.
Edellä olevan 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitetun käsittelyn perustasta on säädettävä joko
a) unionin oikeudessa; tai
b) rekisterinpitäjään sovellettavassa jäsenvaltion lainsäädännössä.
Käsittelyn tarkoitus määritellään kyseisessä käsittelyn oikeusperusteessa tai, 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetussa käsittelyssä, sen on oltava tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämiseksi. Kyseinen käsittelyn oikeusperuste voi sisältää erityisiä säännöksiä, joilla mukautetaan tämän asetuksen sääntöjen soveltamista, muun muassa: yleisiä edellytyksiä, jotka koskevat rekisterinpitäjän suorittaman tietojenkäsittelyn lainmukaisuutta; käsiteltävien tietojen tyyppiä; asianomaisia rekisteröityjä, yhteisöjä joille ja tarkoituksia joihin henkilötietoja voidaan luovuttaa; käyttötarkoitussidonnaisuutta; säilytysaikoja; sekä käsittelytoimia ja -menettelyjä, mukaan lukien laillisen ja asianmukaisen tietojenkäsittelyn varmistamiseen tarkoitetut toimenpiteet, kuten toimenpiteet muita IX luvussa esitettyjä erityisiä tietojenkäsittelytilanteita varten. Unionin oikeuden tai jäsenvaltion lainsäädännön on täytettävä yleisen edun mukainen tavoite ja oltava oikeasuhteinen sillä tavoiteltuun oikeutettuun päämäärään nähden.
Jos käsittely tapahtuu muuta kuin sitä tarkoitusta varten, jonka vuoksi tiedot on kerätty, eikä käsittely perustu rekisteröidyn suostumukseen eikä unionin oikeuteen tai jäsenvaltion lainsäädäntöön, joka muodostaa demokraattisessa yhteiskunnassa välttämättömän ja oikeasuhteisen toimenpiteen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden turvaamiseksi, rekisterinpitäjän on otettava huomioon muun muassa seuraavat asiat varmistaakseen, että muuhun tarkoitukseen tapahtuva käsittely on yhteensopivaa sen tarkoituksen kanssa, jota varten tiedot alun perin kerättiin:
a) henkilötietojen keruun tarkoitusten ja aiotun myöhemmän käsittelyn tarkoitusten väliset yhteydet;
b) henkilötietojen keruun asiayhteys erityisesti rekisteröityjen ja rekisterinpitäjän välisen suhteen osalta;
c) henkilötietojen luonne, erityisesti se, käsitelläänkö erityisiä henkilötietojen ryhmiä 9 artiklan mukaisesti tai rikostuomioihin ja rikkomuksiin liittyviä henkilötietoja 10 artiklan mukaisesti;
d) aiotun myöhemmän käsittelyn mahdolliset seuraukset rekisteröidyille;
e) asianmukaisten suojatoimien, kuten salaamisen tai pseudonymisoinnin, olemassaolo.”
https://gdprinfo.eu/fi/fi-article-6
Ilmoita asiaton viesti
—
Mietitäänpä vielä sitä, mikä merkitys po. KHO:2023:37 ”lausunnolla” on muutoksenhakijan pyytämien ja saamien potilastietojen ja asiakirjojen rinnalla?
Kenen viranomaisen lausunto voi helpottaa esim. alla olevassa tilanteessa kovin epäselvää ja riitaista syys-seurausuhdetilannetta yksityistapaturman korvaamiseksi?
Asianumero: FINE-004738 (2019)
Vakuutuslaji: Yksityistapaturmavakuutus
Ratkaisu annettu: 29.05.2019
”Oliko vakuutetulle jäänyt vahinkotapahtuman seurauksena pysyvää haittaa? Aivovamman ja niskan retkahdusvamman jälkitila. Syy-yhteys.”
https://www.fine.fi/ota-yhteytta/ratkaisutietokanta/ratkaisu/fine-004738.html
—
Käsittääkseni vain yliopistollisen sairaalan (erikoislääkärin) antama lausunto voi mennä muiden asiassa annettujen lääkärilausuntojen/annettujen diagnoosien ”yli” oikeudessa. Olenko väärässä? Korjatkaa, jos olen väärässä. (Laittakaa myös lähteet näkyviin).
Mietin, että syyllistyykö muutoksenhakija jotenkin potilastietojen salaamiseen ym. lainvastaiseen tekoon, jos hän jättää tämän KHO:2023:37 -päätöksen mukaisen viranomaisen ”lausunnon” pois omasta potilas- ja lääkevahinkoja koskevasta korvaushakemuksestaan, johon hän liittää vain pyytämänsä ja pyytämällään tavalla saamansa alkuperäiset tallennetut potilastiedot ja asiakirjat?
KHO:2023:37 -vuosikirjapäätös ei ainakaan selvennä jo ennestään sekavaa tilannetta eri lääkärilausuntojen ”paremmuudesta” oikeudessa esitettävinä asiantuntija-arvioina tapahtuneesta.
Ihmettelen, kuinka esim. – ehkä useita vuosia jälkenpäin – mikään terveysviranomainen voi enää luotettavasti tällaista KHO:2023:37 mukaista ”lausuntoa” vanhoista potilas- ja lääkevahinkotilanteista antaa, varsinkaan silloin, jos niistä ei ole heti ko. vahinkoajankohtana tehtyjä potilastietoja tai asiakirjoja?
Useinhan käy niin, että mitään potilas- ja lääkevahinkoja ei julkisella puolella edes tunnusteta tapahtuneeksi; ja siten sellainen sairastunut potilas, joka yrittää viedä tällaista sairastumistaan potilas- tai lääkevahinkona eteenpäin, hänelle ei edes anneta mahdollisuutta asiaa avata tai mikään hänelle varattu 10 – 20 min. lääkäriaika (ehkä vain puhelimessa) ei riitä asian seikkaperäiseen läpikäymiseen.
Lisäksi potilas- ja lääkevahinkokirjauksia on vaikea saada oikeina tapahtumakuvauksina Omakantaan; ja siten potilas- ja lääkevahinkopotilaalle annetut hoidot eivät vastaa aiemmin tapahtunutta vahinkotilannetta ja jatkohoito voi olla täysin summittaista ja aiheuttaa vaan lisää hankaluutta asioiden selvittämiseen myöhemmin myös oikeudessa.
Valviran ohjeiden mukaan terveydenhuollon tulee kirjata myös hoitovirhetilanteet heti tuoreeltaan potilaan tietoihin. Ks. Valviran ohjeet potilasasikirjoista alla:
https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/hyva-ammatinharjoittaminen/potilasasiakirjat
Perustuslain mukaan yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista ja niiden perusteista säädetään lailla (ei asetuksilla!) ja kuitenkin meillä Suomessa potilasasiakirjoista, joihin perustuvat useat yksilön perusoikeudet, säädetään asetuksilla:
Ks. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (94/2022)
Helsingissä 24.1.2022
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus
– – ”8 §
Potilasasiakirjamerkintöjen määräajat ja eräiden asiakirjojen toimittaminen
Potilasasiakirjamerkinnät tulee tehdä viivytyksettä. Merkinnät tulee tehdä viimeistään viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun potilas poistuu vastaanotolta taikka palvelutapahtuma muutoin päättyy.
Lähetteet tulee laatia ja toimittaa jatkohoitopaikkaan viipymättä. Lähete tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää jatkohoitopaikkaan viiden vuorokauden kuluessa siitä, kun sen tekemisen tarve on todettu.
Yhteenveto potilaalle annetusta hoidosta jatkohoito-ohjeineen tulee toimittaa potilaalle sekä jatkohoitopaikkaan tai muuhun paikkaan, josta on potilaan kanssa sovittu, potilaan suostumuksen mukaisesti ja viipymättä. Yhteenveto tulee myös kiireettömässä tapauksessa lähettää viiden vuorokauden kuluessa hoidon päättymisestä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain 6 §:n 1 momentissa säädettyyn valtakunnalliseen arkistointipalveluun liittyneen terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön on muodostettava merkinnöistä sähköiset potilasasiakirjat ja tallennettava ne arkistointipalveluun sen määräajan kuluessa, jossa asiakirjan merkinnät on laadittava.
Tässä pykälässä säädetyistä määräajoista voidaan poiketa vain erityisestä syystä.
9 §
Potilaskertomus
Terveydenhuollon toimintayksikön ja itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee pitää jokaisesta potilaastaan jatkuvaan muotoon laadittua aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.
Potilaskertomusta tai sen osia ei saa kirjoittaa uudelleen eikä alkuperäistä sivua korvata valokopiolla tai muulla vastaavalla tavalla.
Potilasasiakirjoihin merkittävät tiedot
10 §
Potilasasiakirjoihin merkittävät perustiedot
Potilaskertomuksessa tulee olla seuraavat perustiedot:
1) potilaan nimi, syntymäaika, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot;
2) terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön nimi;
3) merkinnän tekijän nimi, asema ja merkinnän ajankohta;
4) saapuneiden tietojen osalta saapumisajankohta ja lähde;
5) alaikäisen potilaan osalta huoltajien tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot sekä täysi-ikäiselle potilaalle määrätyn laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot.
Potilasasiakirjoista tulee ilmetä tarvittaessa myös seuraavat tiedot:
1) potilaan ilmoittaman lähiomaisen tai muun yhteyshenkilön nimi, mahdollinen sukulaisuussuhde ja yhteystiedot;
2) potilaan äidinkieli tai asiointikieli;
3) potilaan ammatti;
4) potilaan työnantajan vakuutusyhtiö, jos kyseessä saattaa olla työtapaturma tai ammattitauti;
5) vakuutusyhtiö, jos hoidon mahdollisesti maksaa vakuutusyhtiö;
6) tietojen luovuttamista koskevat potilaan suostumukset.
Jos 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun merkinnän tekninen kirjaaja on eri kuin merkinnän sisällöstä vastaava merkinnän tekijä, potilaskertomuksesta tulee ilmetä myös merkinnän teknisen kirjaajan tiedot. Sähköiseen potilasasiakirjaan nämä tiedot merkitään suoraan potilastietojärjestelmän käyttäjätiedoista ja merkinnän kirjaamisen ajankohta automaattisesti potilastietojärjestelmästä.
11 §
Potilaskertomukseen merkittävät keskeiset hoitotiedot
Potilaskertomukseen tulee tehdä merkinnät jokaisesta potilaan palvelutapahtumasta. Palvelutapahtumia koskevista tiedoista tulee tarpeellisessa laajuudessa käydä ilmi tulosyy, esitiedot, nykytila, havainnot, tutkimustulokset, ongelmat, taudinmääritys tai terveysriski, johtopäätökset, hoidon suunnittelu, toteutus ja seuranta, sairauden kulku sekä loppulausunto.
12 §
Sairauden ja hoidon kulkua koskevat merkinnät
Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee riittävässä laajuudessa käydä ilmi taudinmäärityksen, valitun hoidon ja tehtyjen hoitoratkaisujen perusteet. Vaikutuksiltaan ja riskeiltään erilaisten tutkimus- ja hoitomenetelmien valinnasta tulee tehdä merkinnät, joista ilmenee, millaisin perustein valittuun menetelmään on päädytty. Jokaisen toimenpiteen peruste tulee määritellä selkeästi potilasasiakirjoissa.
Potilasasiakirjoihin tehtävistä merkinnöistä tulee käydä ilmi, miten hoito on toteutettu, onko hoidon aikana ilmennyt jotakin erityistä ja millaisia hoitoa koskevia ratkaisuja sen kuluessa on tehty. Hoitoon osallistuneet on tarvittaessa kyettävä selvittämään.
Potilaalle suoritetusta leikkauksesta ja muusta toimenpiteestä tulee laatia leikkaus- tai toimenpidekertomus, joka sisältää riittävän yksityiskohtaisen kuvauksen toimenpiteen suorittamisesta ja sen aikana tehdyistä havainnoista. Kertomuksessa tulee esittää perustelut toimenpiteen aikana tehdyille ratkaisuille.
Tiedot potilaaseen pysyvästi asetetuista proteeseista, implanteista, hampaiden täytemateriaaleista ja muista materiaaleista tulee merkitä potilasasiakirjoihin sellaisella tarkkuudella, että ne ovat myöhemmin tunnistettavissa.
Kaikki annetut lääkemääräykset, lääkärinlausunnot, sairaustodistukset, työkyvyttömyystodistukset ja muut todistukset sekä kuntoutussuunnitelma tulee merkitä potilaskertomukseen niiden antamisajankohdan mukaisesti. Sähköisessä potilastietojärjestelmässä edellä mainitut merkinnät voidaan tehdä liittämällä ne kyseiseen palvelutapahtumaan.
Jos potilaan itsemääräämisoikeutta rajoitetaan mielenterveyslain (1116/1990), päihdehuoltolain (41/1986), tartuntatautilain (1227/2016) tai muun lain nojalla, siitä tulee tehdä potilasasiakirjoihin erillinen merkintä, josta käy ilmi toimenpiteen syy, luonne ja kesto sekä arvio sen vaikutuksesta potilaan hoitoon samoin kuin toimenpiteen määränneen lääkärin ja suorittajien nimet.
13 §
Riskeistä, hoidon haitallisista vaikutuksista ja epäillyistä vahingoista tehtävät merkinnät
Potilaskertomukseen tulee tehdä merkinnät tiedossa olevasta potilaan lääkeaineallergiasta, materiaaliallergiasta, yliherkkyydestä sekä muista vastaavista hoidossa huomioon otettavista seikoista.
Työntekijälle työstä aiheutuvia terveysvaaroja koskevat tiedot tulee merkitä tai liittää häntä koskeviin työterveyshuollon potilasasiakirjoihin.
Potilaskertomukseen tulee merkitä tiedot todetuista tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden haitallisista vaikutuksista ja hoidon tehottomuudesta.
Epäillyistä potilas-, laite- ja lääkevahingoista tulee tehdä potilaskertomukseen yksityiskohtaiset merkinnät, joista käy ilmi kuvaus vahingosta, selvitys hoidossa mukana olleista terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä laite- ja lääkevahinkojen osalta kuvaus vahingon epäillystä syystä. Lääkkeiden ja laitteiden tunnistetiedot tulee merkitä yksilöidysti. Merkinnät tulee tehdä välittömästi sen jälkeen, kun vahinkoepäily on syntynyt.
14 §
Osastohoitoa koskevat merkinnät
Osastohoidossa olevasta potilaasta tulee tehdä potilaskertomukseen riittävän usein aikajärjestyksessä merkinnät hänen tilansa muutoksista, hänelle tehdyistä tutkimuksista ja hänelle annetusta hoidosta. Lisäksi potilaasta tehdään osana potilaskertomusta hoitojaksokohtaisesti päivittäin merkinnät hänen tilaansa liittyvistä huomioista, hoitotoimista ja vastaavista seikoista.
Lääkärin tulee tehdä sairaalahoidossa olevan pitkäaikaispotilaan potilasasiakirjoihin vähintään kolmen kuukauden välein hoitojakson alkamisesta seurantayhteenveto riippumatta siitä, onko potilaan tilassa tapahtunut olennaisia muutoksia.
15 §
Konsultaatioista ja hoitoneuvotteluista tehtävät merkinnät
Hoitovastuussa olevan terveydenhuollon ammattihenkilön tulee tehdä potilaskertomukseen merkinnät potilaan taudinmäärityksen tai hoidon kannalta merkittävästä puhelinneuvottelusta sekä muusta vastaavasta konsultaatiosta ja hoitoneuvottelusta. Merkinnöistä tulee käydä ilmi konsultaation tai neuvottelun ajankohta, asian käsittelyyn osallistuneet sekä tehdyt hoitoratkaisut ja niiden toteuttaminen.
Jos konsultaatio tapahtuu siten, että potilas voidaan tunnistaa, myös konsultaation antajan tulee 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa tehdä potilasasiakirjoihin merkinnät antamastaan konsultaatiovastauksesta tai hänelle tulee muutoin jäädä antamansa vastauksen tiedot.
16 §
Ensihoidosta ja sairaankuljetuksesta tehtävät merkinnät
Potilasasiakirjoihin tulee tehdä tarvittavat merkinnät potilaalle annetusta ensihoidosta sekä sairaankuljetukseen liittyvästä hoidosta ja seurannasta. Jos lääkäri osallistuu ensihoitoon tai sairaankuljetukseen henkilökohtaisesti tai konsultaation perusteella, tämän tulee käydä ilmi potilasasiakirjoista.
17 §
Hoidon loppulausunto
Jokaisesta osasto- tai laitoshoitojaksosta tulee laatia loppulausunto. Hoidon loppulausunto on vastaavasti laadittava sellaisesta polikliinisesta hoitojaksosta, jonka loputtua hoito päättyy taikka hoitovastuu siirtyy toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavalle terveydenhuollon ammattihenkilölle, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä syytä.
Loppulausuntoon tulee annettua hoitoa koskevien yhteenvetojen lisäksi sisällyttää selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet potilaan seurannan ja jatkohoidon toteuttamiseksi. Loppulausunnossa tulee lisäksi kuvata mahdolliset poikkeavuudet potilaan toimenpiteen jälkeisessä toipumisessa ja potilaan tila palvelutapahtuman päättyessä.
18 §
Potilaan tiedonsaantia ja hoitoon liittyviä kannanottoja koskevat merkinnät
Jos potilas potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa joutuu odottamaan hoitoon pääsyä, potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät viivästyksen syystä, potilaalle ilmoitetusta hoitoonpääsyajasta ja siitä, että mainitut tiedot on ilmoitettu potilaalle. Potilasasiakirjoihin merkitään myös tieto potilaan ohjaamisesta muuhun hoitopaikkaan. Jos ilmoitettu hoitoonpääsyaika muuttuu, potilasasiakirjoihin merkitään tiedot uudesta ajankohdasta, muutoksen syystä ja siitä, että muutoksesta on ilmoitettu potilaalle.
Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 5 §:ssä tarkoitetun potilaan hoitoon liittyviä seikkoja koskevan selvityksen antamisesta. Jos selvitystä ei ole annettu, peruste siihen tulee merkitä potilasasiakirjoihin.
Jos potilas kieltäytyy tutkimuksesta tai hoidosta, kieltäytymisestä tulee tehdä luotettavalla tavalla vahvistettu merkintä potilasasiakirjoihin.
Jos potilas haluaa ilmaista hoitoa koskevan vakaan tahtonsa tulevaisuuden varalle, tästä tulee tehdä selkeä, potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin tai liittää niihin erillinen potilaan tahdon ilmaiseva asiakirja. Potilasasiakirjoihin tulee lisäksi tehdä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys hänen tahtonsa noudattamisen vaikutuksista. Hoitotahdon muuttamista ja peruuttamista koskeviin merkintöihin sovelletaan, mitä potilasasiakirjoissa olevan virheen korjaamisesta 20 §:ssä säädetään.
Jos potilaan hoitoa varten on saatu tietoja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 13 §:n 3 momentin 3 kohdan nojalla, tietojen luovutuksesta tulee ilmoittaa potilaalle, jos mainitussa säännöksessä tarkoitettu potilaan tajuttomuus tai muu siihen verrattava syy päättyy. Ilmoituksesta tulee ilmetä luovutetut tiedot, luovutuksen peruste sekä luovutusajankohta. Tieto potilaalle tehdystä ilmoituksesta tulee merkitä potilasasiakirjoihin.” – – (ks. koko lakiteksti alta)
Lähde:
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220094
Ilmoita asiaton viesti
–
Ks. alla tänään annettu KHO:2023:38 -vuosikirjapäätös, jolla on Suomen oikeudenkäyttöä ohjaavaa merkitystä myös edellä mainitsemilleni tapaturma-, potilas- ja lääkevahinkopotilasryhmille ts. ryhmille, jotka ovat usein muita heikommassa asemassa heikon terveydentilansa ja heikon taloudellisen tilanteensa vuoksi kohtuuttoman pitkiksi venyneiden, vuosikausia kestävien, muutoksenhakujensa vuoksi – systeemissämme väliinputoajina usein joka vaiheessa epäselvän statuksensa vuoksi.
Ja siten nämä haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät täysin oikeutetusti voivat pyytää tarvittavia sopeutustoimia myös eri tuomioistuimissa ja muutoksenhakulautakunnissa asioivina muutoksenhakijoina, jotta heidän yhdenvertaisuus PL 6 §:n mukaan hallinnossa asioivana asiakkaana muiden muutoksenhakijoiden kanssa voi toteutua:
Vuosikirjanumero:
KHO:2023:38
Antopäivä:
28.4.2023
Perusopetus – Maksuton koulukuljetus – Vuoroasuminen – Yhdenvertaisuus – Oppilaan terveydentila – Tarvittavat kohtuulliset mukautukset – Mukautusten taloudellinen rasite
– – ”(31) Hallituksen esityksessä yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 19/2014 vp) on yhdenvertaisuuslain 15 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa lausuttu muun ohella, että kohtuullisilla mukautuksilla tarkoitetaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan tarvittaessa yksittäistapauksissa toteutettavia tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä, joilla ei aiheuteta suhteetonta tai kohtuutonta rasitetta, ja joilla varmistetaan vammaisten ihmisten mahdollisuus nauttia tai käyttää kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muiden kanssa.
(32) Ehdotuksen mukaan mukautusten tulee olla kulloisessakin tilanteessa tarvittavia. Mukautukset ovat luonteeltaan tapauskohtaisia ja niiden tulee vastata kyseisessä konkreettisessa tilanteessa vammaisen ihmisen tarpeisiin. Toimenpide on ”tarvittava” esimerkiksi silloin, kun jokin palvelu ei ole vammaisen ihmisen saatavilla muihin henkilöihin verrattuna vastaavalla tavalla ilman mukautusta. — Mukautusten kohtuullisuudella tarkoitetaan yhtäältä sitä, että mukautuksista ei saa koitua kohtuutonta taloudellista tai muunlaista rasitetta, ja toisaalta sitä, että mukautusten tulee vammaisten ihmisten näkökulmasta kohtuullisella tavalla toteuttaa heidän yhdenvertaiset mahdollisuutensa saada esimerkiksi palveluja. —
(33) Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 2 momentin mukaan kohtuullisten mukautusten epääminen on laissa tarkoitettua syrjintää.” – –
https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1682501238348.html
—
Ks. ajantasainen Yhdenvertaisuuslaki (30.12.2014/1325)
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
—
Kuka on ”vammainen” lain mukaan?
Tapaturma-, potilas- ja lääkevahingoista sairastunutkin voi olla ”vammainen” alla olevan lain mukaan:
Ks. alla ajantasainen (3.4.1987/380) ”Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista”.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä.
2 §
Vammainen henkilö
Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista.
3 §
Vastuu palvelujen ja tukitoimien järjestämisestä
Hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina kuin hyvinvointialueella esiintyvä tarve edellyttää. (8.7.2022/608)
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. (19.12.2008/981)
3 a § (19.12.2008/981)
Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma
Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan hyvinvointialueen viranomaiseen palvelujen saamiseksi. (8.7.2022/608)
Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 7 §:ssä säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.
4 §
Lain suhde muuhun lainsäädäntöön (19.12.2008/981)
Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestetään, jos vammainen henkilö ei saa riittäviä ja hänelle sopivia palveluja tai tukitoimia muun lain nojalla. Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:ssä tarkoitetulle henkilölle järjestetään kuitenkin hänen vammaisuutensa edellyttämiä palveluja ja tukitoimia ensisijaisesti tämän lain nojalla siltä osin kuin ne ovat hänen palveluntarpeeseensa nähden riittäviä ja sopivia sekä muutoinkin hänen etunsa mukaisia. (19.12.2008/981)
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan vammaiselle henkilölle antaa tämän lain mukaisia palveluja tai taloudellisia tukitoimia, jos 1 momentissa tarkoitetun muun lain nojalla annettavan palvelun tai etuuden saaminen viivästyy.
5 § (8.7.2022/608)
Suunnittelu ja rahoitus
Tässä laissa tarkoitettuun hyvinvointialueen järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia (612/2021), hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia (617/2021) sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia (618/2021).
L sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992 (voimassa 31.12.2022 saakka) on kumottu L:lla sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021, joka on voimassa 1.1.2023 alkaen.
6 § (8.7.2022/608)
Elinolojen kehittäminen
Hyvinvointialueen ja kunnan on edistettävä ja seurattava vammaisten henkilöiden elinoloja sekä pyrittävä toiminnallaan ehkäisemään epäkohtien syntymistä ja poistamaan haittoja, jotka rajoittavat vammaisen henkilön toimintamahdollisuuksia ja osallistumista.
7 §
Palvelujen kehittäminen
Kunnan ja hyvinvointialueen on huolehdittava siitä, että niiden yleiset palvelut soveltuvat myös vammaiselle henkilölle. (8.7.2022/608)
Vammaisuuden perusteella järjestettäviä palveluja ja tukitoimia kehittäessään hyvinvointialueen tulee ottaa huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. (8.7.2022/608)
Vammaista henkilöä on palveltava ja palveluja järjestettävä ottaen huomioon hänen äidinkielensä.
8 §
Vammaisille tarkoitetut palvelut
Vammaiselle henkilölle annetaan kuntoutusohjausta ja sopeutumisvalmennusta sekä muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja. Näitä palveluja voidaan antaa myös vammaisen henkilön lähiomaiselle tai hänestä huolehtivalle taikka muutoin läheiselle henkilölle.
Hyvinvointialueen on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Hyvinvointialueella ei kuitenkaan ole erityistä velvollisuutta palveluasumisen eikä henkilökohtaisen avun järjestämiseen, jos vaikeavammaisen henkilön riittävää huolenpitoa ei voida turvata avohuollon toimenpitein. (8.7.2022/608)
Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kuntoutusohjauksen ja sopeutumisvalmennuksen sisällöstä sekä kuljetuspalvelujen ja palveluasumisen sisällöstä ja järjestämisestä. (19.12.2008/981)
8 a § (19.2.2010/134)
8 a § on kumottu L:lla 19.2.2010/134.”
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870380
Ilmoita asiaton viesti
—
6.11.2020
EOAK/3958/2019
Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin
Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Anne Ilkka
POTILASASIAKIRJOJA KOSKEVAN TIETOPYYNNÖN KÄSITTELY
KANTELU
– – ”Potilaslain esitöiden (HE 181/1999 vp, 13 §:n 3 momentin 5 kodan
yksityiskohtaiset perustelut) mukaan kuolleen henkilön potilastietoja
saamiseen tulisi olla objektiivisesti perusteltavissa oleva ja olennaisen
pätevä intressi, pelkkä tiedonhalu ei riitä perusteeksi saada tietoja.
Tietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi silloin, jos lähiomainen haluaa
selvittää, liittyykö vainajan kuolemaa edeltäneeseen hoitoon hoitovir-
he.” – –
https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3958/2019
Ilmoita asiaton viesti
—
17.8.1992/785
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785
—
Ilmoita asiaton viesti